Väitös Agricolan kielestä 19.1.2018 Turun yliopistossa

Ilari Aalto maanantaina 15. tammikuuta, 2018

Verbi pitää kuuluu suomen kielen vanhaan perintösanastoon. Se tarkoitti alkuaan ’hallussa pitämistä’ tai ’kiinnittyneenä olemista’. Duha Elsayed selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa pitää-verbin käyttöä Mikael Agricolan käännöstuotannossa. Tutkimus osoitti, että Agricola oli kääntäjänä yhtäältä oman aikansa lapsi, toisaalta moderni ammattilainen, joka ei kääntänyt tekstejä mekaanisesti vaan hyödynsi eri tavoin aikansa poikkeuksellisen intensiivisiä kielikontakteja kirjasuomea kehittäessään. Lounaiset murrepiireet näkyvät Agricolan käännöksissä erityisen hyvin juuri pitää-verbin kohdalla.

Väitöstilaisuus on perjantaina 19.1.2018 klo 12 (Turun yliopistoSirkkalan kasarmialue, Minerva, Janus-sali, Kaivokatu 12, Turku). Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lisätietoja väitöksen aiheesta löytyy täältä. Duha Elsayedin väitöskirja Agricolan pitää nesessiiviverbi kielikontaktin ytimessä on luettavissa sähköisessä muodossa täällä.

Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2018!

Ilari Aalto sunnuntaina 24. joulukuuta, 2017

Jouluevankeliumi Agricolan Siinä Wdessa Testamentissa (1548).

Hyvät Mikael Agricolan ystävät!

Se tapactui sijs nijnä peiuine …ette synnyttemisē peiuet tulit teutetyxi. Ja hen synnytti poian henen Esikoisens / ia kiäri henen capalohin / ia laski henen Seimen / sille ettei ollut heille sija maiassa

Evankeliumi Luukkaan mukaan 2:1, 6–7

Tervehdimme Teitä kaikkia tutun jouluevankeliumin katkelman sanoilla Mikael Agricolan Uudesta testamentin (1548) mukaan. Sanat puhuvat joulun ihmeestä, siitä, että Jumala syntyi ihmisten hahmoon. Näitä sanoja on luettu ja tulkittu Mikael Agricolan päivistä aina jouluisin lähes 500 vuoden ajan.

Kuluvana vuonna on muistettu reformaation 500-vuotista taivalta. Pyhäinpäivän aattona 1517 Martti Luther – myöhemmin Mikael Agricolan opettaja – aloitti historiallisen tapahtumakulun naulaamalla 95 teesiään Wittenbergin kirkon oveen. Myös Mikael Agricola -seura on osallistunut monin tavoin merkkivuoden viettoon. Agricola-viikolla huhtikuussa seura järjesti koululaisille suunnatun Turun uusi Agricola -kilpailun, ja viikko huipentui Agricolan päivänä Agricola-messuun Turun tuomiokirkossa.

Toukokuussa Mikael Agricola -seura isännöi yhdessä Kuninkaantien muusikoiden kanssa Lutherin suoran jälkeläisen Christian Priesmeierin vierailun Turkuun. Toukokuun lopussa seura järjesti menestyksekkään retken Ruotsin reformaatiokaupunkeihin Västeråsiin, Arbogaan, Strängnäsiin ja Tukholmaan. Matkan varrella tutustuttiin myös Gripsholmin linnaan, riimukiviin ja hautakumpuihin. Syyskuussa seura oli mukana Pernajan Agricola-seuran järjestämässä Mikaelinpäivän seminaarissa ja lokakuussa yhdessä Kansallisarkiston kanssa Turun kirjamessuilla.

Vuoden 2018 kevätretki suuntautuu Närpiöön ja Turkuun palataan Satakunnan kautta. Retkellä tutustutaan keskiaikaisiin kirkkoihin ja kiinnostaviin muinaisjäännöksiin. Retken alustava ajankohta on to–pe 10.–11.5.2018.

Kiitos kaikille seuran hallinnossa ja käytännön työssä toimineille erinomaisesta työpanoksesta vuonna 2017. Kiitos myös seuran jäsenille sekä kaikille yhteistyötahoille kuluneen vuoden yhteistyöstä.

 

Rauhallista jouluaikaa ja menestyksekästä uutta vuotta 2018!

Jyrki Knuutila                                               Ilari Aalto

Puheenjohtaja                                              Sihteeri

Mikael Agricola -seura                                   Mikael Agricola -seura

Mikael Agricola -seuran syyskokous ja syysesitelmä Turussa 27.11.

Ilari Aalto sunnuntaina 19. marraskuuta, 2017

Mikael Agricola -seuran syyskokous pidetään Turussa Maaherran makasiinin Porthan-salissa (Henrikinkatu 10) maanantaina 27.11. klo 17.00. Kokouksen jälkeen FT Tanja Toropainen pitää klo 18.00 syysesitelmän Agricolan yhdyssanoista, joista hän väitteli syyskuussa. Tervetuloa!

Reformaatioviikon ohjelmaa

Ilari Aalto sunnuntaina 29. lokakuuta, 2017

Reformaation 500-vuotismerkkivuosi 2017 huipentuu alkavalla viikolla. Reformaatioviikon tapahtumat Turussa löytyvät täältä.

Reformaatioviikolla 1.11. klo 16.30 kirjailija Janne Mäkitalo kertoo Pienessä Kirjapuodissa (Yliopistonkatu 28, Turku) reformaation merkkivuoteen sijoittuvasta nuortenkirjastaan Pääkallokiitäjät salaseuran jäljillä. Tervetuloa, ja hyvää reformaatioviikkoa!

Mikael Agricola -seura Turun kirjamessuilla 6.–8.10.

Ilari Aalto perjantaina 6. lokakuuta, 2017

Tänä viikonloppuna vietetään Turun messukeskuksessa kirjamessuja, joilla Mikael Agricola -seura on hyvässä seurassa Kansallisarkiston ja Suomen Sukututkimusseuran kanssa yhteisellä osastolla A38. Tule tapaamaan seuran ja sen kumppanien (Kuolemajärvisäätiö ja Suomen Kielen Seura) edustajia ja asiantuntijoita sekä tutustumaan seuran toimintaan! Esillä ovat myös Agricolan kootut teokset.

Itse Mikael Agricolakin käy tervehtimässä osastolla messujen aikana! Samalla voit tutustua myös vaikka uuteen Agricolan ajan Turku -sovellukseen, joka on Mikael Agricola-seuran reformaation merkkivuoden hanke. Messuilla sitä ovat perjantaina ja lauantaina esittelemässä myös sovelluksen kehittäjänä toiminut turkulainen pelialan start-up yritys Plus Pop Soft Oy.

Agricolan ajan Turku -sovellus on ladattavissa ilmaiseksi Google Playsta: https://play.google.com/store/apps/details…  sekä Apple Storesta iOS-laitteille: https://itunes.apple.com/…/agricolan-ajan-turku/id1292227637

Sunnuntaina 8.10. klo 15.00 – 15.40 Tieto-lavalla (B-halli) Mikael Agricola-seuran puheenjohtaja, professori Jyrki Knuutila ja varapuheenjohtaja, professori emerita Kaisa Häkkinen ovat keskustelemassa aiheesta Reformaatio uusimman tutkimuksen valossa yhdessä seuran hallituksen jäsenen, vationarkistonhoitaja Jussi Nuortevan kanssa. Tervetuloa!

Tanja Toropainen väitteli Agricolan yhdyssanoista

Ilari Aalto torstaina 7. syyskuuta, 2017

Tanja Toropainen väitteli Mikael Agricolan yhdyssanoista. Kuva: Mikael Tammilehto.

FM Tanja Toropainen väitteli 25.8. Turun yliopistossa suomen kielessä Mikael Agricolan teksteissään käyttämistä yhdyssanoista.

Yhdyssanat ovat olleet kirjakielessä aina keskeinen osa uutta sanastoa. Agricolan käyttämät yhdyssanat ovat kuitenkin monella tavoin erilaisia kuin nykykielen yhdyssanat. ​Yhdyssanojen erilaisuuteen vaikuttaa se, että samalla kun Agricola ja hänen aikalaisensa kirjoittivat ensimmäisiä suomenkielisiä tekstejä, he samalla myös loivat kirjakielen. Uusi kirjakieli ei ole samalla tavalla normitettua ja säännöteltyä kuin vakiintunut kirjakieli. Lisäksi kirjakieli pohjautui vieraskielisistä teksteistä tehtyihin käännöksiin, joten kirjoituksiin tuli monenlaisia vieraiden kielten piirteitä, jotka näkyvät myös yhdyssanarakenteissa.

Agricolan teoksissa esiintyy runsaasti vieraiden kielten mallin mukaan muodostettuja yhdysverbejä, joita nykykielessä on vähän (esimerkiksi edeskäydä, lähestulla, läpitsepistää). Agricolalla on paljon myös yhdysperäisiä adverbeja, joita ei nykyisin hahmoteta yhdyssanoiksi (esimerkiksi jokapäivä, minkätähden). Yhdyssubstantiivejakin on paljon – kuten nykykielessä –, mutta niiden osuus eri lekseemeistä on 48 prosenttia ja tekstiesiintymistä vain 35 prosenttia, kun vastaavat luvut nykykielessä ovat 89 ja 82 prosenttia.

Rohkeaa kokeilua ja yhdistelyä

Monet Agricolan yhdyssanoista ovat tilapäismuodosteita. Aikalaiset eivät ryhtyneet niitä käyttämään, eivätkä sanat ole säilyneet nykykieleen.

– Usein juuri tilapäismuodosteissa näkyy Agricolan luovuus, kun hän on rohkeasti kokeillut erilaisia rakenteita ja yhdistelmiä – esimerkiksi heikkomielistyä, jalopuhe, korvapuustella. Joskus Agricolan käyttämä yhdyssanatyyppi on yleistynyt käytössä vasta vuosisatoja hänen jälkeensä, Turun yliopistossa väittelevä Tanja Toropainen kertoo.

On Agricolalta jäänyt kieleen pysyvääkin. Varsinkin monet keskeiset keskiajan hengelliseen kielenkäyttöön kuuluneet yhdyssanat ovat välittyneet Agricolan teosten kautta ja vakiintuneet pysyväksi osaksi sanastoa (esimerkiksi hiippakunta, luontokappale, opetuslapsi).

Yhdyssanojen yhteen ja erikseen kirjoittamista Agricolan teoksissa on pidetty erittäin epäsäännöllisenä. – Systemaattisesti toteutettu tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei yhdyssanojen yhteen ja erikseen kirjoittaminen ole Agricolan teoksissa niin epäjohdonmukaista kuin aiemmin on luultu, Toropainen kertoo.

Väitöksen yhteydessä Mikael Agricola -seura luovutti Toropaiselle Mikael Agricola -mitalin kiitoksena hänen Agricolan juhlavuonna 2007 tekemästään työstä. Seura onnittelee lämpimästi tuoretta tohtoria!

Tanja Toropaisen  väitöskirja Yhdyssanat ja yhdyssanamaiset rakenteet Mikael Agricolan teoksissa on luettavissa täällä.

Kirkkopäivien ohjelmaa Turussa 19.–20.5.

Ilari Aalto torstaina 18. toukokuuta, 2017

Tulevana viikonloppuna Turussa vietetään Kirkkopäiviä, joiden yhteydessä on Mikael Agricolaankin liittyvää ohjelmaa.

Perjantaina 19.5. klo 11.00–18.00 keittiömestarit Reijo Haapanen ja Jari Merinen isännöivät Turun Manhattanissa Agricolan ajan ruokatapahtumaa, jossa esitellään Agricolan ajan ruokakulttuuria.

Lauantaina 20.5. klo 15.00 Martti Lutherin jälkeläinen Christian Priesmeier esitelmöi Turun Katedralskolanin (Vanha Suurtori 1) Agricola-salissa aiheesta ”Martin Luther ja hänen jälkeläisensä – suvun perintö”. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja sen yhteydessä on kahvitarjoilu. Mikael Agricola -seura järjestää tilaisuuden yhdessä Kuninkaantien muusikoiden kanssa. (ks. lisää: http://www.reformaatio2017.fi/all-event-list/yleisoesitelma-lutherin-jalkelainen-christian-priesmeier/)

Lauantaina klo 18.00 Turun tuomiokirkossa vietetään passiomessua, jonka yhteydessä Kuninkaantien muusikot esittävät Lutherin aikalaisen ja seuraajan Johann Walterin säveltämän, maailman ensimmäisen luterilaisen Matteus-passion. (ks. lisää http://www.kuninkaantienmuusikot.fi/konsertit)

Nyt Kirkkopäivien kunniaksi Mikael Agricola -seura on lanseerannut yhdessä Turku GameLabin kanssa paikkatietopohjaisen ”Agricolan ajan Turku” -mobiilisovelluksen. Android-puhelimille ladattava sovellus johdattaa käyttäjän 1500-luvun Turun paikoille, jotka liittyivät reformaattoriin ja suomen kirjakielen isään. Sovellus on pelattavissa Kirkkopäivien aikaan, ja sen voi ladata Google Play -kaupasta: https://play.google.com/store/apps/details?id=com.TGL.AgricolaGame&hl=fi

Kirkkopäivien ajan on voimassa myös Agricola-teemaisia ruokatarjouksia: Pizzalinen ravintolassa (Yliopistonkatu 6) voi käydä nauttimassa Agricola-pizzaa ja Naantalin Aurinkoinen -kahviloissa on tarjolla Agricolan unelma -leivosta tarjoushintaan.

Vuoden 2017 Mikael Agricola -palkinto Tuomas Kaukolle

Ilari Aalto lauantaina 8. huhtikuuta, 2017

Mikael Agricola -palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta. Vuoden 2017 palkinto myönnetään Tuomas Kaukolle Sjónin teoksen Valaan suusta (Like) suomennoksesta.

Valaan suusta kertoo Jónas Pálmasonista, joka tiedonhalunsa ja uteliaisuutensa vuoksi joutuu vainon ja monenlaisten koettelemusten kohteeksi 1630-luvun Islannissa ja Tanskassa. Värikkäiden seikkailujen lomaan punoutuvat autiolle saarelle karkotetun itseoppineen parantajan, luonnontieteilijän ja runoilijan pohdinnat ja hänen merisirrille kertomansa tarinat, jotka liikkuvat tyyliltään arkisesta maagiseen ja sakraaliin yhtä lailla kuin tieteellisestä ja pseudotieteellisestä tajunnanvirtaan. Käsissä on romaani inhimillisestä alhaisuudesta ja ylhäisyydestä, uteliaisuudesta ja väkivaltaisuudesta, hölmöydestä ja viisaudesta. Älyllinen ihminen asettuu siinä sanan parhaassa merkityksessä kevyen filosofisesti luonnon ja muiden eläinten joukkoon.

Valaan suusta on noin viisitoista vuotta kääntäjänä toimineen Tuomas Kaukon neljäs Sjón-suomennos. Käännöksestä välittyvät kielen ja tyylin eri vivahteet sekä herkullinen ja nokkela huumori, pakottomasti, luontevasti ja oivaltavasti. Kauko johdattaa lukijan vastaanpanemattomasti teoksen kokemusmaailmaan. Kielen äänen rikkauden, musiikillisuuden ja rytmin niin kuulee kuin myös tuntee. Teoksen soiva kokonaisuus avautuu. Alkaa tempautua Jónas Pálmasonin sanojen mukaan ja tekee mieli ryhtyä lukemaan tämä vimmainen, ihmettelevä selonteko ääneen!

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry jakaa Mikael Agricola -palkinnon yhteistyössä Suomen Kirjasäätiön kanssa, ja se rahoitetaan Kopioston keräämistä tekijänoikeusmaksuista. Palkinto, joka on perustettu Mikael Agricolan muistovuonna 1957, myönnetään nyt kuudettakymmenettä kertaa. Siihen kuuluu kunniakirja ja rahapalkinto, jonka määrä on 10 000 euroa. Kiertopalkintona kulkee Ben Renvallin veistos Talonpoika.

Mikael Agricola -seura onnittelee Tuomas Kaukoa!

Mikael Agricola -seuran kevätkokous Turussa 19.4.

Ilari Aalto torstaina 6. huhtikuuta, 2017

Mikael Agricola -seuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 19. huhtikuuta 2017 klo 17.00 Turussa Maaherran makasiinin Porthan-salissa (osoite: Henrikinkatu 10).

Kokouksen jälkeen klo 18.00 Suomen kielen professori emerita Kaisa Häkkinen esitelmöi aiheesta ”Suomalaisten raamatunkäännösten historiaa Mikael Agricolasta DigiMarkukseen”.

Kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleet kuuntelemaan esitelmää!

Agricolan ajan ruoka- ja juomakulttuuri -ilallinen Turussa pe 7.4. klo 19

Ilari Aalto torstaina 6. huhtikuuta, 2017

Agricolan viikon perjantaina 7.4. klo 19.00 Kellariravintola (Linnankatu 16) kutsuu nauttimaan Agricolan ajan ruoka- ja juomakulttuurista. Illan ohjelmassa on herkullisten makuelämysten lisäksi keskiajantutkija Ilari Aallon puheenvuoro ruoasta ja juomasta Agricolan aikaan ja Agricolaa esittävän Niilo Rantalan musiikkiesityksiä. Tilaisuus järjestetään yhdessä Mikael Agricola -seuran ja Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan kanssa.

MENU AGRICOLA

Agricolan kalalautanen 

Salosen Agricolan yrttisilakkaa, kylmäsavustettua lohta, kananmunaa, kotijuustoa ja saaristolaisleipää

***

Savustettua lohta  tilli-kermaviilikastiketta ja yrtti-juureksia

tai

Ylikypsää naudanrintaa  kermaista yrttikastiketta ja yrtti-juureksia

***

Omenajäädykettä ja lämmintä omenahilloketta

Illallisen hinta 32,00 

 

Lisätietoja tapahtumasta: http://www.turunkellariravintola.fi/Agricola