Raunion restaurointi, konservointi ja tulevaisuus

Hankkeen tavoitteena on myös luoda keinoja raunion tuhoutumisen hidastamiseksi ja ehkäisemiseksi. Tällä hetkellä sään armoilla olevat tiilirakenteet ovat tuhoutumassa nopeasti. Seinärakenteita rapauttavat ja murentavat kosteus- ja lämpötilavaihtelut sekä rakenteisiin tunkeutuva kasvillisuus.

 

Raunion säilymistä on mahdollista edistää restauroinnin ja konservoinnin keinoin. Tällä tarkoitetaan varovaisen korjaamisen ja teknisten ratkaisujen sekä pysyvän huolenpidon kokonaisuutta, vähimmillään esimerkiksi sääolojen haittavaikutusten ehkäisemistä katoksin ja johtamalla sadevesi pois rakenteista. Laajemmassa merkityksessä restaurointi voi tarkoittaa rakennusosien laajamittaisempaa korjaamista, mutta silloinkin on päämääränä raunion olemuksen ja alkuperäisyyden säilyttäminen siinä määrin kuin sen on mahdollista.

 

Raunion säilyttäminen sellaisenaan, rauniona, on todettu vaikeaksi. Mikäli kohde päädytään säilyttämään nykytilaisena rauniona, edellyttäisi se laajaa seinäpintojen uudelleenrakentamista. Nykyiset rakenteet ovat monilta osin niin rapautuneita, ettei niiden säilyminen sellaisenaan, edes katettuina ja korjausmuurauksin vahvistettuina, ole uskottavaa. Ikuinen, pysyväksi tehty raunio onkin eräänlainen paradoksi, sillä raunion olemukseen kuuluu juuri muutos ja hidas katoaminen. Raunion silmiä hivelevän keskeneräisyyden synnyttää hidas, ihmisen aikamittakaavassa havaitsematon tapahtuma, jota ei kuitenkaan voi rakentamalla tai suojaamalla vangita yhteen hetkeen. Arvokkaan rakennuksen kohdalla hitaat jäähyväiset vähitellen maakummuksi muuttuvana, katoavana ja pittoreskinä rauniona voi joskus olla tyylikkäin mahdollinen vaihtoehto.

 

Aikakautemme eettiset periaatteet kuitenkin edellyttävät, että aineellisen kulttuurin säilyttämiseksi jälkipolville tehdään kaikki voitava, mikä on myös Viipurin vanhan tuomiokirkon tutkimushankkeen yhtenä tavoitteena. Yhtä lailla tärkeänä periaatteena kuitenkin on, ettei rauniolle tehdä hätäisesti suunniteltuja, sen kauneutta raatelevia ratkaisuja.

 

Tiilirakenteet ovat pohjolan sääoloissa helposti tuhoutuvia, ja säilyäkseen ne edellyttävät ympärilleen mielellään käytössä olevan rakennuksen. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla raunion seinien sisällyttäminen uudisrakennukseen, esimerkiksi kirkon ja Viipurin historiaa esittelevän museon osana. Vanhojen rakenteiden liittämisestä osaksi uudisrakennusta on runsaasti esimerkkejä Suomessakin. Ajatuksena on, että vanhaa ja uutta yhdistelevässä arkkitehtuurissa vanha rakenne saa eräänlaisen kuriositeetin arvon. Ongelmallisena voidaan nähdä rakennuksen alkuperäisen hahmon tai käyttötarkoituksen muutos. Kirkollisen rakennuksen kohdalla uudisrakentamisen ongelmaksi muodostuu usein myös sakraalin paikan arvokkuuden säilyttäminen.

 

Hankkeen tarkoituksena on käynnistää kohteen tulevan käytön suunnittelu viimeistään vuonna 2014.

Suunnittelu tapahtuu yhteistyössä Viipurin kaupungin kanssa ja venäläisten tahojen ehdoilla. Tärkeää on löytää ratkaisuja, joissa kohteen tuleva ja välttämätön ylläpito muodostisiu pysyväksi ja pitkäjänteiseksi.