Arkeologiset kaivaukset (2011-)
Arkeologisia kaivauksia toteutetaan sekä kirkon sisäpuolella että kirkkomaalla. Vaikka kirkon sisätilaa on tutkittu arkeologisin kaivauksin ainakin neljässä eri yhteydessä, lienee osia kirkon vanhimmista eli alimmista kulttuurikerroksista yhä jäljellä myös kirkon entisen lattian alla. Aiemmista kaivauksista on säilynyt erittäin vähän tietoa, joten vähäisetkin säilyneet keskiajan ja uuden ajan alun kulttuurikerrokset voivat antaa merkittävää tietoa kirkon varhaisvaiheista.
Raunion arkeologiset tutkimukset on käynnistetty loppukesästä 2011 dosentti Aleksandr Saksan (Venäjän tiedeakatemia) johdolla kirkon eteläseinään rajautuvan keskiaikaisen asehuoneen ja länsinurkan kontreforin kaivauksilla. Alustavat tulokset antavat runsaasti tietoa asehuoneen rakennusvaiheista sekä asehuoneen rakentamista edeltävistä hautauksista. Vanhimmat hautaukset olivat maakerrosten ja rakenteiden järjestyksestä päätellen 1400-luvun alkupuolella rakennettua kirkkoa vanhempia.
Kesällä 2012 koekaivaukset keskittyivät kirkon pohjoissivulle rakennetun laajennukseen. Esiin saatiin runkohuoneen alkuperäinen pohjoisseinä sekä sakariston puretun länsiseinän kohta. Kaivausalueelta poistettu maa-aines oli yksinomaan toisen maailmansodan jälkeen kertynyttä palo- ja purkujätettä, mutta maasta paljastuneet sakariston ja pohjoisen laajennusosan rakenteet ajoittuivat keskiajalta 1700-luvulle.
Kirkon sisätilan ohella tärkeä kohde on kirkkoa ympäröinyt hautausmaa. Kirkkomaalle haudatut vainajat eroavat 1500- ja 1600-lukujen arkistolähteiden perusteella huomattavasti kirkkoon haudatuista vainajista, niin yhteiskunnalliselta asemaltaan kuin vauraudeltaan. Kirkkoa ympäröineen hautausmaan arkeologiset kaivaukset antavat tietoa ennen kaikkea vähemmän vauraista uuden ajan alun viipurilaisista, josta arkistolähteet paljastavat vain jäävuoren huipun.
Kaivauksia tullaan jatkamaan vuodesta 2013 eteenpäin avaamalla muutaman kymmenen neliön kaivausalueita sekä kirkkoon että kirkkomaalle. Kirkkoa tai sitä ympäröinyttä ei ole tarkoitus tutkia kokonaan, vaan kaivaukset kohdistetaan arkeologisesti kiinnostavimpiin ja parhaiten säilyneiksi arvioituihin kohtiin.
1. Vuoden 2011 kaivauksissa keskityttiin kirkon eteläsivustalta 1700-purettuihin asehuoneeseen ja nurkkakontreforiin. Kuva: Aleksandr Saksa
2. Asehuoneen tiililattiaa 1700-luvulta, ortodoksisen kirkon ajoilta. Äärimmäisenä näkyy asehuoneen länsiseinä ja oikealla on runkohuoneen eteläseinä. Kuva: Aleksandr Saksa
3. Ylimpänä 1700-luvun asehuoneen seinää ja sen alla osittain siihen limittyneenä keskiaikaisen asehuoneen seinää. Asehuoneen rakenteiden alta paljastui hautoja, jotka liittyvät asehuonetta, mahdollisesti myös sitä hieman vanhempaa kivikirkkoa edeltävään aikaan. Kuva: Aleksandr Saksa
4. Vasemmalla runkohuoneen eteläseinä ja edessä asehuoneen itäseinän rakenteita eri vaiheista. Niiden alta paljastui runkohuoneen pituussuunnasta hieman poikkeava, kuvassa oikealla näkyvä kivilatomus, joka voi liittyä kivikirkkoa edeltävään rakentamiseen. Kuva: Aleksandr Saksa
5. Kirkon kaakkoisnurkan kontreforin (eli seinää vahvistaneen rakenteen) perusta. Kuva: Aleksandr Saksa