Tanja Toropainen väitteli Agricolan yhdyssanoista

Ilari Aalto torstaina 7. syyskuuta, 2017

Tanja Toropainen väitteli Mikael Agricolan yhdyssanoista. Kuva: Mikael Tammilehto.

FM Tanja Toropainen väitteli 25.8. Turun yliopistossa suomen kielessä Mikael Agricolan teksteissään käyttämistä yhdyssanoista.

Yhdyssanat ovat olleet kirjakielessä aina keskeinen osa uutta sanastoa. Agricolan käyttämät yhdyssanat ovat kuitenkin monella tavoin erilaisia kuin nykykielen yhdyssanat. ​Yhdyssanojen erilaisuuteen vaikuttaa se, että samalla kun Agricola ja hänen aikalaisensa kirjoittivat ensimmäisiä suomenkielisiä tekstejä, he samalla myös loivat kirjakielen. Uusi kirjakieli ei ole samalla tavalla normitettua ja säännöteltyä kuin vakiintunut kirjakieli. Lisäksi kirjakieli pohjautui vieraskielisistä teksteistä tehtyihin käännöksiin, joten kirjoituksiin tuli monenlaisia vieraiden kielten piirteitä, jotka näkyvät myös yhdyssanarakenteissa.

Agricolan teoksissa esiintyy runsaasti vieraiden kielten mallin mukaan muodostettuja yhdysverbejä, joita nykykielessä on vähän (esimerkiksi edeskäydä, lähestulla, läpitsepistää). Agricolalla on paljon myös yhdysperäisiä adverbeja, joita ei nykyisin hahmoteta yhdyssanoiksi (esimerkiksi jokapäivä, minkätähden). Yhdyssubstantiivejakin on paljon – kuten nykykielessä –, mutta niiden osuus eri lekseemeistä on 48 prosenttia ja tekstiesiintymistä vain 35 prosenttia, kun vastaavat luvut nykykielessä ovat 89 ja 82 prosenttia.

Rohkeaa kokeilua ja yhdistelyä

Monet Agricolan yhdyssanoista ovat tilapäismuodosteita. Aikalaiset eivät ryhtyneet niitä käyttämään, eivätkä sanat ole säilyneet nykykieleen.

– Usein juuri tilapäismuodosteissa näkyy Agricolan luovuus, kun hän on rohkeasti kokeillut erilaisia rakenteita ja yhdistelmiä – esimerkiksi heikkomielistyä, jalopuhe, korvapuustella. Joskus Agricolan käyttämä yhdyssanatyyppi on yleistynyt käytössä vasta vuosisatoja hänen jälkeensä, Turun yliopistossa väittelevä Tanja Toropainen kertoo.

On Agricolalta jäänyt kieleen pysyvääkin. Varsinkin monet keskeiset keskiajan hengelliseen kielenkäyttöön kuuluneet yhdyssanat ovat välittyneet Agricolan teosten kautta ja vakiintuneet pysyväksi osaksi sanastoa (esimerkiksi hiippakunta, luontokappale, opetuslapsi).

Yhdyssanojen yhteen ja erikseen kirjoittamista Agricolan teoksissa on pidetty erittäin epäsäännöllisenä. – Systemaattisesti toteutettu tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei yhdyssanojen yhteen ja erikseen kirjoittaminen ole Agricolan teoksissa niin epäjohdonmukaista kuin aiemmin on luultu, Toropainen kertoo.

Väitöksen yhteydessä Mikael Agricola -seura luovutti Toropaiselle Mikael Agricola -mitalin kiitoksena hänen Agricolan juhlavuonna 2007 tekemästään työstä. Seura onnittelee lämpimästi tuoretta tohtoria!

Tanja Toropaisen  väitöskirja Yhdyssanat ja yhdyssanamaiset rakenteet Mikael Agricolan teoksissa on luettavissa täällä.

Kirkkopäivien ohjelmaa Turussa 19.–20.5.

Ilari Aalto torstaina 18. toukokuuta, 2017

Tulevana viikonloppuna Turussa vietetään Kirkkopäiviä, joiden yhteydessä on Mikael Agricolaankin liittyvää ohjelmaa.

Perjantaina 19.5. klo 11.00–18.00 keittiömestarit Reijo Haapanen ja Jari Merinen isännöivät Turun Manhattanissa Agricolan ajan ruokatapahtumaa, jossa esitellään Agricolan ajan ruokakulttuuria.

Lauantaina 20.5. klo 15.00 Martti Lutherin jälkeläinen Christian Priesmeier esitelmöi Turun Katedralskolanin (Vanha Suurtori 1) Agricola-salissa aiheesta ”Martin Luther ja hänen jälkeläisensä – suvun perintö”. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja sen yhteydessä on kahvitarjoilu. Mikael Agricola -seura järjestää tilaisuuden yhdessä Kuninkaantien muusikoiden kanssa. (ks. lisää: http://www.reformaatio2017.fi/all-event-list/yleisoesitelma-lutherin-jalkelainen-christian-priesmeier/)

Lauantaina klo 18.00 Turun tuomiokirkossa vietetään passiomessua, jonka yhteydessä Kuninkaantien muusikot esittävät Lutherin aikalaisen ja seuraajan Johann Walterin säveltämän, maailman ensimmäisen luterilaisen Matteus-passion. (ks. lisää http://www.kuninkaantienmuusikot.fi/konsertit)

Nyt Kirkkopäivien kunniaksi Mikael Agricola -seura on lanseerannut yhdessä Turku GameLabin kanssa paikkatietopohjaisen ”Agricolan ajan Turku” -mobiilisovelluksen. Android-puhelimille ladattava sovellus johdattaa käyttäjän 1500-luvun Turun paikoille, jotka liittyivät reformaattoriin ja suomen kirjakielen isään. Sovellus on pelattavissa Kirkkopäivien aikaan, ja sen voi ladata Google Play -kaupasta: https://play.google.com/store/apps/details?id=com.TGL.AgricolaGame&hl=fi

Kirkkopäivien ajan on voimassa myös Agricola-teemaisia ruokatarjouksia: Pizzalinen ravintolassa (Yliopistonkatu 6) voi käydä nauttimassa Agricola-pizzaa ja Naantalin Aurinkoinen -kahviloissa on tarjolla Agricolan unelma -leivosta tarjoushintaan.

Vuoden 2017 Mikael Agricola -palkinto Tuomas Kaukolle

Ilari Aalto lauantaina 8. huhtikuuta, 2017

Mikael Agricola -palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta. Vuoden 2017 palkinto myönnetään Tuomas Kaukolle Sjónin teoksen Valaan suusta (Like) suomennoksesta.

Valaan suusta kertoo Jónas Pálmasonista, joka tiedonhalunsa ja uteliaisuutensa vuoksi joutuu vainon ja monenlaisten koettelemusten kohteeksi 1630-luvun Islannissa ja Tanskassa. Värikkäiden seikkailujen lomaan punoutuvat autiolle saarelle karkotetun itseoppineen parantajan, luonnontieteilijän ja runoilijan pohdinnat ja hänen merisirrille kertomansa tarinat, jotka liikkuvat tyyliltään arkisesta maagiseen ja sakraaliin yhtä lailla kuin tieteellisestä ja pseudotieteellisestä tajunnanvirtaan. Käsissä on romaani inhimillisestä alhaisuudesta ja ylhäisyydestä, uteliaisuudesta ja väkivaltaisuudesta, hölmöydestä ja viisaudesta. Älyllinen ihminen asettuu siinä sanan parhaassa merkityksessä kevyen filosofisesti luonnon ja muiden eläinten joukkoon.

Valaan suusta on noin viisitoista vuotta kääntäjänä toimineen Tuomas Kaukon neljäs Sjón-suomennos. Käännöksestä välittyvät kielen ja tyylin eri vivahteet sekä herkullinen ja nokkela huumori, pakottomasti, luontevasti ja oivaltavasti. Kauko johdattaa lukijan vastaanpanemattomasti teoksen kokemusmaailmaan. Kielen äänen rikkauden, musiikillisuuden ja rytmin niin kuulee kuin myös tuntee. Teoksen soiva kokonaisuus avautuu. Alkaa tempautua Jónas Pálmasonin sanojen mukaan ja tekee mieli ryhtyä lukemaan tämä vimmainen, ihmettelevä selonteko ääneen!

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry jakaa Mikael Agricola -palkinnon yhteistyössä Suomen Kirjasäätiön kanssa, ja se rahoitetaan Kopioston keräämistä tekijänoikeusmaksuista. Palkinto, joka on perustettu Mikael Agricolan muistovuonna 1957, myönnetään nyt kuudettakymmenettä kertaa. Siihen kuuluu kunniakirja ja rahapalkinto, jonka määrä on 10 000 euroa. Kiertopalkintona kulkee Ben Renvallin veistos Talonpoika.

Mikael Agricola -seura onnittelee Tuomas Kaukoa!

Mikael Agricola -seuran kevätkokous Turussa 19.4.

Ilari Aalto torstaina 6. huhtikuuta, 2017

Mikael Agricola -seuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 19. huhtikuuta 2017 klo 17.00 Turussa Maaherran makasiinin Porthan-salissa (osoite: Henrikinkatu 10).

Kokouksen jälkeen klo 18.00 Suomen kielen professori emerita Kaisa Häkkinen esitelmöi aiheesta ”Suomalaisten raamatunkäännösten historiaa Mikael Agricolasta DigiMarkukseen”.

Kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleet kuuntelemaan esitelmää!

Agricolan ajan ruoka- ja juomakulttuuri -ilallinen Turussa pe 7.4. klo 19

Ilari Aalto torstaina 6. huhtikuuta, 2017

Agricolan viikon perjantaina 7.4. klo 19.00 Kellariravintola (Linnankatu 16) kutsuu nauttimaan Agricolan ajan ruoka- ja juomakulttuurista. Illan ohjelmassa on herkullisten makuelämysten lisäksi keskiajantutkija Ilari Aallon puheenvuoro ruoasta ja juomasta Agricolan aikaan ja Agricolaa esittävän Niilo Rantalan musiikkiesityksiä. Tilaisuus järjestetään yhdessä Mikael Agricola -seuran ja Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan kanssa.

MENU AGRICOLA

Agricolan kalalautanen 

Salosen Agricolan yrttisilakkaa, kylmäsavustettua lohta, kananmunaa, kotijuustoa ja saaristolaisleipää

***

Savustettua lohta  tilli-kermaviilikastiketta ja yrtti-juureksia

tai

Ylikypsää naudanrintaa  kermaista yrttikastiketta ja yrtti-juureksia

***

Omenajäädykettä ja lämmintä omenahilloketta

Illallisen hinta 32,00 

 

Lisätietoja tapahtumasta: http://www.turunkellariravintola.fi/Agricola

Agricola-aiheista ohjelmaa Turussa huomenna 11.3.

Ilari Aalto perjantaina 10. maaliskuuta, 2017

Huomenna lauantaina Mikael Agricolasta ja reformaatiosta kiinnostuneita hemmotellaan Turussa koko päivän ohjelmalla.

Klo 12.00–16.00 Turun kristillisellä opistolla (Lustokatu 7) järjestetään Mikael Agricola -symposiumin I osa. Symposiumin puhujat ja esitelmät ovat:

teologian tohtori Juhani Holma aiheesta ”Agricola ja teologia”
professori emeritus Simo Heininen aiheesta ”Agricola ja Kustaa Vaasa”
professori emerita Kaisa Häkkinen aiheesta ”Agricola ja kieli”
professori emeritus Erkki Tuppurainen aiheesta ”Agricola ja virsimusiikki”

Tilaisuus on maksuton, ja väliajalla on kahvi- ja pitsapalatarjoilu. Symposiumin esitteen voi ladata täältä: www.koroinen.fi/HaliSeura/EsiteSymposium.pdf

Symposiumin jälkeen on mahdollista siirtyä Turun tuomiokirkkoon, missä Kuninkaantien muusikot ovat järjestäneet yhteistä ohjelmaa Mikael Agricola -seuran kanssa. Erkki Tuppurainen esitelmöi tuomiokirkon Tarkk’ampujan kappelissa klo 16.30 aiheesta ”Passiomusiikin liturgiset juuret”. Esitelmään on vapaa pääsy, ja se kestää noin tunnin.

Esitelmä pohjustaa Kuninkaantien muusikoiden tuomiokirkossa klo 18.00 alkavaa Matteus-passiota. Kuninkaantien muusikot esittävät Antoine de Longuevalin (k. n. 1525) säveltämän, tiettävästi maailmanhistorian ensimmäisen Matteus-passion. Tähänkin tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lisätietoa konsertista löytyy täältä: http://www.kuninkaantienmuusikot.fi/konsertit

Tervetuloa!

Kevätretki Mälarenin alueelle 24.–28.5.2017

Ilari Aalto sunnuntaina 12. helmikuuta, 2017

Mikael Agricola -seuran kevätretki 2017 Ruotsin reformaation syntyseuduille Mälaren-järven laaksoon helatorstain aikaan 24.–28.5.2017

Keskiaikainen Strängnäsin kaupunki on yksi matkakohteista. Wikimedia Commons.

Reformaation merkkivuonna 2017 on Mikael Agricola -seuran perinteisen kevätretken kohde Keski-Ruotsin maineikkaan kulttuurihistorian pesäseutu. Matkustettuamme laivalla Turusta Tukholmaan matkaamme bussilla laajan, pitkän ja kuuluisan Mälarenin laakson ympäri. Tämän rannikon jo keskiajalla perustetuissa kaupungeissa tehtiin 1500-luvun kuluessa päätöksiä ja syntyi kehityskulkuja, jotka sananmukaisesti muodostivat aikakaudesta Ruotsin ja samalla Suomen ”reformaation vuosisadan”.

Matkamme teeman ydinkohdat ovat nämä kolme kaupunkia: Västerås, Strängnäs ja Tukholma. Tutustumme ja omaksumme sananmukaisesti paikan päällä ne todelliset historialliset paikat, joissa päätöksiä tehtiin ja Euroopan pohjoinen maailma muuttui – uskomme historiakirjojen nimien alkavan yhdessäolomme aikana elää siten, kuin ne muuten eivät voisi. Emme silti unohda muutakaan vanhan aikakauden kulttuuria alkaen rautakaudelta keskiajan kautta suurvalta-aikaan.

Oppaina matkalla ovat seuramme asiantuntijaoppaat, mm. professori emeritus Simo Heininen, professori emerita Kaisa Häkkinen, professori Jyrki Knuutila ja professori Markus Hiekkanen.
Matkan virallisena järjestäjänä toimii MatkaHermes.

MATKAOHJELMA
Keskiviikko 24.5.
17:30 Lähtö Helsingistä Kiasman pysäkiltä Mannerheimintiellä
19:30 Turussa bussi pysähtyy Tuomiokirkolla Agricolan muistomerkin luona
19:45 Bussi lähtee Kauppatorilta ortodoksisen kirkon edessä
20:00 Kokoontuminen Turun sataman Viking Linen matkustajaterminaaliin
20:45 Laivan (Viking Grace) lähtö

Helatorstai 25.5.
Aamiainen laivalla
6:30 Saapuminen Tukholmaan Viking Linen matkustajaterminaaliin
7:00 Lähtö terminaalin luota
Rautakautinen kalmisto kumpuhautoineen ja riimukivineen
Saapuminen Västeråsiin
Kaupunkikierros
12:00 Lounas
13:30 Kirjautuminen hotelliin Scandic Västerås
Iltapäivä vapaa tai sovittua ohjelmaa
Mahdollisesti yhteinen päivällinen

Perjantai 26.5.
8:00 Aamiainen hotellissa
9:30 Lähtö kohti Arbogaa
Saapuminen Arbogaan ja kaupunkikierros
12:00 Lounas Arbogassa
13:00 Lähtö Arbogasta
Riimupiirroskenttä
15:00 Saapuminen Strängnäsin kaupunkiin, kirjautuminen hotelliin Best Western Hotel Rogge
15:30 Kaupunkikierros Strängnäsissä
Kaupunkikierroksen jälkeen ei ohjelmaa

Lauantai 27.5.
7:30 Aamiainen hotellissa
8:30 Lähtö kohti Gripsholmia
9:30 Tutustuminen Gripsholmin linnaan
11.30 Lähtö kohti Tukholmaa
12.30 Tukholma, tutustuminen Vanhankaupungin kohteisiin
Lounas
14:00 Tutustuminen Vanhan kaupungin kohteisiin jatkuu
16:00 Matkalaisten vapaata aikaa ruokailuun, lisätutustumiseen, ostoksiin
18:30 Lähtö bussilla kohti Viking Linen satamaterminaalia
19:00 Kokoontuminen Viking Linen matkustajaterminaaliin
20:00 Laivan (Viking Amorella) lähtö

Sunnuntai 28.5.
Aamiainen laivalla
7:35 Saapuminen Turkuun Viking Linen matkustajaterminaaliin
8:00 Bussikuljetus Turun keskustan (pysähdykset Kauppatorilla ortodoksisen kirkon edessä ja
Tuomiokirkolla Agricolan muistomerkin luona) kautta Helsinkiin
10:30 Saapuminen Helsinkiin

Alustava ilmoittautuminen
Mikäli olet kiinnostunut matkasta, jätä yhteystietosi (nimi, syntymäaika, puhelinnumero, sähköposti/kotisoite) matkatoimistolle tiistaihin 28.2. mennessä:
Matka Hermes/Saarijärven matkatoimisto
Puolalankatu 4, 20100 Turku
matkahermes@hotmail.com
www.matkahermes.com
Puh. 0400 664 294 (Raimo Kesonen), 040-7034491 (Marianne)
Fax. 02 250 5548

Alustavasti ilmoittautuneille lähetetään huhtikuun alkupuolella tiedot sitovasta ilmoittautumisesta ja matkan maksamisesta.

Matkan hinta

Mikael Agricola -seuran jäsenet (vuoden 2017 jäsenmaksu tulee olla maksettu):
2 hh/henkilö 580 € 1 hh/henkilö 700 €
Ei-jäsenet:
2 hh/henkilö 610 € 1 hh/henkilö 730 €

Matkan hintaan sisältyvät kuljetukset (bussi, laiva), majoitukset (laiva, hotelli), hotelliaamiaiset, opastukset ja sisäänpääsymaksu Gripsholmin linnaan. Ruokailut laivalla sekä lounaat ja päivälliset omakustanteisia, mahdollisuus yhteisesti sovittaviin lounaisiin ja päivällisiin bussiretken aikana.
Jäsenetuhinnasta pääset nauttiman liittymällä Mikael Agricola -seuran jäseneksi täällä.

Lisätietoa seuran toiminnasta tai jäsenyydestä saat seuran kotisivuilta ja sihteeriltä Ilari Aallolta (ilanaa[at]utu.fi).

Mikael Agricola-seuran matkayhteistyökumppani ja vastuullinen matkanjärjestäjä on
Matka Hermes/Saarijärven matkatoimisto
Puolalankatu 4, 20100 Turku
matkahermes[at]hotmail.com
www.matkahermes.com
Puh. 0400 664 294 (Raimo Kesonen), 040-7034491 (Marianne)
Bussi SJOY: Seppo-Juhani

 

Martin Lutherin jälkeläisen Christian Priesmeierin vierailu Turussa 20. toukokuuta

Ilari Aalto keskiviikkona 8. helmikuuta, 2017

Tapaa Martin Lutherin ”poika”

Turun Katedraalikoulun Agricola-sali
Vanha Suurtori
la 20.5.2017 klo 15.00-17.00
Vapaa pääsy

Kuninkaantien muusikot (www.kuninkaantienmuusikot.fi) ja Mikael Agricola -seura järjestävät Turun Katedraalikoulun Agricola-salissa 20. toukokuuta klo 15.00 tilaisuuden, jossa reformaattori Martin Lutherin ”poika”, Christian Priesmeier, tulee kertomaan Lutherin suvulleen jättämästä ainutlaatuisesta perinnöstä. Priesmeier on Lutherin jälkeläinen alenevassa 14. polvessa, ja hän vierailee Suomessa nyt ensimmäisen kerran. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Christian Priesmeierin vierailu ja yleisötilaisuus järjestetään Turun historiallisessa Katedraalikoulussa, jonka rehtorina toimi aikanaan Martin Lutherin oppilas, suomen kirjakielen isä, Mikael Agricola. Katedraalikoululta on mahdollisuus siirtyä kello 18.00 tuomiokirkkoon kuulemaan Kuninkaantien muusikoiden esittämää Johann Walterin Matteus-passiota. Johann Walter oli reformaattori Martin Lutherin seuraaja ja läheinen työtoveri. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Yleisöluento Turun tuomiokirkossa 5.2.2017

Ilari Aalto tiistaina 31. tammikuuta, 2017

Professori emerita Kaisa Häkkinen luennoi 5.2.2017 klo 14 Turun tuomiokirkossa aiheesta Suomen kielen historian merkkimiesten haudat Turun tuomiokirkossa. Tilaisuuteen on 5 €:n pääsymaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tervetuloa!

 

Maarian kirkossa luentosarja reformaatiosta

Ilari Aalto maanantaina 16. tammikuuta, 2017

Maarian kirkko. Kuva: Ilari Aalto.

MAARIAN SEURAKUNTA REFORMAATIOMUUTOKSESSA (1500-luvulta alkaen)

Keskiaikaisen katolisen Maarian seurakunnan muuttuminen luterilaiseksi vaati pitkän ajan. Reformaatiomuutoksessa oli mukana useita Maarian kirkkoherroja. Kevään 2017 Maarian kirkon luentosarjassa esitellään Maarian kirkkoherroista Mikael Agricola, Jaakko Finno ja Erik Sorolainen, jotka omalla tavallaan ovat merkittävästi vaikuttaneet luterilaisuuden vakiintumiseen Suomessa. Lisäksi paneudutaan reformaation etenemiseen seurakuntaelämässä ja miten se vaikutti Maarian kirkkotilan muuttumiseen.

Sunnuntai 22.1.2017 kello 15.00 Jacobus Finno – ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan luoja, emeritaprofessori Irmeli Helin. Maarian kirkko

Maarian kirkkoherrana Finno oli 1578–1588. Juhana III antoi Jaakko Finnon, joka tunnetaan myös Jaakko Suomalaisena, tehtäväksi toimittaa suomeksi muutamia välttämättömiä hengellisiä kirjoja. Näistä ilmestyi cathecismus, Yxi Wähä Rucouskiria ja kolmantena ensimmäinen suomenkielinen virsikirja vuonna 1583. Siinä oli 101 virttä, joista Finnon omia virsiä oli 7. Vielä nykyisessä virsikirjassakin on hänen kirjoittamiaan virsiä. Maarian kirkossa on Finnon muistokivi.

Professori Helin käsittelee esitelmässään 1500-luvun virsisuomennosten suhdetta saksalaisiin lähtöteksteihin sekä erityisesti yhteisöllisyyden käsitesisällön muutosten vaikutusta vanhojen virsien muutoksiin ja uudelleenkäännöksiin.

Sunnuntai 12.2.2017 kello 15.00 Erik Sorolaisen postilla, professori Jyrki Knuutila. Maarian kirkko

Maarian kirkkoherrojen luettelossa Erik Sorolainen mainitaan nimellä Ericus Erici 1616–1625. Sorolainen joutui kuningas Juhana III ja hänen seuraajiensa aikana karvaastikin kokemaan toteutuuko katolisuus vai luterilaisuus Ruotsin valtakunnassa. Sorolainen oli Turun piispana 1583–1625. Hänen tärkeimmät kirjalliset tuotteensa ovat Catechismus (1614), Postilla I (1621) ja Postilla II (1625). Professori Jyrki Knuutila valottaa Sorolaisen ajan kirkollista elämää ja hänen henkilöhistoriaansa sekä erityisesti Postillan merkitystä kansan hartauselämässä.

Lauantai 11.3.2017 kello 12.00 – 16.00 Mikael Agricola -symposiumin I osa Turun kristillisellä opistolla

Teologian tohtori ja Agricolan sisaren jälkeläinen Juhani Holma valottaa Agricolan teologista ajattelua, professori Simo Heinonen kertoo Agricolan suhteesta poliittiseen johtoon eli kuningas Kustaa Vaasaan, professori Kaisa Häkkisen aiheena on Agricola ja kieli sekä lopuksi professori Erkki Tuppurainen esitelmöi Agricolasta virsimusiikin näkökulmasta.

Sunnuntai 19.3.2017 kello 15.00 Miten reformaatio muutti Maarian kirkkotilaa? professori Markus Hiekkanen. Maarian kirkko

Ruotsin itäisessä osassa reformaatiomuutokset etenivät emämaata hitaammin. Maariassakin kirkon sisätilat säilyivät osittain jopa 1700 – luvulle saakka keskiaikaisessa asussaan. Professori Hiekkanen kertoo reformaatioajatusten etenemisestä Suomessa ja miten ne vaikuttivat Maarian seurakuntaan. Mitä alkuperäisiä elementtejä löytyy vielä Maarian kirkossa?

Keskiviikko 29.3.2017 paastonajan ekumeeninen ristintiehartaus kello 19.00 Mukana isä Peter Gebara SCJ Turun katolisesta seurakunnasta. Maarian kirkko

Sunnuntai 9.4.2017 kello 16.00 Mikael Agricolan runoja Turun lausunta-kerhon esittämänä. Mukana myös Mikael Agricola/Niilo Rantala. Pappilan talli

Sunnuntai 7.5.2017 kello 16.00 Lutherin pöytäpuheita. Pappilan talli
Yksin armosta – vastakkainasettelusta yhteyteen -teemasta ovat keskustelemassa piispa Teemu Sippo SCJ katolisesta kirkosta ja piispa Kaarlo Kalliala luterilaisesta kirkosta. Mukana on Turun katolisen seurakunnan Birgitta-kuoro.

Toinen pöytäpuhetilaisuus on syksyllä.

Sunnuntai 2.7.2017 Marian päivän messu kello 17 Koroistenniemellä
Messuun on mahdollisuus kulkea pieni pyhiinvaellus kello 16.30 Maarian kirkolta Koroistenniemelle.

Lisäinformaatiota

Pertti Pussinen
040 413 1012, pertti.pussinen@pp2.inet.fi

Mikko Laurén
040 341 7676, mikko.lauren@evl.fi