Mikael Agricola -muistomerkki Kyröniemessä. Lähde: Kuolemajärvisäätiön verkkosivut.

Kesällä vuonna 1900 naapuripitäjän Koiviston nuorisoseura pystytti Kuolemajärvelle Agricolan kuolinpaikalle graniittisen kiven, johon oli kirjoitettu teksti “Tässä paikassa kuoli Mikael Agricola, Suomalaisen Kirjallisuuden isä 9 p. huhtikuuta 1557. Koiviston nuorisoseuran toimesta v. 1900.”

Myös Kyröniemen muistomerkkiin liittyy monia mielenkiintoisia vaiheita. Muistomerkki pystytettiin Viipurin Agricola-patsaan tavoin kaksi kertaa sadan vuoden väliajoin, sillä kivi hävisi sodan melskeissä, mutta löytyi ihmeellisellä tavalla. Muistokivi oli joutunut jonkin kuolemajärveläisen talon porraskiveksi. Talon venäläinen isäntä huomasi kivessä olevan kirjoitusta ja kiven alkuperä alkoi selvitä.

Muistokivi nostettiin kesäkuussa 2000 paikalleen ja ympäristö kunnostettiin venäläisen akateemikko Vladimir Smirnovin toimesta. Häntä avusti tehtävässä Venäjä–Suomi- Seuran varapuheenjohtaja Alexander Belov. Paikalle on myöhemmin pystytetty myös pieni museotupa, jossa kerrotaan Agricolan vaiheista. Se on muodostunut vierailupaikaksi niin suomalaisille kuin venäläisillekin ryhmille. Museosta ja muistokivestä on huolehtinut ja huolehtii edelleen Kuolemajärven kunnanlääkärinä toiminut Yuri Oglobin.  Kohde on myös merkittävä kaikille kuolemajärveläisille, jotka vierailevat alueella säännöllisesti uusien mm. keväisin muistokiven kukkaistutukset.

Tämän uutisen voimin Mikael Agricola -seura toivottaa jäsenilleen oikein hyvää juhannusta ja aurinkoista kesää!

Olemme saaneet asiaa koskevan tervehdyksen Yurilta (ks. alla), jolle vuosikymmen Agricolan parissa on merkinnyt paljon – kuten monille meille muillekin Agricolan ja hänen vuonna 2007 vietetyn juhlavuoden perintöä vaaliville.

Yuri Ogloblinin kirje 18.6. (englanti ja venäjä)

Dear Finnish Friends! Dear members of society Kuolemajärvi Säätiö!

It has been 10 years since that event, when the monument was restored to an outstanding figure in Finland, the great educator, diplomat and cleric Mikael Agricola in  Kyrönniemi 22.  June 2000.

With great enthusiasm we can say, that this event gave an impetus to further mutual fruitful cooperation of Russians and Finns to restore to the memory of this remarkable son of Finland and the cultural events dedicated in honor of his glorious work. How quickly time has flown, how much has been done.

With great pleasure we wish to note that the case Mikael Agricola, the great reformer, educator and diplomat, living now. How many great events and activities has been prepared by the Committee for organizing the anniversary year of Mikael Agricola, 2007 and their Russian counterparts: it is scientific conferences, concerts, exhibitions and meetings, the restored monument in Vyborg!   Name peacemaker and educator to reunite many wonderful people in Finland and in Russia.

With great pleasure we wish to note, that Mikael Agricola returned to the Vyborg land again crossed all boundaries, unites people in good deeds. All this inspires us to a new business and cooperation.

Congratulations to all on this anniversary. I wish all of my Finnish friends good health, success, prosperity of their wonderful country of Finland.

Yuri Ogloblin

Дорогие финские друзья!  Дорогие участники общества Куолемаярви саатио.

Прошло 10 лет с того события, когда был восстановлен памятник выдающемуся деятелю Финляндии, великому просветителю, дипломату и религиозному деятелю Микаэлю Агриколе на мысе Кюрённиеми 22.июня 2000 года.      С большим воодушевлением можно сказать, что это  событие дало старт для дальнейшего совместного плодотворного сотрудничества  россиян и финнов в деле восстановления светлой памяти этого замечательного  сына  Финляндии и культурных мероприятий, посвященных в честь его славной деятельности.      Как быстро пролетело время, как много удалось сделать.     С большой радостью хочется отметить, что дело Микаэля Агриколы, великого реформатора, просветителя и дипломата живёт и сейчас. Сколько замечательных событий и мероприятий  было подготовлено Комитетом по организации юбилейного года Микаэля Агриколы 2007 и их русскими коллегами: это и  научные конференции,  и  концерты, выставки  и встречи, восстановленный  памятник в Выборге.  Имя   миротворца и просветителя снова объединило  большое количество замечательных людей и в Финляндии и в России.     С большой радостью хочется отметить, что  Микэль Агрикола  вернулся на выборгскую землю, вновь перешагнул все границы, объединил людей в добрых делах. Всё это воодушевляет нас на  новые дела и сотрудничество.
Поздравляю всех с юбилеем.  Желаю всем моим  финским друзьям крепкого здоровья, успехов, процветания их замечательной стране Финляндии.

Юрий Оглоблин.

Koko matkan ajan oppaana ja tulkkina auliisti palvellut Viipurin ja Pietarin alueen pääarkeologi, suomea puhuva tri Aleksander Saksa loihti heti aamusta 20.5. esiin keskeiset kehitysnäkymät vanhan tuomiokirkon raunioilla:

-    raunioalueen väliaikainen omistusjärjestely on Viipurin kaupungin ja Venäjän valtion välillä sovittu,
-    tämä antaa mahdollisuuden Turun yliopiston arkeologiselle laitokselle prof. Markus Hiekkasen johdolla suunnitella alueen mittaus- ja kai-vaustöitä, jotka alkanevat jo kesäkuun aikana
-    mittaustyö tehdään laajana raunioalueen lähiympäristössä

Niin meno- kuin tulomatkallakin Novgorodiin kuuntelimme lyhyitä tietoiskuja suomen kielen ja kirjakielemme isän elämän vaiheista. Se kaikki oli ”juurihoitoa”, jota Agricola-seuran jäsenyys parhaimmillaan antaa. Jyrki Knuutila, Kaisa Häkkinen, Jouko Martikainen, Aleksanteri Saksa takasivat korkealaatuisen, poikkitieteellisen luentosarjan ”kolahtamisen” kuulijoiden iloksi. Kiitos vielä kaikesta.

Perillä Novgorodissa:

-    arkeologi Sergei Trofimov esitteli syvällisesti kaupungin menneisyyttä
-    saimme nähdä itäslaavien ”lähtöruudun” Ilmajärven rannalla
-    kuten myös Rudrik-varjagin linnan rauniot, lukuisat luostarit ja kirkot freskoineen 1100-luvulta
-    osallistuimme juhlahetkeen, Jaroslav Viisaan yliopiston humanistien kokoukseen, jossa luovutettiin Agricola-juhlamitalit prof. Gennadi ja Nina Kovalenkolle ja Novgorodin Muinaismuistoyhdistykselle
-    osallistuimme jokiristeilylle Olhavanjoella sekä sunnuntaiaamuna Helluntaimessuun Pyhän Sofian katedraalissa Kremlin keskuksessa

Kaikki tämä unohtumatonta ja muistorikasta elettyä elämää.

P.S. Kannattaa liittyä jäseneksi Agricola-seuraan. Saat katetta 20 euron jäsenmaksullesi – paljon.

Ossi Haaramäki, teol. tri

Myös yleisradio uutisoi seuran matkasta. Uutisen löydät täältä.

Vuoden 2010 Mikael Agricola -palkinto on päätetty myöntää
Ville Keynäkselle François Rabelaisin teoksen Pantagruelin
kolmas kirja suomennoksesta.

Lautakunta perustelee päätöstään seuraavasti:

François Rabelaisin Pantagruelin kolmas kirja muodostaa
kolmannen osan kahden jättiläisen, Gargantuan ja Pantagruelin,
vaiheista kertovassa teoksessa, jonka ydinajatus koskee ihmisen
elämisen, ajattelemisen ja ilmaisemisen vapautta. Ville Keynäs
on osannut herättää henkiin nykysuomeksi tämän ranskalaisen
kirjallisuuden mestariteoksen ja eurooppalaisen
renessanssikirjallisuuden aarteen. Ihmisen subjektiuden
pohdinnasta tulee Keynäksen luontevassa suomennoksessa elävää
sanaa, joka ei jätä omankaan aikamme lukijaa kylmäksi.

Kääntäjä Ville Keynäs liikkuu kuin kotonaan
rabelaismaisuudessa, pyhän sanan ja auktoriteettien
karnevalisoinnissa. Keynäs tavoittaa suomennoksessaan
ilmiömäisesti koko keskiajan saarna- ja markkinapuheesta
peräisin olevan groteskin repertuaarin. Keynäksen Rabelais-
suomennoksessa voi suorastaan kuulla myöhäiskeskiaikaisen
markkinatorin kovaäänisen, räävittömän puheen: irvailun,
naurun, hulluttelun, asioiden loputtoman saivartelun ja
vääntelyn, superlatiivisen liioittelun ja kohtuuttomuuden,
ruumiillisuuden ja henkisyyden rinnastamisen, erilaisten
puhetapojen ja käytäntöjen sekä kirjallisen ja suullisen
kulttuurin suruttoman sekoittamisen.

Rabelaisin teos on 1500-luvulta saakka tarjonnut yhä uusille
lukijoiden sukupolville hohottavaa elämäniloa vastapainoksi
elämisellemme systeemien, muottien ja auktoriteettien
puristuksessa. Rabelaisin kirjallisuuden lääke on suora
toiminta. Hän ei lohduttele eikä sääli ketään, ei tyydy
valittelemaan systeemiä, vaan antaa Jättiläisensä ja hänen
ystävänsä tarttua auktoriteetteja ja muka aukottomia
järjestelmiä niskasta ja sanasta, pyöritellä ne tainnoksiin ja
jatkaa sitten iloista kulkuaan. Tekopyhä hurskastelu,
filosofinen saivartelu, tieteellinen jargon, Pyhä Kirjallisuus,
kapitalistinen systeemi – kaikki saavat Rabelaisin kyydissä
huutia.

Rabelaisin renessanssiriemuttelun lisäksi Ville Keynäs on
jatkanut vuonna 2009 ansiokkaasti ranskalaisen
nykykirjallisuuden suomennosten parissa ja laajentanut
suomalaisten lukijoiden tajuntaa Philippe Claudelin, Michel
Houellebecqin, sekä yhdessä Anu Partasen kanssa suomentamansa
Jean-Christophe Grangén teoksilla.

Edellisen vuoden merkittävän kaunokirjallisen teoksen
erinomaisesta suomennoksesta myönnettävä Mikael Agricola -
palkinto on perustettu Mikael Agricolan juhlavuotena 1957.
Palkinnon myöntää Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry.
Siihen kuuluu kiertopalkintona Ben Renvallin pienoisveistos
Talonpoika sekä kunniakirja ja rahapalkinto, jonka määrä on 5
050 euroa. Suomen kirjasäätiö maksaa puolet palkintosummasta.

Palkintolautakuntaan ovat kuuluneet Suomen arvostelijain
liiton nimeäminä kirjallisuuskriitikot Päivi Kosonen ja Risto
Niemi-Pynttäri ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton
edustajana suomentaja Anna-Maija Viitanen.

Agricolan rucouskirja kuvaa ja neuvoo

joulukuun osalta:

Talvikuula on 31 päivää. Päivä pitää

6 hetkee. Yö pitää 18 hetkee. Aurinko

nousee liki 9 ja laskehen liki 3.

Jouluu varten kyllä valmistaan,

niin kaikki iloks hankitaan.

Kylmä elatos vahingon tee,

verta pääsuonest ulos laske.

Mutta älä lyö polvisuonta,

kuin tyhmäst tekevät monta.

Tällä kuulla sopii kaikkinaista ruokaa

syödä (niinkuin Plato sanoo) ja juoda

lämmint juomaa, ja pään ja rinnan

lämminä pitämän pitää. Niin ovat

lämpymät yrtit maksan ja pään

hyväksi. Karta verta laskemasta

Lähde: Kalendarium 2007, Turun yliopisto

Hallituksessa toimivat vuonna 2010 seuraavat henkilöt:

Puheenjohtaja
Dosentti Jyrki Knuutila, Helsinki

Jäsenet
Professori Kaisa Häkkinen, Paimio, Turun yliopiston edustaja
Fil. maist. Keijo Perälä, Turku, rahastonhoitaja
Vastaava kustannustoimittaja Marja Sevón, Turku
Arkkipiispan sihteeri Heikki Jääskeläinen, Helsinki
Opetusneuvos Pirjo Sinko, Helsinki, opetushallitus
Teol. tohtori Ossi Haaramäki, Nurmo

Varajäsenet
Pääjohtaja Jussi Nuorteva, Helsinki, Arkistolaitos
Professori Markus Hiekkanen, Turun yliopisto, Hgin ja Turun yliopistojen dosentti

Seuralla on tulossa hyvin aktiivinen vuosi, mikäli vain kaikki hankkeet toteutuvat. Suurimpana käynnistyy Viipurin tuomikirkon raunioalueen kunnostushanke, johon Kordelinin säätiö on myöntänyt 15000 euron avustuksen. Vuonna 2010 toteutetaan mittaustyöt, maaperätutkimukset ja arkeologiset koetutkimukset sekä luodaan hankkeen perusta. Lisätietoja hankkeesta löytyy seuran sivuilta. Toukokuussa seura järjestää matkan Novgorodiin yhteistyössä Turkulaisen matkanjärjestäjän MatkaHermeksen kanssa (http://www.matkahermes.net/). Näistä ja muistakin hankkeista tiedotetaan näillä sivuilla sitä mukaa kun lisätietoa saadaan ja ne varmistuvat.

Seura on myös muuttamassa uusiin tiloihin vuoden vaihteessa. Uusi toimisto tulee sijaitsemaan Turun yliopiston Maaherran makasiinissa (Henrikinkatu 10). Arvokkaat ja sijainniltaan erinomaiset tilat seuran kanssa jakaa muun muassa Turun yliopistosäätiö. Syyskokous tutustui uusiin tiloihin glögitilaisuuden merkeissä kokouksen jälkeen.   

Mikael Agricola -seuran hallitus toivottaa hyvää joulunalusaikaa koko jäsenistölle! Tervetuloa mukaan toimintaan myös vuonna 2010.

Mikael Agricola -seura järjestää lauantaina 29. elokuuta opastetun ja ohjelmallisen bussimatkan saaristokaupunki Naantaliin. Matkalla tutustutaan asiantuntijoiden opastuksella Agricolan jalanjäljillä Rymättylän ja Merimaskun kirkkoihin ja Naantalin luostarikirkkoon. Ohjelmassa on myös lounas saaristolaispitopöydästä sekä opastettu kierros Naantalin vanhassa kaupungissa. Päivän päättää kirkkokonsertti Naantalin luostarikirkossa.

Oppaina ja asiantuntijoina matkalla toimivat alansa johtavat asiantuntijat professori Kaisa Häkkinen, professori Markus Hiekkanen sekä dosentti Jyrki Knuutila. Kirkkokonsertissa kuullaan Viipurissa 27.kesäkuuta 2009 Mikael Agricolan muistomerkin paljastusjuhlallisuuksien yhteydessä pidetyn konsertin ohjelmisto, ja siinä esiintyvät Jouni Kuorikoski (baritoni) ja Kari Vuola (urut). Konserttiin on avoinna myös yleisölle.

Vuonna 1557 kuollut suomen kirkon uudistaja, suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isä Mikael Agricola vieraili mm. piispantarkastusmatkoillaan eri puolilla Suomea, myös nykyisen Naantalin saaristokaupungin alueella. Vuonna 2007 vietetyn Mikael Agricolan juhlavuoden perintöä vaaliva Mikael Agricola -seura tulee jatkossa järjestämään asiantuntijoiden opastuksella matkoja muihin Agricola -pitäjiin Turun seudulla ja Suomessa.

Lisätietoa matkasta, konserttiohjelmasta, Viipurin muistomerkin paljastuksesta sekä Mikael Agricolasta ja seuran toiminnasta on seuran kotisivuilla www.mikaelagricolaseura.fi. Agricolan pitäjien ja matkojen esittelyyn voi tutustua ennakolta juhlavuoden raportissa ilmestyneessä Jyrki Knuutilan artikkelissa (ss.75 – 77), joka on luettavissa Mikael Agricola -portaalissa:  http://agricola.utu.fi/mikael/

Matkalle ilmoittautuminen matkatoimisto MatkaHermekselle 24.8.  klo 12 mennessä (matkahermes@hotmail.com , puh. 02 250 5520 ). Lisätietoja: Ossi Tuusvuori, 040 7608280, ossi.tuusvuori@utu.fi.

1900-luvun alkuvuosina Viipuriin pystytettiin kaksi huomattavaa, Ruotsin ajasta muistuttavaa patsasta. Agricolan lisäksi patsaan sai v. 1908 linnan perustaja Tyrgils Knutsson. Kun kaupunki sentään kuului Venäjän valtakuntaan, myös Venäjän valta sai muistomerkin. Vuonna 1910, kun oli kulunut 200 vuotta Viipurin valloituksesta, patsaan sai myös valloittaja, Pietari Suuri. Vaikka Aleksanteri II sai rauhassa seistä Helsingin Senaatintorilla, Viipurissa Venäjän keisarin muistomerkkiin ei suhtauduttu yhtä suvaitsevasti Suomen itsenäistyttyä.  Jotkut sotilaat kaatoivat sen omavaltaisesti kesällä 1918, eikä sitä palautettu paikalleen. Sen tilalle pystytettiin Suomen leijona. Talvisodan jälkeen venäläiset puolestaan vaihtoivat sen Pietariin, jonka suomalaiset puolestaan taas poistivat jatkosodan aikana. V. 1944 tapahtui toistaiseksi viimeinen vaihto, kun venäläiset jälleen palauttivat keisarinsa kuvan paikalleen. Leninin ohella se esittää  nyt jo varsin pitkää venäläisvallan aikaa Viipurissa.

Viime sotien melskeissä myös Ruotsin marski Tyrgils Knutsson menetti julkisen paikkansa, mutta patsas säilyi varastossa ja pystytettiin uudestaan uuden Venäjän luvalla v. 1993 kaupungin 700-vuotisjuhlien yhteydessä.

Suomen leijonakin on löydetty, vaikka huonossa kunnossa, Monrepos´n puistosta, jossa se kuulemma runneltuna seisoo.

Vaikka Agricolan patsaallakin on takaan arvoitukselliset seikkailut, se voitiin palauttaa katukuvaan rauhallisesti ja ystävyydessä venäläisten kanssa. Voimme vain toivoa, että muistomerkki koetaan myös Viipurissa tulevaisuutta rakentavana menneisyyden hallintana.  Esiintyyhän muistettava henkilö siinä rauhantekijänä, eikä kilpaile vallanpitäjän paikasta kenenkään kanssa.

(Tämän kirjoituksen tiedot perustuvat Max Engmanin äskettäin ilmestyneeseen teokseen “Pitkät jäähyväiset. Suomi Ruotsin ja Venäjän välissä vuoden 1809 jälkeen,” Suosittelen teosta isänmaan historiasta kiinnostuneille.)

1.7.2009 Keijo Perälä

Julkaisuvapaa HETI

AGRICOLAN MUISTOMERKKI PALJASTETAAN VIIPURISSA

Viipurissa paljastetaan lauantaina 27. kesäkuuta 2009 Mikael Agricolan (n. 1507–1557) muistomerkki luterilaisen Pietari-Paavalin kirkon edustalla. Muistomerkin paljastuspuheen pitää patsashankkeen alkusanat vuonna 2000 Kyrönniemessä sijaitsevan Agricolan muistokiven paljastustilaisuudessa lausunut ministeri Jaakko Numminen, joka luovuttaa muistomerkin Viipurin kaupungille.

Numminen paljastaa muistomerkin yhdessä Viipurin piirijohtaja Georgi Porjadinin kanssa. Muistomerkkihanke on osa vuonna 2007 vietetyn Mikael Agricolan juhlavuoden virallista perintöä. Parhaana turistikautena Viipurin keskustassa järjestettävään juhlaan odotetaan runsaasti suomalaista ja paikallista yleisöä. Myös nuori Mikael Agricola on mukana seuraamassa juhlintaa.

Muistomerkin paljastustilaisuudessa Suomen valtiovallan tervehdykset esittävät eduskunnan sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kauko Hänninen sekä opetusministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja. Juhlallisuuksiin osallistuu myös arkkipiispa Jukka Paarma, Venäjän ortodoksisen kirkon piispa Markell sekä Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi. Myös Niilo Rantalan esittämä koulupoika Mikael osallistuu juhlintaan.

Suomenlahden rannalla Kuolemajärven Kyrönniemellä sijaitsevalla Agricolan muistokivellä järjestetään 27.6.aamulla hartaustilaisuus, jossa puhuvat Mikael Agricola -seuran puheenjohtaja Jyrki Knuutila sekä Koiviston (Primorsk) kaupunginjohtaja Aleksei Skorodumov. Lauantaina illalla kirkkokonsertissa esiintyvät Naantalin seurakunnan kanttori Kari Vuola ja bassobaritoni Nicolas Söderlund. Sunnuntaina Pietari-Paavalin kirkossa järjestettävässä ekumeenisessa juhlajumalanpalveluksessa saarnaa arkkipiispa Jukka Paarma.

Juhlallisuuksien yhteydessä lauantaina illalla järjestettävällä laivaristeilyllä vietetään rukoushetki sitten Agricolan aikojen huolestuttavaan kuntoon päässeen Suomenlahden ja Itämeren suojelun merkeissä. Aloitteen tähän on tehnyt Elävä Itämeri -säätiön ja Baltic Sea Action Groupin perustaja Ilkka Herlin, joka on Cargotec Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja on ollut tukemassa muistomerkkihanketta taloudellisesti.

Agricolalle omistetun viikonvaihteen viikon vaihteen monipuolisella ohjelmalla halutaan palauttaa mieliin 101 vuoden takaiset tapahtumat kesäkuussa1908, jolloin Emil Wikströmin alkuperäinen Agricolalle omistettu muistomerkki paljastettiin Viipurin monipäiväisten laulujuhlien yhteydessä silloisen tuomiokirkon edustalla.

Viipurin linnaan Agricola -huone

Viipurin linnan museossa avataan Agricolalle omistettu huone, jossa on näytteillä Agricola 2007 mitalikilpailutöiden näyttely. Mikael Agricola -seura ja Agricolan synnyinpitäjän Pernajan kunta ja seurakunta lahjoittavat museolle vanhan talonpoikaisjaalan pienoismallin. Lisäksi suomalaiset kustantajat Suomalainen Kirjallisuuden Seura, Edita Oy ja BTJ Finland Oy sekä kirkkohallitus ja Mikael Agricola -seura lahjoittavat Viipurin kaupunginkirjastolle juhlavuoden monipuolisen Agricola-aiheisen kirjallisuuden kokoelman.

Muistomerkin paljastamisen kunniaksi Lingsoft Oy julkaisee yhteistyössä Mikael Agricola -seuran kanssa ja kirkkohallituksen taloudellisella tuella juhlavuonna 2007 ilmestyneen Agricola tunnissa -sanaston venäjänkielisen version. Sitä tullaan jakamaan Viipurissa mm. koululaisille sekä kirkoissa ja kirjastoissa. Monikanavaisen sanaston voi lukea myös sähköisenä e-kirjana ja ladata mobiiliversiona puhelimeen, lisätietoja Agricola -sanastosta ja muista One-Hour Words -sanastoista www.onehourwords.com

Mikael Agricola -seuran aloitteesta on yhteistyössä Viipurin kaupungin kanssa käynnistetty jokin aika sitten selvitystyö koskien Viipurin vanhan tuomiokirkon eli kaupunkikirkon alueen monitieteellistä tutkimus- ja kulttuuriperintöhanketta. Tämän lähitulevaisuudessa käynnistyvän hankkeen tavoitteena on saattaa myös Agricolan hautapaikkana pidetty raunioalue arvoiseensa tilaan ja asemaan, onhan se merkittävä eurooppalainen kulttuuriperintökohde. Hanketta esitellään viikonvaihteen aikana Viipurin historiaa ja arkeologiaa hyvin tuntevien arkeologien Aleksanteri Saksan sekä Markus Hiekkasen toimesta. Aiheesta on tiedotettu lähemmin, tiedote löytyy myös osoitteessa http://www.mikaelagricolaseura.fi/?page_id=45

Autuaita ovat rauhantekijät

Muistomerkin pronssinen Agricolaa esittävä puolivartalokuva on uusvalos Emil Wikströmin alun perin kesäkuussa 1908 Viipurissa paljastetun muistomerkin Agricolaa esittäneestä hahmosta. Suomalaiset kuljettivat muistomerkin pronssiset hahmot turvaan talvisodan viime vaiheissa maaliskuun alussa 1940, minkä jälkeen ne katosivat. Suurikokoinen graniittinen jalusta purettiin sodan jälkeen. Uuden muistomerkin harmaa graniittijalusta on veistetty Kamennogorskissa (Antreassa), ja sen kauluskivenä on alkuperäinen, osin vaurioitunut Emil Wikströmin suunnittelema noin 1 tonnin painoinen kauluskivi. Muistomerkissä lukee suomeksi ja venäjäksi raamatun sanat: Autuaita ovat rauhantekijät. Muistomerkin viereen sijoitetussa tekstitaulussa kerrotaan Agricolasta, muistomerkistä ja sen historiasta suomen, venäjän ja ruotsin kielellä.

Hankkeen toteutuksesta on Suomessa vastannut Agricola 2007 -muistomerkkitoimikunta ja Venäjällä Viipurin kaupunki, joka tulee järjestämään myös paljastusjuhlallisuudet yhteistyössä Mikael Agricola -seuran alaisuudessa nykyisin toimivan toimikunnan kanssa. Muistomerkkihanketta tukevat taloudellisesti opetusministeriö, kirkkohallitus, Svenska Kulturfonden, Litteratursällskapet i Finland ja Cargotec Oy.

Viipuri oli nuoren Mikaelin koulukaupunki lähes 10 vuoden ajan 1520-luvulla, ja sinne hänet on myös todennäköisesti haudattu pääsiäisen aikoihin vuonna 1557, kun Turun piispan virassa ollut Agricola oli menehtynyt reessään ollessaan palaamassa Moskovaan ja Novgorodiin suuntautuneelta, kuningas Kustaa Vaasan lähettämän rauhanvaltuuskunnan matkalta.

Mikael Agricolan elämäntyöllä on ollut suuri merkitys suomalaiselle kulttuurille. Häntä pidetään Suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä, kirkon uudistajana sekä rauhanneuvottelijana Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa 1554 –1557. Agricolan perintö elää vahvana nykyisinkin, vaikka hänen kuolemastaan on kulunut jo yli 450 vuotta. Tähän viittasi myös Agricolan juhlavuoden teemana ollut oma kieli, oma mieli.

Viipurin muistomerkkihankkeesta, Agricolasta, juhlavuodesta sekä muistomerkin paljastusjuhlallisuuksista löytyy lisätietoa Mikael Agricola -seuran verkkosivuilta www.mikaelagricolaseura.fi ja juhlavuoden jälkeen perustusta Mikael Agricola portaalista http://agricola.utu.fi/mikael

Lisätietoja antaa muistomerkkitoimikunnan sihteeri Ossi Tuusvuori (ossi.tuusvuori@utu.fi gsm +358-40-7608280).

LEHDISTÖTIEDOTE
Helsinki 27.6.2009

Lingsoft Oy julkaisee monikanavaisessa One-Hour Words -julkaisusarjassaan venäjänkielisen pienoissanakirjan “Agricola tunnissa – Agricolaa a:sta ö:hön”. Sanasto on sarjan ensimmäinen ei-suomenkielinen julkaisu. Se on julkaistu ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 2007, jolloin tuli kuluneeksi 450 vuotta Agricolan kuolemasta.Nyt Lingsoft jatkaa Agricolan juhlavuonna alkanutta yhteistyötä Agricola-seuran kanssa. Mikael Agricolan muistomerkki paljastetaan Viipurin luterilaisen Pietari-Paavalin kirkon edustalla 27.6.2009, ja tuolloin julkaistaan myös sanasto.

Huumorintajuisella otteella työstetty tietopaketti esittelee venäjänkielisille Suomen kirjakielen isän kompaktissa muodossa. Sanastomuotoinen julkaisu kertoo Agricolan elämästä ja saavutuksista, lisäksi mukana on myös ripaus tuon ajan elämänmenoa. Venäjänkielisen sanaston on toimittanut Aleksandr Belov, ja sitä jaetaan Viipurin seudun koululaisille sekä Pietari-Paavalin kirkossa.

Sanastot tunnissa

Lingsoft Oy:n monikanavaisen One-Hour Words -julkaisusarjan ideana on valita jokin aihe ja tiivistää siitä keskeiset tiedot sanaston muotoon. Lopullisesta tuotteesta tulee mieleen perinteinen tietosanakirja, mutta jokainen One-Hour Words -sanasto on luettavissa tunnissa.

Palkittu integroidun markkinoinnin innovaatio

Sarjan formaatin mukaisesti sanastot julkaistaan neljän eri kanavan kautta. Vihkoversion lisäksi One-Hour Words -sanastoihin voi tutustua mobiilisovelluksena, Internetistä ladattavana sähköisenä e-kirjana ja tekopuheena toteutettuna äänikirjana. Uuden Teknologian Säätiö on palkinnut innovaatiopalkinnollaan Lingsoftin One-Hour Words -konseptin, jossa uusi tekniikka yhdistyy uudenlaiseen integroituun markkinointiin.

Tutustu sanastoihin. Saat sanastoja matkapuhelimeesi soittamalla numeroon 0200 682 55. Puhelun hinta 0,95 €/min mpm. Sanasto-ohjelma toimii uusimmissa puhelinmalleissa, joissa voi käyttää Java-sovelluksia. Saatavana myös painettuna vihkona, e-kirjana ja äänikirjana – www.onehourwords.com

Katriina Pulli
Account Manager
Lingsoft Oy
info@onehourwords.com
puh.

(02) 2793 300

—-

Lingsoft Oy
ИНФОРМАЦИЯ ДЛЯ ПРЕССЫ
Хельсинки 23.6.2009

Lingsoft знакомит читателей с Микаэлем Агриколой – теперь и по-русски
Lingsoft Oy публикует в многоканальной издательской серии One-Hour Words русскоязычный мини-словарь под названием *Агрикола за час –
Агрикола от а до я*. Словарь представляет собой первую нефинноязычную публикацию серии . На финском языке издание впервые вышло в свет
в 2007 году, ознаменованном 450-летием со дня смерти Микаэля Агриколы.
Сейчас фирма Lingsoft продолжает начатое в юбилейный год сотрудничество с Обществом Микаэля Агриколы. Открытие памятника знаменитому епископу-реформатору состоится 27.06.2009 перед лютеранской церковью Петра и Павла. Тогда же будет опубликован словарь.

Пронизанный юмором информационный пакет в компактной форме знакомит русскоязычного читателя с отцом финской письменности. Издание
в форме словаря рассказывает о жизни и деятельности Микаэля Агриколы и вкратце о событиях той эпохи. Русскоязычный словарь, который
будет распространяться среди школьников Выборга и прихожан церкви Петра и Павла, подготовлен Александром Беловым.

Лексика за час

Идея многоканальной издательской серии One-Hour Words фирмы Lingsoft Oy состоит в следующем: важнейшая информация по выбранной теме
собирается в сжатом виде и выдаётся в форме словаря. Окончательная публикация напоминает традиционный энциклопедический словарь,
однако каждую тематическую подборку One-Hour Words можно прочесть в течение часа.

Высоко оцененная инновация интегрированного маркетинга

Тематические подборки издаются четырьмя форматами и соответственно имеют четыре канала доступа. Кроме печатной, тематический словарь
представлен в мобильной версии, в форме загружаемой из Интернета е-книги и звуковой версии. Общество новых технологий наградило
концепцию One-Hour Words фирмы Lingsoft Oy, объединяющую новую технику с современным интегрированным маркетингом, инновационным
призом.

Познакомьтесь с тематическим словарём. Вы можете также получить нужную подборку на свой мобильный телефон, позвонив по телефону +358 (0)200 682 55. Цена мобильной услуги 0,95 €/мин. мтф. Словарная программа действует в большинстве новейших моделей телефонов, имеющих Java-поддержку. Издание имеется также в печатном виде, формате е-книги и звуковой книги.
www.onehourwords.com

Катриина Пулли
Account Manager
Lingsoft Oy
info@onehourwords.com
тел. +358 (02) 2793 300
Lingsoft Oy

Lingsoft – это полный спектр языковых услуг. Фирма предоставляет переводческие и лексические услуги, инструменты для автора и
читателя, поисковые системы, средства для фильтрации и отбора информации, обучающие модули, услуги со звуковым управлением
и е-книги. В т.ч. текстовые редакторы для семи языков корпорации Microsoft Office созданы фирмой Lingsoft. Продукты Lingsoft
работают во всех обычно используемых пользовательских системах и программах. В основу решений положен созданный фирмой
Lingsoft языковой структурный анализ, завоевавший в мире уже статус стандарта.
www.lingsoft.fi