Saariston keskiaikajuhla Agricolan tapaan

Kalle Järvelä perjantaina 22. heinäkuuta, 2022

Herrankukkaro haluaa kutsua Mikael Agricola -seuran jäsenet keskiaikaispitoihin Mikael Agricolan hengessä Herrankukkaroon (Luotojentie 245, Röölä) 26.8. klo 19.00 – 21.30. 

Tarjoamme teille tämän ensimmäisen musiikillisen illallisen jäsenhintaan 59 euroa + mahdolliset juomat.  Normaali hinta 89:- 

Tavoitteenamme on rakentaa Naantalin Musiikkijuhlien ohjelmaan vastaavat pidot vuodeksi 2023, joten olisi hienoa saada seuranne jäseniä mukaan kehittämään illan palveluja, ohjelmaa ja laatua. 

Lisätietoa ja ilmoittautuminen Herrankukkaron kotisivuilta. Saat jäsenhinnan käyttöösi käyttämällä kampanjakoodia agricola varauksen yhteydessä. Kampanjakoodi syötetään varauksen yhteydessä, yhteystietojen täyttämisen jälkeen. Juuri ennen maksutavan valintaa.

Voit tehdä varauksen myös sähköpostilla tai puhelimitse. Muistathan mainita, että olet Mikael Agricola -seuran jäsen varauksen yhteydessä. Sähköposti: myyntipalvelu@herrankukkaro.fi / puh. 02 515 3300

Linkki tapahtuman sivuille: 

https://www.herrankukkaro.fi/saariston-keskiaikajuhla-agricolan-tapaan

Mikael Agricola -seuran kevätkokous ja esitelmä Turussa 10.5.

Kalle Järvelä tiistaina 3. toukokuuta, 2022

Mikael Agricola -seuran kevätkokous pidetään tiistaina 10.5. klo 17 Turussa seurakuntien toimitalon kokoushuoneessa, osoitteessa Eerikinkatu 3, 2. krs.

Kevätkokouksen jälkeen emeritus valtionarkistonhoitaja, TT, FL Jussi Nuorteva pitää esitelmän aiheesta ”Reformaatio uudistaa yliopistot”.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Agricolan päivän seppeleen lasku Turussa 9.4.2022

Kalle Järvelä lauantaina 9. huhtikuuta, 2022

Jälleen laskettiin Mikael Agricolan elämäntyötä kunnioittava seppele Oskari Jauhiaisen veistämälle ja Turun tuomiokirkon kupeessa sijaitsevalle Agricolan patsaalle Mikael Agricolan ja suomen kielen päivän kunniaksi.

Seppeleen laskivat Mikael Agricola -seuran kunniajäsen ja hallituksen jäsen, arkkipiispa emeritus Jukka Paarma ja Turun tuomikirkkoseurakunnan kappalainen Mika Mäntyranta.

Jukka Paarma piti seppeleen laskun yhteydessä puheen, jossa hän korosti Agricolan merkitystä rauhan miehenä ja suomalaisen kansallisen identiteetin perustan luojana. 

Kuva: Ossi Tuusvuori

Kuva: Ossi Tuusvuori

Seppelenauhan teksti: ”Suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan elämäntyötä kunnioittaen / Mikael Agricola-seura, Turun tuomiokirkkoseurakunta”.
Kuva: Ossi Tuusvuori

 

Jukka Paarma
Agricolan patsaalla 9.4.2022

Tänään, Mikael Agricolan ja suomen kielen päivänä, on monta syytä kunnioittaa sen miehen muistoa  joka aikanaan laski suomen kirjakielen perustuksen.  Ja nimenomaan tällä paikalla. hänen pääasiallisen työpaikkansa, piispankirkkonsa ja tuomiokapitulinsa kupeessa, vastapäätä hänen perheensä asuntoa, kotia, nykyisen akatemiatalon tontilla.  Seitsemänkymmentä vuotta sitten, vuonna 1952,  paljastettiin tämä Oskari Jauhiaisen veistos, joka tavallaan korvasi vanhemman, Viipurissa sijainneen.  Se oli tuhoutunut ja hävinnyt kun vihollinen hyökkäsi maahamme talvisodan päivinä   Sodan tuhot olivat Agricolalle, rauhan miehelle, kohtalokkaat muutoinkin.  Päättyihän hänen oma elämänsä rauhanneuvottelumatkalta palatessa 9.4.1557.  Sodan lopettamiseksi käydyt neuvottelut Moskovassa ja pitkä talvinen matka olivat uuvuttaneet vähän alle viisikymppisen miehen.

Agricolan elämänvaiheet ja saavutukset kirjakielemme ja omakielisen kirjallisuutemme ”isänä”, luterilaisen reformaation edustajana ja jopa rauhanneuvottelijanakin ovat yleisesti aika hyvin tunnetut.  Tämä erikoinen aika, jota nyt elämme kriisien ja sodan varjossa, nostaa hänen elämäntyönsä kokonaismerkityksen uudelleen ajankohtaiseksi. Maailmanlaajan pandemian todellisuus on muistuttanut sekä ihmisten että kansakuntien elämän hauraudesta ja epävarmuudesta. Brutaali sota Euroopassa on nostattanut omassa maassammekin pelkoa. Tunnistetaan jopa uhkaa koko kansallista olemassaoloamme kohtaan.

Mikä voi tässä maailmassa olla väkevämpi ase kuin tankit ja ohjukset? Mikä on voimakkaampi valta kuin määrältään ylivoimainen ja röyhkeä väkivalta? Millä pienempi ja vähäisempi kykenee puolustautumaan mahtavampaan vastaan? Viestit nyt käytävästä sodasta kertovat, että sellainen on luja ja selkeä kansallinen identiteetti, tieto ja tunne kuulumisesta omaan kansaan, joka on niin arvokas, että sitä kannattaa puolustaa.

Suomalaisen kansallistunnon, sen oman identiteetin  perustan laskijoista Agricola mainitaan ensimmäisenä.  Oman kielen,  suomen  kielen ja sille rakentuvan kulttuurin sekä siihen kuuluvan kristillisen uskon lujittajana hän loi pohjan oman maamme kasvatukselle ja koulutukselle, tieteelle ja ylipäänsä omankieliselle sivistykselle samoin kuin omalle hallintokulttuurille, joita toiset sitten kehittivät eteenpäin. Heitä edustavat tällä samalla Turun vanhalla keskustan aukiolla kaksi muuta patsasta, Henrik Gabriel Porthanin ja Per Brahen muistomerkit.

Tänään, tämän 70-vuotisen hienon patsaan äärellä on siis monta syytä osoittaa kunnioituksemme ja kiitollisuutemme tälle työlle, kansakunnan identiteetin rakentajalle, rauhan miehelle. Hänen mittavassa Rukouskirjassaan on tietenkin mukana Rauhanrukous johon nyt saamme yhtyä:

 Kaikkivaltias Jumala.

jolta kaikki pyhyys, oikeus ja hurskaat teot tulevat.

Anna palvelijoillesi se rauha, jota maailma ei voi antaa.

Suo, että sydämemme  olisivat aina sinun käskyillesi kuuliaiset.

 Varjele meitä niin. että sodan uhka pysyisi koko elinaikamme kaukana ja saisimme elää  sinun huomassasi rauhassa ja sovussa.

Sinun rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta. Aamen.

 

Hyvää Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää!

Ette mös wiholistes pelco caukan olis

Juhani Holma lauantaina 9. huhtikuuta, 2022

 

Maailman turvallisuustilanne on heikentynyt viimeisten kahden vuoden aikana. Ensin iski pandemia ja nyt Euroopan tasapainoa horjuttaa sota. Se turvallisuuden tunne, jossa parin sukupolven ajan olemme Euroopassa tottuneet elämään, on järkkynyt. Maailmassa on kaiken aikaa ollut alueita, joista perusturvallisuus on ollut kaukana sotien, nälänhädän ja diktatuuristen hallintokoneistojen takia. Ilmeisesti vasta sitten, kun kulkutaudit, sodat tai totalitarismi tulevat tarpeeksi lähelle, me eurooppalaisetkin havahdumme.

Viisisataa vuotta sitten, Agricolan aikaan, nuo yllä mainitut ilmiöt olivat arkipäivää. Rutto ja muut taudit, joita ei kyetty torjumaan, väijyivät kaiken aikaa kintereillä. Sotia oli tiheään ja useilla alueilla hallitsijoiden toimissa oli diktatorisia piirteitä. Ei vähiten venäjällä Iivana Julman hirmuhallinnon alla.

Agricolan päivän aikoihin on hyvä palauttaa mieliin, että Mikael Agricola kuoli sodan ja mielivaltaisen venäjän tsaarin edesottamusten seurauksena. Niitä rauhanneuvotteluja, joihin Agricola keskeisenä vaikuttajana osallistui, käytiin saman tyyppisen epämääräisyyden keskellä kuin niitä käydään näinä päivinä Ukrainan ja Venäjän välillä.

Kirkko ja orastava suomenkielinen kulttuuri antoivat suuren uhrin Mikael Agricolan kuoleman myötä. Monissa sodissa tuhoutuu kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, kirjastoja ja museoita. Mikael Agricolan kuolema aiheutti pitkän takatalven Suomen kirjakielen kehitykseen juuri silloin, kun se oli puhjennut kukkaan. Ei ollut olemassa sellaista henkilöä tai tahoa, joka olisi kyennyt jatkamaan esimerkiksi kesken jäänyttä Raamatun suomentamista. Vasta lähes sata vuotta Agricolan kuoleman jälkeen työ saatiin valmiiksi.

Mikael Agricola tunsi sodan vaarat. Hän oli jo teinivuosinaan Viipurissa saanut tietää, mitä rajantakaiset voivat saada aikaan. Rukouskirjaansa Agricola suomensi rauhan rukouksen, jossa pyydetään sodan uhan pysymistä kaukana, että elämä rauhassa ja sovussa olisi mahdollista.

Anna sinun palueliaijs / se rauha / iota eij mailma taijdha anda / ette seke meiden sydhemet / olisit aijna sinun keskydhes cwliaijset  / ette mös wiholisten pelco / caukan olis / ja nijn meiden Elinaijkanam / olisit sinun hoomasas / aijna rauhaliset / ia soueliat.

Agricolan päivänä 9.4.2022

Juhani Holma, Mikael Agricola -seuran puheenjohtaja

 

 

Mikael Agricola -palkinto Sari Karhulahdelle

Kalle Järvelä perjantaina 8. huhtikuuta, 2022

Mikael Agricola -palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta. Vuoden 2022 palkinto myönnetään Sari Karhulahdelle Richard Powersin teoksen Ikipuut (Gummerus) suomennoksesta. Alkuteos on englanninkielinen. 

Mikael Agricola -seura onnittelee Sari Karhulahtea!

Palkinnon myöntää Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry yhdessä Suomen Kirjasäätiön kanssa.

Lisätietoja: https://www.sktl.fi/?x18668=3040768

 

Mikael Agricolan ja suomen kielen päivän seppeleenlaskutilaisuus Agricolan patsaalla Turun tuomiokirkolla lauantaina 9.4. 2022 klo 11

Kalle Järvelä keskiviikkona 6. huhtikuuta, 2022

Mikael Agricola -seura ja Turun tuomikirkkoseurakunta järjestävät perinteiseen tapaan seppeleenlaskutilaisuuden Mikael Agricolan patsaalla Turun tuomiokirkolla Agricolan päivänä 9.4. klo 11.

 

Tilaisuuden ohjelma:

 

Tervetulotoivotus                                               

Pastori Mika Mäntyranta, Turun tuomiokirkkoseurakunta

Virsi      581:1-2

Mikael Agricola -seuran puheenvuoro

Emeritus arkkipiispa Jukka Paarma

Seppeleenlasku

Virsi     581: 3-4

 

Yleisö on tervetullut seuraamaan tilaisuutta.

(Tilaisuudessa kuvataan)

 

Seppele lasketaan Turun tuomiokirkon ulkopuolella sijaitsevalle Oskari Jauhiaisen veistämälle Agricolan muistomerkille, jonka paljastamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 70 vuotta. Ylen elävässä arkistossa tallenne tilaisuudesta: https://areena.yle.fi/1-50088774 .

Arkkipiispa emeritus, TT Jukka Paarma on Mikael Agricola -seuran hallituksen jäsen ja seuran kunniajäsen. Hän tulee puheessaan tuomaan esille myös Agricolan roolia diplomaattina ja rauhan miehenä.

Turun piispa Mikael Agricola toimi viimeisessä virkatehtävässään vuoden 1557 alkupuolella Kustaa Vaasan Moskovaan lähettämän rauhanneuvotteluvaltuuskunnan jäsenenä. Agricola kuoli  9. huhtikuuta 1557 Kuolemajärven Kyrönniemellä paluumatkalla Moskovasta ja Novgorodista, jossa rauhansopimus allekirjoitettiin Ruotsin ja Venäjän välillä. Hänet haudattiin Viipurin tuomiokirkkoon. 

Agricolan päivä on myös virallinen liputuspäivä.

Lisätietoa aiheesta löytyy mm. valtionarkistonhoitaja emeritus Kari Tarkiaisen esitelmässä vuonna 2004 järjestyssä Agricola-symposiumissa ”Mitä tiedämme vuoden 1557 rauhansopimusneuvotteluista Ruotsin ja Venäjän välillä?”  (TS 21.9.2004) sekä teoksessa Kari Tarkiainen (toim.): Ruotsin ja Venäjän rauhanneuvottelut 1557. Mikael Agricola Ruotsin lähetystön jäsenenä. SKS 2007.

www.turunseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta

Roope Lipasti: Mikaelin kirja

Kalle Järvelä keskiviikkona 2. maaliskuuta, 2022

 

Roope Lipasti: Mikaelin kirja

Historiallinen lukuromaani Agricolasta ja Birgitta-vaimosta ankarana talvena 1557.

Agricola lähtee rauhanneuvotteluihin Venäjälle. Matka on raskas ja tehtävä hermoja raastava – paluumatkalla asiat ovat vielä huonommin. Samaan aikaan Birgitta-vaimo joutuu Turussa oikeudenkäyntiin Mikaelin kirjan vuoksi, joka sisältää Suomen kansan noituutta.

Mikaelin kirjoittama kirja yhdistää puolisot: Mikael täydentää ja varjelee kirjaa Venäjällä. Birgitta piilottelee kopiota piispantalossa. Talven taittuessa seurueen matka viivästyy ja piiri Birgitan ympärillä kiristyy. Milloin on syytä poiketa totuudesta? Milloin talvenmittainen ikävä päättyy?

Mikaelin kirjaa saa kirjakaupoista sekä suoraan tekijältä ”Roopen kirjakaupasta” – halutessa voi pyytää myös signeerauksen:

https://holvi.com/shop/9Z5VF7/product/26676890f8be6564cf0c2e0d16981e5f/

 

Mikael Agricola -seuran kirkkoretki Hämeeseen torstaina 28.4.2022

Kalle Järvelä torstaina 10. helmikuuta, 2022

Mikael Agricola -seuran kevätretkenä järjestetään tänä vuonna kirkkoretki Hämeeseen, joka oli alun perin tarkoitus järjestää jo pari vuotta sitten.

Asiantuntijaoppaana professori Markus Hiekkanen, Hattulassa kirjailija Anneli Kanto

Retken ohjelma:
8.00 Tilausbussi Turun tuomiokirkolta, vuorobussi Helsingin Kampista klo 8.45. – Tapaaminen Hämeenlinnan linja-autoasemalla klo 10.10
10.30 Hattulan Pyhän Ristin kirkko
11.45 Lounas Pälkäneen Aapiskukossa, Pälkäneen rauniokirkko
13.15 Kostianvirran taistelupaikka
14.00 Hauhon kirkko, iltapäiväkahvit Hauhon Wanhassa kievarissa
15.15 Tuuloksen kirkko
16.45 Vanajan kirkko
17.00 Hämeenlinnan linja-autoasema
Turku n. klo 19, Hämeenlinna-Helsinki-Kamppi 17.50>19.10


Hinta Turku-Häme-Turku Mikael Agricola -seuran jäseniltä 85, muilta 95 euroa. – Bussimaksu Hki-Hlm-Hki 2×13.80 vähennetään hinnasta.


Lounas sisältyy hintaan. Iltapäivä-kahvi omakustanteinen. Ryhmän minimikoko n. 30 henkilöä.
Ilmoittautuminen 7.4. mennessä


MatkaHermes 0400 664294 matkahermes@hotmail.com


Tiedustelut Heikki Jääskeläinen 045 8551885, heijaa@saunalahti.fi

Viimeisin vuosikokousesitelmä katseltavissa verkossa

Kalle Järvelä torstaina 10. helmikuuta, 2022

FT Harri Uusitalo esitelmöi Mikael Agricola -seuran yhdistetyssä kevät- ja syyskokouksessa 23.11.2021 aiheesta ”Vanhimmat suomenkieliset Isä meidän -rukoukset Agricolalla ja aikalaisilla”.

Esitelmä videoitiin, ja se on nyt nähtävissä Youtubessa:

 

Vladimir N. Smirnov (1937 – 2021)

Ossi Haaramäki keskiviikkona 22. joulukuuta, 2021

 

Venäjältä on viime päivinä kantautunut surusanoma, jossa kerrotaan biologian tohtori, akateemikko Vladimir N. Smirnovin kuolemasta 27.9.2021. Hän oli 84-vuotias, syntynyt Tcheljabinskissa 17. toukokuuta 1937. Akateemikko Smirnov valmistui v. 1959 Leningradin valtion yliopistosta ja hän toimi kokeellisen kardiologian tutkimuslaitoksen johtajana.

Hänen monipuolista elämäntyötään on tässä yhteydessä mahdotonta kaikilta osin selvittää, mutta hänen osuutensa Mikael Agricolan muiston vaalimisessa ja suomen kirjakielen arvostamisessa, ovat vaikuttavaa rauhanajan rakennustyötä, jota on syytä jälkipolvien tietää ja arvostaa.

Vuoden 2000 tammikuussa Turussa pidettiin Agricola-symposiumi, jossa tieto sotavuosina kadonneesta Agricolan kuolinpaikan muistokivestä varmistui ja samalla vahvistui sen uudelleen pystyttämisen mahdollisuus. Ratkaisevasti asian edistymiseen vaikutti akateemikko Vladimir N. Smirnovin aloitteellisuus. Hän hankki rahoituksen ja hoiti asian hallinnoinnin Venäjän kulttuurihallinnon ja Viipurin kaupungin johdon kanssa. Asian eteenpäin menoa edisti myös Venäjän duuman Suomi-ryhmän sihteerin ja ainoan suomen kielen osaajan Aleksandr Belovin informointi ja yhteydenpito eri tahoihin. Suomessa herättikin ihmettelyä ja hyvää mieltä jo kesäkuussa 2000 Viipurista tullut kutsu uudelleen löytyneen muistokiven paljastusjuhlaan.

Kuolemajärven, Kyrönniemen kärkeen aavana aukeavan Suomenlahden rannalle oli ikimännikön reunaan Viipurin kaupunginarkkitehti Nelli Li suunnitellut muistokiven paikan, vanhan muistomerkin kiveyksen päälle. Pietarin eremitaasin sepät olivat takoneet valurauta-aidan entisen valokuvan pohjalta. Uudelleen kullattu teksti tummassa kivessä kertoi: ”Tässä paikassa kuoli Mikael Agricola suomalaisen kirjallisuuden isä 9 pv huhtikuuta 1557. Pystytetty Koiviston nuorisoseuran toimesta v. 1900”. Muistomerkin läheisyyteen rakentui vielä myöhemmin Viipurin piirijohtaja Georgy Porjadinin ideoimana ja rahoittamana hirsinen museomaja. Paikallinen lääkäri ja Agricolan muiston vaalija Juri Ogloblin on pitänyt huolta muistomerkistä ja sen ympäristöstä museoineen.

Muistokiven paljastusjuhlassa juhannuksena 2000 akateemikko Smirnov kertoi lapsuutensa kesänviettopaikoista Kyrönniemen alueella. Hänen suomenkielinen puheensa kertoi ystävyydestä ja syvästä vaikuttavuudesta, jonka Mikael Agricolan elämäntyön muisto oli jo poikavuosista alkaen tehnyt.

Suomen Kulttuurirahasto huomioi akateemikko Smirnovin ansioita muistomerkkiasiassa Agricola-mitalilla, joka luovutettiin paikallisen maakuntarahaston vuosijuhlassa Ylämyllyn keskuskoululla 2. huhtikuuta 2001.

Vladimir N. Smirnov ei ollut vain suomalaisten ystävä, hän oli tämän lisäksi suomen kirjakielen ymmärtäjä ja osaaja. Kun vuonna 2007 Turun tuomiokirkossa vietettiin Agricolan päivänä 9. huhtikuuta juhlajumalanpalvelusta, huomasin akateemikko Smirnovin puolisoineen istumassa juhlakansan keskuudessa. Hän tunnisti minut, hymyili ja heilautti kättään – virsikirja kädessään. Hän halusi olla läsnä Agricola-juhlavuoden päätapahtumassa, juhlajumalanpalveluksessa, koska ymmärsi suomenkielisen liturgian ja arkkipiispa Paarman selkeän ja sisältörikkaan saarnan, sekä virsien sanoman – Mikael Agricolankin sanoittamien virsien. Hän eli ja arvosti sitä rauhaa, mitä ”rauhan rakentajapiispa” oli sanoittanut vuosisatoja aikaisemmin.

Levätköön hän rauhassa, sydänten parantaja, akateemikko ja rauhanrakentaja tässä ajassa.

                                                 Ossi Haaramäki

                                                 Teol. tri