Aiheen Puheenvuorot arkisto

Terveisiä syyskokouksesta

Anniina Lehtokari tiistaina 29. marraskuuta, 2011

Seuran syyskokous pidettiin 17.11. Turussa, Maaherranmakasiinissa klo 18. Jäsenistöä oli paikalla parisenkymmentä.

Kokouksessa keskusteltiin jäsenmaksuista, varainhankinnasta, Viipuri -hankkeesta sekä toukokuun Wittenbergin matkasta. Jäsenmaksujen summat pysyvät entisellään, mutta jäsenhankintaa pyritään tehostamaan. Matka Wittenbergiin on herättänyt runsaasti kiinnostusta ja sen tarkentunut ohjelma löytyy jo seuran verkkosivuilta.

Seuran uudeksi sihteeriksi oli hallitus syyskokousta edeltävässä kokouksessaan yksimielisesti valinnut FM Elina Maineksen. Maines on toiminut muun muassa Agricolan juhlavuoden 2007 Agricola-bussien projektisihteerinä. Elina aloittaa tehtävässä virallisesti tammikuussa.

Vanha hallitus jatkaa lähes samalla kokoonpanolla kuin aikaisempina vuosina. Heikki Jääskeläisen pyynnöstä hänen tilalleen hallitukseen valittiin Arkkipiispan kansliasihteri Risto Leppänen Turusta. Jääskeläinen jatkaa kuitenkin seuran asiantuntija-jäsenenä.

Mikael Agricola -seuran syyskokouksessa 17.11.2011 valittu hallitus

Puheenjohtaja
Dosentti Jyrki Knuutila, Helsinki
etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi

Jäsenet

Professori Kaisa Häkkinen, Paimio, Turun yliopiston edustaja
etunimi.sukunimi(at)utu.fi

Fil. maist. Keijo Perälä, Turku, rahastonhoitaja
etunimi.sukunimi(at)pp3.inet.fi

Vastaava kustannustoimittaja Marja Sevón, Turku
etunimi.sukunimi(at)netti.fi

Arkkipiispan kansliasihteeri Risto Leppänen, Turku
etunimi.sukunimi(at)evl.fi

Opetusneuvos Pirjo Sinko, Helsinki, opetushallitus
etunimi.sukunimi(at)oph.fi

Teol. tohtori Ossi Haaramäki, Nurmo
etunimi.sukunimi(at)netikka.fi

Varajäsenet

Pääjohtaja Jussi Nuorteva, Helsinki, Arkistolaitos
etunimi.sukunimi(at)narc.fi

Professori Markus Hiekkanen, Turun yliopisto, Hgin ja Turun yliopistojen dosentti
etunimi.sukunimi(at)pp.inet.fi

 

Kokouksen jälkeen nautittiin glögiä sekä pientä purtavaa ennen professori Erkki Tuppuraisen mielenkiintoista esitelmää Agricolan virsistä.

Syyskokous oli oikein lämminhenkinen ja onnistunut.

Mukavaa joulun odotusta kaikille Agricolan ystäville!

Toivottaa väistyvä sihteeri,

Anniina Lehtokari

Tohtori Yuri Ogloblinin puhe Turussa 18.6.2011 Karjalaisten kesäpäivien yhteydessä

Anniina Lehtokari maanantaina 22. elokuuta, 2011
Tohtori Yuri Ogloblinin puhe Turussa 18.6.2011 Karjalaisten kesäpäivien yhteydessä Maaherran makasiinissa pidetyssä Mikael Agricola-seuran tilaisuudessa, jonka teemana oli ”Mikael Agricolan perinnön vaaliminen Venäjällä”.

Rakkaat Mikael Agricolan ystävät ja ihailijat! Hyvät Karjalan edustajat, sen perinteiden ja identiteetin vaalijat!

Sallikaa minun, Kuolemajärven – Krasnaja Dolinan – asukkaiden ja Koiviston – Primorskin – kaupungin hallinnon puolesta, toivottaa teidät tervetulleeksi tapaamiseemme Turun yliopistoon, sekä mieleenpainuvaan ja tärkeään tapahtumaan eli Karjalaisille Kesäjuhlille Turussa.

Toivon teille hedelmällisiä tuloksia koskien kaikkia suunniteltuja toimia ja niiden menestyksekästä kehittämistä. Kiitos mahdollisuudesta saada tavata teidät, kiitos Mikael Agricolan seuran jäsenille, Ossi Tuusvuorelle, Kuolemanjärvi- säätiölle ja sen hallituksen puheenjohtaja Kalevi Kettiselle sekä kaikille suomalaisystäville, jotka ovat aina mukana meidän yhteisissä toimissa.

Olen ollut valvojana Mikael Agricolan muistomerkillä Kyrönniemessä 11 vuotta. Kesäkuun 22. päivään vuonna 2000 osuu virstanpylväs: paikan päällä vuonna 1557 kuolleen merkittävän suomalaisen, suomen kirjakielen kehittäjän, kristinuskon reformaattorin ja rauhantekijän Mikael Agricolan, muistomerkki palautettiin alkuperäiseen muotoonsa. Vuonna 1900 Koiviston nuorisoseura pystytti muistomerkin, mutta se hävisi sodan jälkeisenä aikana. Paikallisten kansatieteilijöiden elämänkutsumuksen seurauksena tämä muistomerkki löytyi ja se palautettiin alkuperäiseen asuunsa sekä entiselle paikalleen.

Erityisesti haluan mainita tämän merkittävän muistomerkin palauttamiseen osallistuneet: akateemikko Vladimir Smirnov ja Viipurin piirin ja kaupungin johtaja Georgy Porjadin sekä lukuisia vapaaehtoisia.

Tämä venäläisten aloite oli suuresti arvostettu Suomessa. Palautetun muistomerkin vihkimiseen osallistuivat Suomen suurlähettiläs Markus Lyyra, ministeri Jaakko Numminen, Kuolemajärvi- säätiön hallituksen puheenjohtaja Kalevi Kettinen ja lukuisia julkisuuden henkilöitä, Venäjän hallituksen virkamiehiä ja tavallisia kansalaisia.

Tämä tapahtuma oli alkuponnahdus seuraaville tapahtumille ikuistamaan muistoa ja perinnetietoa Mikael Agricolasta niin Venäjällä kuin Suomessakin. Vuotta myöhemmin tähän merkittävään paikkaan Viipurin hallinto rakensi pienen pirtti museon, jossa esitellään tietoa Mikael Agricolan elämästä ja elämäntyöstä kolmella eri kielellä. Pirttimuseon vihkimiseen elokuussa 2001 osallistuivat Suomen Pietarin pääkonsuli Kauko Jämsén, Suomen luterilaisen kirkon arkkipiispa Jukka Paarma, ministeri Jaakko Numminen ja lukuisia julkisuuden henkilöitä.

Monet kävijät Suomesta, Pietarista ja muista paikoista vierailevat suurella mielenkiinnolla ja ilolla Agricolan muistomerkillä. Menestystä on niittänyt venäläisten suosioon päässyt Kuolemajärvi-säätiön julkaisema kirja, jota tuettiin taloudellisesti Agricolan juhlavuoden valtuuskunta. Kirjan on kirjoittanut koulunjohtaja Seppo Pirhonen. ”Aika ennen meitä – Vremena do nas” kertoo paikallisesta historiasta sekä elämänmenosta suomalaisten aikana.

Pirttimuseon vieraskirja sisältää monia kiitollisia ja onnea toivottavia kommentteja vierailijoilta.
Usein voikin kuulla mm. seuraavan kommentin: ”On erittäin tärkeää ja hyvä, että suomalaiset ja venäläiset yhdessä säilyttävät muistissa tärkeitä tapahtumia ja merkkihenkilöitä. Ei ole enää erillistä historiaa ja erillisiä kokemuksia – on yhteinen ja mielekäs elämä, ja tämä jaettu kokemus on yhteistä kallista perintöämme. Kansanperintöä. Mikael Agricolan elämä ja työ on erinomainen esimerkki kaikille.”

Suurella toivolla ja ilolla haluan tähdentää, että Mikael Agricolan perinnön vaaliminen jatkuu menestyksekkäästi, sekä elää ja kasvaa. Vuosikymmenen takaiset merkittävät tilaisuudet antoivat ponnahduslaudan monelle yhteiselle Suomen ja Venäjän väliselle tapahtumalle. Ne todella osoittivat tavallisten venäläisten positiivista asennetta meidän ihanaa naapuriamme – Suomea kohtaan.

Minulla on sellainen vaikutelma, että Mikael Agricolan henki on aina näkymättömästi läsnä ja opastaa meitä näissä yhteisissä asioissa. Menisi kauan listata kuinka monta tapahtumaa järjestettiin ikuistamaan Mikael Agricolan muistoa: Niitä olivat yhteiset suomalais-venäläiset seminaarit Turussa, Helsingissä ja Viipurissa, näyttely Viipurin kirjastossa ja lukuisa joukko painettuja materiaaleja, jotka kiinnostavat kansalaisia molemmissa maissa.

Haluan nostaa esille vuonna 2007 vietetyn Mikael Agricolan juhlavuoden kesäkuisen tapahtuman Kyrönniemessä, jossa laskimme seppeleitä muistomerkille ja kuulimme mm. juhlavuoden valtuuskunnan edustajien arkkipiispa Jukka Paarman ja ministeri Jaakko Nummisen puheenvuorot.

Erityisen odotettu ja jännittävä tapahtuma oli Mikael Agricolan muistomerkin paljastus Viipurissa kesäkuun lopulla 2009. Ei ole sanoja kuvaamaan ja arvioimaan uudelleen tätä merkittävää tapahtumaa. Mikael Agricola palasi ikuisiksi ajoiksi Viipuriin!

Rakkaat ystävät! Puheeni lopuksi haluan taas kiittää teitä tapaamisestamme, toivottaa meille kaikille menestystä ja toivon, että voimme jatkaa yhteistyötä.

Mikael Agricolan asia elää ja kukkii. Edessä on paljon tehtävää.

Oma kieli, oma mieli – motto jokaiseen aikakauteen.

Yuri Ogloblin

Mikael Agricolan pirttimuseo on avoinna kesä-syyskuun aikana, yhteydenotot ennalta sovittavista vierailuista Yuri Ogloblinille puh.  +7 921 303 72 67

Pakkoruotsi ahtaalla

Keijo Perälä keskiviikkona 16. maaliskuuta, 2011

Vanhat valtapuolueet ovat koettaneet vaitiolollaan estää ruotsin kielen asemaa muodostumasta kevään 2011 eduskuntavaalien aiheeksi. Ruotsin kielen vihaajat taas tekevät kaikkensa saadakseen sen mukaan.

Keskustelu ruotsin asemasta tuo aina pinnalle myös uskomattomia syrjintäasenteita. Jos samanlaista kieltä käytettäisiin jostain muusta vähemmistökansallisuudesta, yleinen syyttäjä nostaisi syytteen kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Mutta hurreista saa sanoa mitä tahansa, rankaisematta.

Voi vain ihmetellä, kuinka aitosuomalaista koulujemme historianopetus oikein on ollut, kun ruotsin kielen merkitystä eurooppalaisen sivistyksen tuojana eivät läheskään kaikki tunnu ymmärtävän. Monet näyttävät kuvittelevan, että meillä olisi ollut jokin vaihtoehtoinen oma sivilisaatio, jonka kehitystä ruotsalaiset tulivat tänne estämään. Tällaisen käsityksen syntymiseen kuvitelmalla jostain suomalais-ugrilaisesta kulttuuripiiristä lienee ollut jokin osa.

Olisihan meillä tietysti ollut vaihtoehto, mutta se oli venäläinen. Onneksi jouduimme Venäjän valtapiiriin vasta niin myöhään, että ruotsalainen yhteiskuntajärjestys oli jo vakiintunut, ja Suomen suuriruhtinaskunnasta tuli Ruotsin lakia noudattava ruotsalainen valtio Venäjän keisarikunnassa. Kun venäläinen yhteiskunta sekasorron vuotena 1917 uhkasi saada meilläkin yliotteen, tuloksena oli kaikkien aikojen katastrofi. 1920-luku osoitti kuitenkin, että ruotsalaisen yhteiskuntamme perusrakenteet olivat niin lujat, että selvisimme kuilun pohjalta ainutlaatuisen hyvin.

Kaikesta tästä huolimatta ruotsin kielestä on tullut käytännön ongelma. Ruotsi vie peruskoulun opetusohjelmassa tilaa joltakin muulta aineelta. Ruotsinkielisten väite, että se ei ole muilta kieliltä pois, on kestämätön. Jos oppilas on kielellisesti enintään keskinkertainen, kuten useimmat meistä ovat, pakollinen ruotsi estää jonkin muun kielen opiskelun. Itä-Suomessa on erityisen akuutti kysymys venäjän kielen opiskelusta, joka olisi kovin tarpeellista. Kun venäjään suhtaudutaan vielä kielteisemmin kuin ruotsiin, sen opiskelua pitäisi jollain keinoin suosia.

Ruotsin kielen asema on yhteiskunnassamme rajusti huonontunut toisen maailmansodan jälkeen. Vielä 1940-luvulla saatettiin elokuva filmata kahteen kertaan: suomeksi ja ruotsiksi. Nykyään ei elokuvia haluttaisi edes tekstittää ruotsiksi, puhumattakaan että näyttelijät pystyisivät esittämään saman ruotsiksi. Kyllä ruotsia on hyvä syy nimittää toiseksi kansalliskieleksi, mutta kuvitelma kaksikielisestä yhteiskunnasta on epärealistinen. Epätoivoiset yritykset turvata asiakaspalvelu kaikissa viranomaisissa ja julkisissa laitoksissa ruotsiksi ovat epäonnistumaan tuomittuja. Asiakaspalveluruotsin kurssit ovat turhia, sillä etelä-Suomen ruotsinkieliset osaavat suomea hyvin tai täydellisesti, eivätkä sen vuoksi halua tulla palvelluiksi alkeellisella ruotsin kielellä.

Ruotsin kielen pakollisuudesta on korkea aika jossain määrin luopua. Se alkaa olla jo ruotsinkielisen kulttuurin omakin etu. Asenteet ovat niin laajalti kielteisiä. Nyt on koetettava tosissaan miettiä, miten ruotsin kieli saataisiin säilymään Suomessa. Sitähän ruotsinkieliset itse ahkerasti tekevät, mutta siihen mietintään on saatava mukaan enemmän suomenkielisiä.

Saattaa olla perää niissä väitteissä, että keskittyminen vaatimaan ruotsinkielistä palvelua on virhe, vaikka se joissakin tapauksissa, kuten sairaanhoidossa, onkin tärkeää. Kielen säilymisen kannalta on ensisijaista ruotsinkielisten instituutioiden säilyminen. Kieli on sosiaalinen ilmiö. Sivistyskieli voi säilyä vain, jos on yhteisöjä, jotka työskentelevät ja elävät sillä kielellä. Kaksikieliset instituutiot johtavat yksikielisyyteen, jos vähemmistökieli on ruotsi. Sen vuoksi valtion ja kuntienkin hallinnossa menossa olevat uudelleen järjestelyt voivat olla tuhoisia, kun enemmistöltään ruotsinkieliset virastot hävitetään yksi toisensa jälkeen. Ruotsinkieliset saavat olla tyytyväisiä, että aikoinaan perustivat oman yliopiston. Ainoa virhe taisi olla sijoituspaikka, Turku, pieni kaksikielinen saareke suomenkielisellä alueella.

Vanhan svekofiilin on vaikea kuvitella, minkälainen on sivistynyt suomalainen, joka ei yhtään osaa ruotsia? Mikä käsitys hänellä on kulttuurisista juuristaan, jos kaikki ruotsinkieliset kirjoitukset ovat hänelle hepreaa? Pitäisikö ruotsin kielen alkeet sittenkin opettaa kaikille, kiinnittäen huomiota kielen yhtäläisyyksiin englannin ja saksan kanssa? Tai ainakin lukiossa?  Sekään ei taida onnistua, kun lukio ei enää ole yleissivistävä, vaan kokoelma erikoistuviin opintoihin valmistavia kursseja. Nyky-yhteiskunnassa kielet, tai siis kieli (englanti), lienee pelkästään tekninen apuväline, jonka avulla selvitään työtehtävistä ja voidaan seurustella Facebookissa. Sillä tavoin etelä-Suomesta hävisi ruotsinkielinen työväestö. He eivät nähneet mitään syytä säilyttää kieltä, jolla ei käytännön elämässä ollut mitään virkaa.

Vuoden 2011 Mikael Agricola -palkinnon kärkiehdokkaat julkistettu

Anniina Lehtokari keskiviikkona 23. helmikuuta, 2011

Kärkiehdokkaat vuoden 2011 Mikael Agricola -palkinnon ja J.A.  Hollon palkinnon saajiksi julkistettiin Helsingissä KOM- ravintolassa 22. helmikuuta 2011 pidetyssä ”Kääntäjän ääni” – illassa.

Mikael Agricola -palkinnon saajaksi ovat ehdolla Olli Kuukasjärvi Fjodor Dostojevskin romaanista Idiootti (Otava), Jukka-Pekka Pajunen Herta Müllerin romaanista Hengityskeinu (Otava) ja Oili Suominen W. G. Sebaldin romaanista Saturnuksen renkaat (Tammi).

J.A. Hollon palkinnon saajaksi ovat ehdolla Matti Kinnunen Richard McGregorin teoksesta Puolue. Kiinan hallitsijoiden salainen maailma (Otava), Kirsi Luoma Nicholas D. Kristofin ja Sheryl WuDunnin teoksesta Puolikas taivasta (Like) ja Lena Talvio Paolo Rossin teoksesta Modernin tieteen synty Euroopassa (Vastapaino).

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ja Suomen Kirjasäätiö jakavat Mikael Agricola -palkinnon vuosittain tunnustuksena edellisenä vuonna julkaistusta merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta.  J. A. Hollon palkinto annetaan tunnustuksena edellisenä vuonna julkaistun vaativan tietokirjan korkeatasoisesta suomennoksesta. Palkinnon saajan valitsee Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton, Suomen arvostelijain liiton ja Suomen tietokirjailijoiden edustajista muodostuva lautakunta.

Ehdokkaista ja heidän teoksistaan lisääs SKTL:n sivuilla: http://www.sktl.fi/ajankohtaista/?x20036=38072

Lisätietoja:
Laura Jänisniemi
(SKTL:n kirjallisuuden kääntäjien jaoston pj)
050 371 7467
kirjallisuudenkaantajat at sktl.fi

Mikael Agricola -seuran puheenjohtajan joulutervehdys

Anniina Lehtokari keskiviikkona 15. joulukuuta, 2010

Joulutervehdys

Mikael Agricola -seura on noudattanut vuonna 2010 toimintasuunnitelmansa kaikkia osa-alueita. Seura on edistänyt Mikael Agricolan ja hänen elämäntyönsä tunnettavuutta Suomessa esitelmin ja osallistumalla Turun kirjamessuihin. Seuran erityisasiantuntija Ossi Tuusvuori on osallistunut myös tässä tarkoituksessa moniin tapaamisiin ja kokouksiin. Hän on ollut mukana suunnittelemassa tapahtumia vuodelle 2011, jolloin Turku toimii toisena Euroopan kulttuuripääkaupunkina. Seura teki toukokuussa 2010 yhdessä Suomen kirkkohistoriallisen seuran kanssa retken Novgorodiin, minkä yhteydessä kuultiin luentoja mm. Mikael Agricolan kielestä, sanastosta, virsistä sekä rauhanneuvottelumatkasta Novgorodin kautta Moskovaan 1557.

Seuran puheenjohtaja Jyrki Knuutila ja varapuheenjohtaja Kaisa Häkkinen sekä seuran jäsenet professorit Erkki Tuppurainen ja Jorma Hannikainen ovat toimineet tiedeyhteisössä monin eri tavoin ja pitäneet esillä Mikael Agricolaan ja hänen aikaansa liittyvää poikkitieteellistä tutkimusta tekstijulkaisuin, artikkelein ja esitelmin. Kaisa Häkkinen on edelleen jatkanut myös Agricolan ja hänen aikaansa liittyvät poikkitieteellisen tutkimushankkeen valmistelua. Seuran tieteelliseen toimintaan on myös kulunut Markus Hiekkasen ideoima ja alkuun panema projekti tutkia Viipurin vanhan tuomiokirkon, Mikael Agricolan todennäköisen hautapaikan, rauniot ja täten osaltaan varmistaa niiden säilyminen jälkipolville. Seura osallistui syyskuussa Viipurissa vietetyille Suomen kulttuuripäiville, joiden yhtenä osana oli Hiekkasen Viipurin nykyisille asukkaille pitämä yleisöesitelmä kirkon historiasta ja ekskursio kirkon raunioille. Hanke sai myös 36 000 € apurahan Alfred Kordelinin säätiöltä.

Syyskokouksessa 2010 Seuran erityisasiantuntijaksi valittu Juhani Holma on ollut talven, kevään ja kesän aikana Saksassa Lutherstadt Wittenbergissä valmistelemassa reformaation juhlavuotta 2017 ja siinä yhteydessä suunniteltua Mikael Agricolan esille nostamista. Seuran hallituksen jäsenet Heikki Jääskeläinen ja Ossi Haaramäki ovat edelleen omilla toimillaan pitäneet yllä tämän juhlavuoden suunnittelua Seuran osalta.

Vuonna 2011 Seura tulee jatkamaan samoilla toiminnan pääpainoaloilla monin eri tavoin. Niistä mainittakoon Turun kulttuuripääkaupunkivuoden monet tilaisuudet sekä jatkaminen Viipurin tuomiokirkkohankkeen ja reformaation juhlavuoden 2017 valmistelujen parissa. Seura suunnittelee myös keväällä matkaa Saksaan Lutherstadt Wittenbergiin. Seuran yhteydessä toimivat erialojen  asiantuntijat pitävät myös vuoden 2011 aikana monia yleisöluentoja.

Kutsun Teidät kaikki sydämellisesti mukaan Mikael Agricola -seuran monipuoliseen toimintaan!

Lopuksi minulla on ilo Mikael Agricola -seuran puolesta kiittää kaikkia Seuran hallinnossa toimineita erinomaisesta työpanoksesta vuonna 2010. Kiitän myös Seuran jäseniä sekä kaikkia yhteistyötahoja kuluneen vuoden yhteistyöstä. Toivotan kaikille rauhallista jouluaikaa ja menestyksekästä uutta vuotta 2011.

Jyrki Knuutila
Puheenjohtaja
Mikael Agricola -seura

Osta Agricolan yrtit -kalenteri 2011

Anniina Lehtokari tiistaina 30. marraskuuta, 2010
Kuva: vuoden 2007 kalenteri

Kuva: vuoden 2007 kalenteri

Agricola-juhlavuoden 2007 kunniaksi tehty seinäkalenteri on saanut uusintapainoksen vuodelle 2011. Kalenteri koostuu Mikael Agricolan vuonna 1544 ilmestyneen Rucouskirian kalenteriosaston teksteistä ja Leonhart Fuchsin yrttikirjan kuvista. Agricolan teoksen kalenteriosastoa on sanottu ensimmäiseksi suomalaiseksi tietosanakirjaksi, koska se sisältää tietoa monenlaisista asioista, esimerkiksi yleisestä teologiasta, astrologiasta, terveydenhoidosta ja ruokavaliosta, kasvatuksesta ja koulutuksesta sekä ihmisten ja eläinten elämänjuoksusta. Joka kuukauteen liittyy lisäksi pieni muistoruno, jonka jälkeen annetaan ajankohtaisia terveydenhoito-ohjeita.

Nyt valmistetun kalenterin jokaisesta kuukausinäkymästä saa repäistyä postikortin, johon on kuvattuna kunkin kuukauden kalenteri Agricolan alkuperäisteoksen jäljennöksenä. Kortin kääntöpuolelta löytyvät otsikkotekstit, runot ja terveydenhoitoa koskevat suorasanaiset tekstit kirjoitettuina sillä tavoin, kuin ne todennäköisesti on luettu ääneen Agricolan aikana. Kalenteri on painettu paksulle vanhahtavalle korttikartongille.

Kalenterin tuotti Mikael Agricolan juhlavuotta 2007 valmisteleva Turun yliopiston työryhmä, Turun yliopiston viestintäyksikkö ja Mikael Agricolan teosten tieteellinen editio ja morfosyntaktinen tietokanta -tutkimushanke, jonka kotipaikka on Turun yliopisto.

Kalenteria voi ostaa yliopiston myyntipisteistä, mutta mikäli haluaa kannattaa suoraan seuran toimintaa, kalenteria saa 15 euron hintaan seuraavista kohteista:

Turun linnan kauppa Fatabur
MatkaHermes
Tuorlan majatalon puoti
Naantalin kirjakauppa (Birgitta)
Raision kirja
Kansallinen kirjakauppa (Linnankatu)
– Mikael Agricola -seuran toimistolta sopimuksen mukaan


Apuraha Viipurin entisen tuomiokirkon raunioalueen tutkimus- ja kunnoshankkeelle Kordelinilta

Anniina Lehtokari torstaina 25. marraskuuta, 2010

Alfred Kordelinin säätiö on myöntänyt vuosipäivänään 6.11.2010 36 000 euron suuruisen jatkoapurahan Mikael Agricola -seuran isännöimälle hankkeelle.

Viipurin entinen tuomiokirkkoApuraha myönnettiin dosentti Jyrki Knuutilalle ja työryhmälle Viipurin keskiaikaisen kaupunginkirkon eli myöhemmän tuomiokirkon arkeologisten ja rakennusmittauksellisten tutkimusten suorittamiseen sekä kohteen saattamiseen sen kulttuurihistoriallista arvoa vastaavaan asemaan. Hanke käynnistyi Kordelinin tuella tämän vuoden alussa. Hanketta johtaa dosentti, FT Markus Hiekkanen. Lisää tietoa hankkeesta ja sen etenemisestä löytyy seuran hankeosiosta.

Kaisa Häkkinen täyttää vuosia

Anniina Lehtokari keskiviikkona 17. marraskuuta, 2010

Turun yliopiston suomen kielen professori Kaisa Häkkinen täyttää 17. 11. 2010 60 vuotta. Kaisa Häkkinen on tunnettu ja tunnustettu kielitieteilijä, jonka mielenkiinnon kohteita ovat muun muassa suomen kirjakielen ja sen sukukielten historia, etymologia sekä fennistiikan ja fennougristiikan oppihistoria.

Professori Kaisa Häkkinen

Professori Kaisa Häkkinen

Hän on tullut tunnetuksi lähinnä suomen kehitystä koskevista tutkimuksistaan sekä niistä kertovista teoksistaan. Häkkinen on ollut erityisen kiinnostunut esimerkiksi vanhoista suomalaisista sanoista ja pyrkinyt selvittämään niiden alkuperän. Tutkimuksen kohteisiin on kuulunut myös se, miten ja millaisiksi sanat ovat muodostuneet ja millaisia muunnelmia niistä on käytössä nykyään.

Kaisa Häkkinen on antanut merkittävän panoksen nimenomaan Mikael Agricolan kielen tutkimukseen. Hän on ponnistellut julkaistakseen tieteellisen edition Mikael Agricolan teoksista ja luoda niiden perusteella morfosyntaktinen (muoto- ja lauseopillinen) tietokanta. Hanke on jo tuottanut tulosta ja jatkoa seuraa koko ajan. Häkkinen on edelleen julkaissut useita muita Agricolan kieleen, aikaan ja vaikutukseen liittyviä teoksia ja artikkeleita joko yksin tai yhteistyössä muiden tutkijoitten kanssa. Häntä voidaan pitää professori Simo Heinisen tavoin Suomen johtavana Agricola-tutkijana.

Kaisa Häkkinen on palkittu Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla, Suomen Tietokirjailijat ry:n tietokirjailijapalkinnolla sekä Elias Lönnrot -palkinnolla. Professoriliitto on myös valinnut hänet vuoden 2007 Vuoden Professoriksi

Syyskokouksen terveisiä

Anniina Lehtokari keskiviikkona 17. marraskuuta, 2010

Mikael Agricola -seura piti syyskokouksen 9.11. klo 16 Turun yliopiston Maaherranmakasiinin Portan-salissa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Harri Raitis ja sihteeriksi Anniina Lehtokari. Vanha hallitus valittiin uudestaan luottotehtäväänsä. Jäsenistö oli tutustunut toimintasuunnitelmaan sekä tulo- ja menoarvioon vuodelle 2011 jo etukäteen, joten suurempia muutoksia kumpaankaan ei tehty. Kokouksen jälkeen Turkka Myllykylän mielenkiintoista luentoa Ruskon sekä Mikael Agricolan yhteisista vaiheista maustoi glögitarjoilu.

Kiitos kaikille osallistujille!

Kyröniemen Mikael Agricola -muistokivi viettää 10-vuotisjuhliaan juhannuksena

Anniina Lehtokari maanantaina 21. kesäkuuta, 2010

Juhannuksena tulee kuluneeksi vuosikymmen siitä, kun  22.6. 2000 paljastettiin juhlallisin menoin Agricolan kunniaksi muistokivi Kyröniemeen, Suomenlahden rantaan – Agricolan oletetulle kuolinpaikalle. Muistokiveä oli juhlistamassa suuri joukko suomalaisia ja venäläisiä. Uudistetun patsaan paljastivat yhdessä ministeri Jaakko Numminen sekä Viipurin kaupunginjohtaja Georgy Porjadin. Selostus juhlallisuuksista löytyy Kuolemajärvi-säätiön Agricola-sivuilta osoitteessa http://www.kuolemajarvi.fi.

Mikael Agricola -muistomerkki Kyröniemessä. Lähde: Kuolemajärvisäätiön verkkosivut.

Mikael Agricola -muistomerkki Kyröniemessä. Lähde: Kuolemajärvisäätiön verkkosivut.

Kesällä vuonna 1900 naapuripitäjän Koiviston nuorisoseura pystytti Kuolemajärvelle Agricolan kuolinpaikalle graniittisen kiven, johon oli kirjoitettu teksti “Tässä paikassa kuoli Mikael Agricola, Suomalaisen Kirjallisuuden isä 9 p. huhtikuuta 1557. Koiviston nuorisoseuran toimesta v. 1900.”

Myös Kyröniemen muistomerkkiin liittyy monia mielenkiintoisia vaiheita. Muistomerkki pystytettiin Viipurin Agricola-patsaan tavoin kaksi kertaa sadan vuoden väliajoin, sillä kivi hävisi sodan melskeissä, mutta löytyi ihmeellisellä tavalla. Muistokivi oli joutunut jonkin kuolemajärveläisen talon porraskiveksi. Talon venäläinen isäntä huomasi kivessä olevan kirjoitusta ja kiven alkuperä alkoi selvitä.

Muistokivi nostettiin kesäkuussa 2000 paikalleen ja ympäristö kunnostettiin venäläisen akateemikko Vladimir Smirnovin toimesta. Häntä avusti tehtävässä Venäjä–Suomi- Seuran varapuheenjohtaja Alexander Belov. Paikalle on myöhemmin pystytetty myös pieni museotupa, jossa kerrotaan Agricolan vaiheista. Se on muodostunut vierailupaikaksi niin suomalaisille kuin venäläisillekin ryhmille. Museosta ja muistokivestä on huolehtinut ja huolehtii edelleen Kuolemajärven kunnanlääkärinä toiminut Yuri Oglobin.  Kohde on myös merkittävä kaikille kuolemajärveläisille, jotka vierailevat alueella säännöllisesti uusien mm. keväisin muistokiven kukkaistutukset.

Tämän uutisen voimin Mikael Agricola -seura toivottaa jäsenilleen oikein hyvää juhannusta ja aurinkoista kesää!


Olemme saaneet asiaa koskevan tervehdyksen Yurilta (ks. alla), jolle vuosikymmen Agricolan parissa on merkinnyt paljon – kuten monille meille muillekin Agricolan ja hänen vuonna 2007 vietetyn juhlavuoden perintöä vaaliville.

Yuri Ogloblinin kirje 18.6. (englanti ja venäjä)

Dear Finnish Friends! Dear members of society Kuolemajärvi Säätiö!

It has been 10 years since that event, when the monument was restored to an outstanding figure in Finland, the great educator, diplomat and cleric Mikael Agricola in  Kyrönniemi 22.  June 2000.

With great enthusiasm we can say, that this event gave an impetus to further mutual fruitful cooperation of Russians and Finns to restore to the memory of this remarkable son of Finland and the cultural events dedicated in honor of his glorious work. How quickly time has flown, how much has been done.

With great pleasure we wish to note that the case Mikael Agricola, the great reformer, educator and diplomat, living now. How many great events and activities has been prepared by the Committee for organizing the anniversary year of Mikael Agricola, 2007 and their Russian counterparts: it is scientific conferences, concerts, exhibitions and meetings, the restored monument in Vyborg!   Name peacemaker and educator to reunite many wonderful people in Finland and in Russia.

With great pleasure we wish to note, that Mikael Agricola returned to the Vyborg land again crossed all boundaries, unites people in good deeds. All this inspires us to a new business and cooperation.

Congratulations to all on this anniversary. I wish all of my Finnish friends good health, success, prosperity of their wonderful country of Finland.

Yuri Ogloblin

Дорогие финские друзья!  Дорогие участники общества Куолемаярви саатио.

Прошло 10 лет с того события, когда был восстановлен памятник выдающемуся деятелю Финляндии, великому просветителю, дипломату и религиозному деятелю Микаэлю Агриколе на мысе Кюрённиеми 22.июня 2000 года.      С большим воодушевлением можно сказать, что это  событие дало старт для дальнейшего совместного плодотворного сотрудничества  россиян и финнов в деле восстановления светлой памяти этого замечательного  сына  Финляндии и культурных мероприятий, посвященных в честь его славной деятельности.      Как быстро пролетело время, как много удалось сделать.     С большой радостью хочется отметить, что дело Микаэля Агриколы, великого реформатора, просветителя и дипломата живёт и сейчас. Сколько замечательных событий и мероприятий  было подготовлено Комитетом по организации юбилейного года Микаэля Агриколы 2007 и их русскими коллегами: это и  научные конференции,  и  концерты, выставки  и встречи, восстановленный  памятник в Выборге.  Имя   миротворца и просветителя снова объединило  большое количество замечательных людей и в Финляндии и в России.     С большой радостью хочется отметить, что  Микэль Агрикола  вернулся на выборгскую землю, вновь перешагнул все границы, объединил людей в добрых делах. Всё это воодушевляет нас на  новые дела и сотрудничество.
Поздравляю всех с юбилеем.  Желаю всем моим  финским друзьям крепкого здоровья, успехов, процветания их замечательной стране Финляндии.

Юрий Оглоблин.