Mikael Agricola -seura

Koronaepidemia luo monenlaista epävarmuutta. Emme esimerkiksi tiedä, millaisten säädösten mukaan elämme huhtikuussa. Tämän epävarmuuden johdosta kirkkoretki Itä-Hämeeseen 28.4. peruuntuu ja muuttuu Mikael Agricola -seuran syysretkeksi myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

MatkaHermes välittää viestin retkelle jo ilmoittautuneille.

Kaalin kraatterijärvi Saarenmaalla. Kuva: Kaspars Priede (Wikimedia Commons).

Saarenmaa Viron länsirannikolla on yksi Itämeren suurista saarista, joilla kaikilla on oma ja usein omaperäinen historiansa. Saarenmaalla kirkkorakennukset antavat alueelle leiman, jossa yhtyvät keskiajan saksalaiset ja gotlantilaiset piirteet. Saaren oma kalkkikivi antoi mahdollisuudet muotoilla niiden koristeita tavoilla, jotka eivät esimerkiksi Suomessa olisi voineet olla mahdollisia. Saaren hedelmällinen maaperä tuotti hyvää satoa, mutta tämä oli samalla kirous: 1200-luvulla päätynyt saksalaisvaltaus tuotti vielä tänä päivänä eri tavoin näkyvän jyrkän yhteiskunnallisen jakautumisen. Varsinkin Kaarman ja Karjan kirkot kertovat tästä. Kuresaaren linna, yhdessä toisen sotilaallisen kohteemme Haapsalun kanssa, antaa kuvan siitä vallan keskittymisestä, joka läntisessä Virossa tapahtui.

Asiantuntijaoppaina toimivat Mikael Agricola -seuran omat asiantuntijat. Käytössämme on koko matkan ajan Seppo-Juhani Oy/Sjoy Travelin nykyaikainen ja hyvin varusteltu bussi ja kuskina itse Seppo-Juhani. Hotellimme Kuresaaressa on aivan meren rannalla sijaitseva Spa Hotel Meri, joka sijaitsee kävelyetäisyydellä Kuresaaren keskustasta.

Perjantai 17.5.

5:15    Lähtö bussilla Turusta (matkalla tarvittaessa kyytiin pikavuoropysäkeiltä)

7:15   Helsinki (Kiasman pysäkki)

7:45   Saapuminen Länsisatamaan

9:00   Eckerö Linen Finlandia lähtee Tallinnaan

11:15 Laiva saapuu Tallinnaan

11:45 Lähdemme bussilla Tallinnan satamasta

13:30 Saavumme Haapsaluun, jossa nautimme lounaan (paikka vahvistetaan myöhemmin, maksu sovitaan matkan aikana)

Haapsalussa tutustumme piispanlinnaan ja -kirkkoon

Lautta Virtusta Kuivatsuun (lauttamatkan kesto n. 30 min.), ennen lauttaan nousua mahdollisuus kahviin ja virvokkeisiin sekä ostoksiin lauttaterminaalissa

Tutustumme Saarenmaalle saavuttuamme Muhun kirkkoon

17:00 Majoittuminen hotelliin Spa Hotelli Meri Kuresaaren kaupungissa

18:00 Bussiretki rautakaudella tapahtuneen taistelun jälkeiseen joukkohautaan Salmessa ja meteoriitin iskemään kraateriin Kaalissa

Paluu hotelliin

Iltaohjelma vapaa (voimme sopia matkan aikana myös yhteisestä päivällisestä).

Lauantai 18.5.

Aamiainen hotellissa

9:30 Lähtö bussilla hotellista

Tutustuminen Valjalan, Pühan ja Kaarman kirkkoihin

13:00 Lounas (Kuresaaressa, omakustanteinen)

Tutustumme lounaan jälkeen Kuresaaren piispanlinnaan sekä Kuresaaren kaupunginkirkkoon, Karjan kirkkoon ja aikataulun salliessa myös ortodoksiseen kirkkoon

16:30 Paluu hotelliin

Päivällinen (vapaa)

19:00 Iltaohjelma avoin (mahdollinen iltaohjelma vahvistetaan myöhemmin)

Sunnuntai 19.5.

Aamiainen hotellissa

10.00 Lähtö bussilla hotellista kohti Tallinnaa

Lounas Tallinnassa (omakustanteinen)

Tutustumme Tallinnan tuomiokirkkoon. Mikael Agricolan poika Kristian toimi Tallinnan piispana

Muita Tallinnan kohteita

Omaa aikaa Tallinnassa

17:15 Bussimme on oltava Tallinnan satamassa

18:30 Eckerö Linen Finlandia lähtee Helsinkiin

21:00 Laiva saapuu Länsisatamaan

21:30 Bussi lähtee Länsisatamasta ja ajaa Helsingin keskustan kautta ennen kuin matkaamme kohti Turkua (matkalla mahdollisuus jäädä bussista pikavuoropysäkeillä)

24:00 Saapuminen Turkuun

Matkaehdot:

Muutokset ja tarkennukset ohjelmaan mahdollisia ja niistä ilmoitetaan erikseen.

Sitovat ilmoittautumiset matkalle 20.3. mennessä: matkahermes@hotmail.com

(varauksen yhteydessä nimi, sähköpostiosoite ja puhelinnumero sekä tieto seuran jäsenyydestä)

Matkan hinta sisältäen hotellimajoituksen aamiaisineen, bussikuljetuksen sekä laivamatkat:

MA-seuran jäsenille H/2 295 €

ei-jäsenille H/2 320 €

H/1 lisämaksu 50 €

Mahdolliset ennakkoon varatut ruokailut lisätään matkan hintaan.

Matkan maksu varauksen yhteydessä:

Matka Hermeksen tili:  FI35 4309 0010 1045 78

Viite: Mikael Agricola-seuran kevätretki ja maksajan nimi

tai sopien muusta järjestelystä matkatoimiston kanssa.

Lisätiedot:

matkahermes@hotmail.com

Raimo: 0400- 664294

Mari: 040- 7034491

Liittyminen Mikael Agricola-seuran jäseneksi on mahdollista seuran kotisivuilla tästä linkistä: http://www.mikaelagricolaseura.fi/?page_id=9ä:

Seuran syyskokous valitsi eilen seuralle uuden hallituksen vuodelle 2019. Ensi vuoden hallituksen kokoonpano on seuraava:

Puheenjohtaja: TT Juhani Holma

Hallituksen jäsenet: pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, FT Nobufumi Inaba, kirkkoherra Sari Lehti, arkkipiispa emeritus Jukka Paarma, professori Erkki Sutinen ja FM Katariina Ylikännö.

Varajäsenet: rovasti Heikki Jääskeläinen ja pääjohtaja Jussi Nuorteva.

Onnea uudelle hallitukselle!

Mikael Agricola -palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta. Vuoden 2018 palkinto myönnetään Jaana Nikulalle Zinaida Lindénin teoksen Rakkaus kolmeen appelsiiniin (Into Kustannus) ja Johanna Holmströmin Sielujen saari (Otava) suomennoksista.

Mikael Agricola -seura onnittelee Jaana Nikulaa!

Palkinnon myöntää Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry yhteistyössä Suomen Kirjasäätiön kanssa. Lisätietoja: https://www.sktl.fi/

Kuva: Ilari Aalto

Ensi maanantaina 9.4. vietetään Mikael Agricolan päivää, ja Turussa päivää juhlistetaan perinteisesti erilaisella ohjelmalla.

Klo 11.00 Turun tuomiokirkolla Mikael Agricolan patsaalla järjestetään seppeleenlasku, jonka yhteydessä Mikael Agricola -seuran puheenjohtaja Jyrki Knuutila pitää puheen seuran puolesta.

Klo 18.00 seuran sihteeri, arkeologi Ilari Aalto puhuu Maarian pappilan tallissa (Sorolaisenkatu 4, Turku) tallissa otsikolla ”Kirves kärryssä, veitsi vyöllä – mitä kirjalliset lähteet paljastavat myöhäiskeskiajan Suomen aineellisesta kulttuurista?”

Keskiajan Suomea koskevia asiakirjoja on säilynyt tuhansia, ja ne valottavat kiinnostavalla tavalla ihmisten arkielämää ja elinympäristöä. Esitelmästä selviää muun muassa miten talonpoika varustautui matkalle, mitä rälssiherralla oli mukanaan hänen rukoillessaan kirkossa tai missä Lohjan kirkkoherra säilytti oluttaan. Esitelmä kestää 45 minuuttia ja sen jälkeen on kahvitarjoilu.

Tervetuloa viettämään Agricolan päivää!

MIKAEL AGRICOLA -SEURAN KEVÄTRETKI
AGRICOLAN JALANJÄLJILLÄ POHJANMAALLE
10. – 11.5.2018

Närpiön kirkko, yksi retkikohteista. Mikael Agricola vihki kirkon vuonna 1555. Wikimedia Commons.

Agricolan jalanjäljillä -retkisarjassamme liikumme tänä vuonna Etelä-Pohjanmaalla, rikkaassa ja monin tavoin erikoisessa vanhan ja uudemman kulttuurin maisemassa. Ajettuamme Satakunnan halki ja vierailtuamme siellä Ulvilan kirkossa on ensimmäinen tutustumiskohteemme Etelä-Pohjanmaalla Vaasa lähiympäristöineen, maakunnan vanhin kaupunkikeskus, jonka monikulttuuriset juuret ovat syvällä keskiajassa. Ensimmäisenä iltana teemme kaupunkikierroksen ja heti perjantaiaamusta ajamme Åbo Akademin Vaasan yksikön Tritonia-kirjastoon. Täällä meille tarjoutuu mahdollisuus tutustua yleisöltä suljettuun ja vähän tunnettuun mutta sitä loistokkaampaan vanhojen kirjojen kokoelmaan, jossa yksinomaan keskiaikaisia kirjoja on peräti noin 140 – yksi niistä on aikanaan kuulunut Mikael Agricolan henkilökohtaiseen kirjastoon! Vierailun jälkeen siirrymme tutustumaan entisen Vaasan kaupungin raunioihin, Suomen vastineeseen Italian Pompejille.
Rannikkovyöhykkeen ruotsalaisalueelta ajamme sitten sisämaahan tutustumaan Isoonkyröön, jonka mainetta ei kanna yksin kirkkorakennus Suomen oloissa poikkeuksellisen vaikuttavine seinämaalauksineen, vaan myös Kyrön seudun asutus ja historia Nuijasodan perinteineen. Etelä-Pohjanmaan osuuden sinetöi vierailu Närpiön kirkossa, jolla myös on kiinteä yhteys Mikael Agricolaan: hän vihki kirkkorakennuksen vuonna 1555.

Matkaohjelma

Helatorstai 10. 5.

08:00 Bussikuljetus Helsingistä (Kiasman pysäkki)
10:00 Bussi noutaa Turusta lähtijät 1) tuomiokirkolta Agricolan muistomerkin luota ja klo 10.15 2) kauppatorilta (pysähdyspaikka vahvistetaan myöhemmin).
Matkaamme Turusta Säkylän ja Euran kautta Ulvilaan.
n. klo 12:00 Matkalla pysähdymme Ulvilassa, jossa tutustumme keskiaikaiseen kirkkoon.
n. klo 13:30 Pysähdymme lounaalle (omakustanteinen) Lankosken Mylly, Merikarvia.
n. 16:30 Perillä Vaasassa, jossa majoitutaan hotelliin (Hotelli Tropiclandia).
17:30 Lähtö hotellista Mustasaaren kirkon ja aikaisemman Vaasan kaupungin raunioille Vanhassa Vaasassa. Tutustumista raunioalueeseen.
19:00 Paluu hotelliin
Loppuilta vapaata illallisineen tai sitten ryhmässä kierrellään kaupungissa ja nautitaan illallinen yhdessä tai erikseen.

Perjantai 11.5.

8:20 Lähtö bussilla Palosaareen
8:30 Tutustuminen Åbo Akademin Tritonia-keskukseen hienoine vanhojen kirjojen, myös kirkollisten, kokoelmineen.
9:30 Lähtö Tritoniasta Isoonkyröön
10:00 Tutustuminen Isonkyrön vanhaan ja uuteen kirkkoon
11:00 Lähtö Närpiöön
13:30 Lounas Närpiössä (Kasvihuoneravintola Lindskök, omakustanteinen)
14:30 Tutustuminen Närpiön kirkonympäristöön kirkkotalleineen ja kirkkoon
15:30 Lähtö Turkuun, matkalla kahvi- ja vessatauot tarpeen mukaan.
n. 19:30 Saapuminen Turkuun (kauppatori, tuomiokirkko)
n. 21:30 Saapuminen Helsinkiin (Kiasman pysäkki)

Matkaehdot:
Varataan oikeus muutoksiin matkaohjelmassa, ja niistä ilmoitetaan erikseen.

Sitovat ilmoittautumiset matkalle 1.4. mennessä: matkahermes@hotmail.com
(varauksen yhteydessä nimi, sähköpostiosoite ja puhelinnumero sekä tieto seuran jäsenyydestä)

Matkan hinta sisältäen:
– hotelli aamiaisineen Vaasassa Hotelli Tropiclandiassa (https://www.cumulus.fi/en/hotels/vaasa/cumulus-resort-tropiclandia-vaasa)
– kuljetus Sjoytravelin bussilla Hki-Tku-Vaasa-Tku-Hki
Matkan hinta: MA-seuran jäsen H/2 195€; ei-jäsen H/2 215€; H/1 lisämaksu 25€

Matkan maksu varauksen yhteydessä: Matka Hermes tili: FI35 4309 0010 1045 78 (tai sopien muusta järjestelystä matkatoimiston kanssa).

Lisätiedot:
matkahermes@hotmail.com
Raimo: 0400664294
Mari: 0407034491
Liittyminen Mikael Agricola-seuran jäseneksi on mahdollista seuran kotisivuilla tästä linkistä: http://www.mikaelagricolaseura.fi/?page_id=9ä

Mikael Agricola -seuran syyskokous pidetään Turussa Maaherran makasiinin Porthan-salissa (Henrikinkatu 10) maanantaina 27.11. klo 17.00. Kokouksen jälkeen FT Tanja Toropainen pitää klo 18.00 syysesitelmän Agricolan yhdyssanoista, joista hän väitteli syyskuussa. Tervetuloa!

Reformaation 500-vuotismerkkivuosi 2017 huipentuu alkavalla viikolla. Reformaatioviikon tapahtumat Turussa löytyvät täältä.

Reformaatioviikolla 1.11. klo 16.30 kirjailija Janne Mäkitalo kertoo Pienessä Kirjapuodissa (Yliopistonkatu 28, Turku) reformaation merkkivuoteen sijoittuvasta nuortenkirjastaan Pääkallokiitäjät salaseuran jäljillä. Tervetuloa, ja hyvää reformaatioviikkoa!

Tänä viikonloppuna vietetään Turun messukeskuksessa kirjamessuja, joilla Mikael Agricola -seura on hyvässä seurassa Kansallisarkiston ja Suomen Sukututkimusseuran kanssa yhteisellä osastolla A38. Tule tapaamaan seuran ja sen kumppanien (Kuolemajärvisäätiö ja Suomen Kielen Seura) edustajia ja asiantuntijoita sekä tutustumaan seuran toimintaan! Esillä ovat myös Agricolan kootut teokset.

Itse Mikael Agricolakin käy tervehtimässä osastolla messujen aikana! Samalla voit tutustua myös vaikka uuteen Agricolan ajan Turku -sovellukseen, joka on Mikael Agricola-seuran reformaation merkkivuoden hanke. Messuilla sitä ovat perjantaina ja lauantaina esittelemässä myös sovelluksen kehittäjänä toiminut turkulainen pelialan start-up yritys Plus Pop Soft Oy.

Agricolan ajan Turku -sovellus on ladattavissa ilmaiseksi Google Playsta: https://play.google.com/store/apps/details…  sekä Apple Storesta iOS-laitteille: https://itunes.apple.com/…/agricolan-ajan-turku/id1292227637

Tanja Toropainen väitteli Mikael Agricolan yhdyssanoista. Kuva: Mikael Tammilehto.

FM Tanja Toropainen väitteli 25.8. Turun yliopistossa suomen kielessä Mikael Agricolan teksteissään käyttämistä yhdyssanoista.

Yhdyssanat ovat olleet kirjakielessä aina keskeinen osa uutta sanastoa. Agricolan käyttämät yhdyssanat ovat kuitenkin monella tavoin erilaisia kuin nykykielen yhdyssanat. ​Yhdyssanojen erilaisuuteen vaikuttaa se, että samalla kun Agricola ja hänen aikalaisensa kirjoittivat ensimmäisiä suomenkielisiä tekstejä, he samalla myös loivat kirjakielen. Uusi kirjakieli ei ole samalla tavalla normitettua ja säännöteltyä kuin vakiintunut kirjakieli. Lisäksi kirjakieli pohjautui vieraskielisistä teksteistä tehtyihin käännöksiin, joten kirjoituksiin tuli monenlaisia vieraiden kielten piirteitä, jotka näkyvät myös yhdyssanarakenteissa.

Agricolan teoksissa esiintyy runsaasti vieraiden kielten mallin mukaan muodostettuja yhdysverbejä, joita nykykielessä on vähän (esimerkiksi edeskäydä, lähestulla, läpitsepistää). Agricolalla on paljon myös yhdysperäisiä adverbeja, joita ei nykyisin hahmoteta yhdyssanoiksi (esimerkiksi jokapäivä, minkätähden). Yhdyssubstantiivejakin on paljon – kuten nykykielessä –, mutta niiden osuus eri lekseemeistä on 48 prosenttia ja tekstiesiintymistä vain 35 prosenttia, kun vastaavat luvut nykykielessä ovat 89 ja 82 prosenttia.

Rohkeaa kokeilua ja yhdistelyä

Monet Agricolan yhdyssanoista ovat tilapäismuodosteita. Aikalaiset eivät ryhtyneet niitä käyttämään, eivätkä sanat ole säilyneet nykykieleen.

– Usein juuri tilapäismuodosteissa näkyy Agricolan luovuus, kun hän on rohkeasti kokeillut erilaisia rakenteita ja yhdistelmiä – esimerkiksi heikkomielistyä, jalopuhe, korvapuustella. Joskus Agricolan käyttämä yhdyssanatyyppi on yleistynyt käytössä vasta vuosisatoja hänen jälkeensä, Turun yliopistossa väittelevä Tanja Toropainen kertoo.

On Agricolalta jäänyt kieleen pysyvääkin. Varsinkin monet keskeiset keskiajan hengelliseen kielenkäyttöön kuuluneet yhdyssanat ovat välittyneet Agricolan teosten kautta ja vakiintuneet pysyväksi osaksi sanastoa (esimerkiksi hiippakunta, luontokappale, opetuslapsi).

Yhdyssanojen yhteen ja erikseen kirjoittamista Agricolan teoksissa on pidetty erittäin epäsäännöllisenä. – Systemaattisesti toteutettu tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei yhdyssanojen yhteen ja erikseen kirjoittaminen ole Agricolan teoksissa niin epäjohdonmukaista kuin aiemmin on luultu, Toropainen kertoo.

Väitöksen yhteydessä Mikael Agricola -seura luovutti Toropaiselle Mikael Agricola -mitalin kiitoksena hänen Agricolan juhlavuonna 2007 tekemästään työstä. Seura onnittelee lämpimästi tuoretta tohtoria!

Tanja Toropaisen  väitöskirja Yhdyssanat ja yhdyssanamaiset rakenteet Mikael Agricolan teoksissa on luettavissa täällä.