Mikael Agricola -seura

Mikael Agricola oli aikansa Ruotsin valtakunnan merkittävimpiä oppineita, jolla oli laaja yksityiskirjasto. Hänen käyttämiään lähdeteoksia tunnetaan toista sataa. Suurin osa hänen omistamistaan kirjoista on hävinnyt. Nykypäiviin on ruotsalaisissa ja suomalaisissa kirjastoissa säilynyt kaikkiaan kaksitoista Agricolalle kuulunutta sidosta. Koska muutamiin on sidottu yhteen kaksi tai kolme kirjaa, teosten kokonaismäärä on seitsemäntoista. Määrä ei ole suuri, mutta keneltäkään 1500-luvun suomalaiselta ei ole säilynyt näin monta kirjaa.

Agricolan omistamat kirjat ovat säilyneet ensinnäkin siksi, että niillä on ollut varsin kauan käyttöä. Näitä ovat muuttumattomat ja aina arvostetut antiikin klassikot. Toiseksi säilymistä on edistänyt myös hinta. Muhkean foliokokoisen teoksen rahallinen arvo oli suuri, kun taas sitomaton vihko ei paljon maksanut ja se voitiin surutta heittää pois. Ei ole ihme, että kokoelman kahdestatoista sidoksesta seitsemän on foliokokoista (luettelon numerot 1, 3, 6, 7, 8, 10, 11). Kolmanneksi melkein kaikki kirjat ovat sellaisia, joita bibliofiilit mielellään hankkivat kokoelmiinsa. Tämä koskee folianttien lisäksi hienosti sidottuja antiikin klassikoita (4, 5, 9). Vaasan lyseon pahvikantiseen kokoomanidokseen päätynyt Valerius Maximus (2) on ainoa poikkeus.

Kirjoihin tehdyt omistajanmerkinnät kertovat, että Agricola myi Lutherin postillan (1) tuomiokirkon papille Arvidus Nicolaille 1539 ja lahjoitti Münsterin maantieteen (11) langolleen Savonlinnan voudille Klemetti Krookille 1545. Bugenhagenin psalmikommentaari (12) joutui 1544 Barthollus Erici Ljusterin haltuun. Tämä toimi myöhemmin Juhana-herttuan kamarikirjurina ja hankki kirjastoonsa myös Agricolalle kuuluneen Pliniuksen luonnonhistorian (10).

Agricolan kuoltua kirjasto jäi hänen leskelleen ja hajosi tämän kuoltua 1595. Seuraavana vuonna Närpiön kirkkoherra Laurentius Crugerus osti maanviljelysoppaan (5) ja maantieteellisiä teoksia sisältävän sidoksen (7). Augustinus-sidokseen (8) on norlantilainen sotilaskirjuri tehnyt merkinnän: ”Tämän kirjan ostin Turussa Herran vuonna 1597, kun Kaarle-herttua oli valloittanut Turun linnan ja kaupungin, ja tuomiokirkon kirjasto ryöstettiin.” Tuomiokirkon tileihin onkin merkitty, että herttuan nihdit mursivat kirjaston oven, veivät juuri hankitun vihreän pöytäliinan ja parhaat kirjat. On mahdollista, että niiden joukossa oli muitakin Agricolalle kuuluneita teoksia. 

Diogenes Laertiuksen teos (4) oli 1601 turkulaisen koulupojan hallussa. Aristoteleen teosten (6) Agricolasta seuraava tunnettu omistaja on 1700-luvulta, ja Valerius Maximuksen (2) teoksen myöhemmät omistajat tunnemme vasta 1800-luvulta.

Kokoelman luettelo on saanut nykyisen muotonsa vähitellen viimeisen sadan vuoden aikana xc. Teoksia ovat identifioineet A. B. Carlsson (1, 5), Ragnar Dahlberg (8), Fredrik Hjelmqvist (7), J. Vallinkoski (4), Simo Heininen (12), Otfried Czaika (10) ja viimeisenä sveitsiläinen Suomen ystävä Felix Stoll (3).

Kyseessä on oppineen humanistin kirjasto. Lutherin saarnakokoelma (1), Wittenbergin yliopiston kurssikirja (8) ja Bugenhagenin psalmikommentaari (12) ovat teologisia, muut sen sijaan kuuluvat humanistin kirjastoon: Aristoteleen koko tuotanto latinaksi käännettynä (6), luonnontieteiden perusteos Pliniuksen maailmanhistoria (10), sidos arvostettuja historiankirjoittajia (3) ja toinen kokoomasidos maantieteen klassikkoja (8). Antiikin filosofiaa edustavat Valerius Maximus (2) ja Diogenes Laertios (4), kirjallisuutta Plautus (9). Humanistille kelpasivat myös roomalaiset maanviljelysohjeet (5).

Seitsemän sidosta on painettu humanistiseen kirjallisuuteen erikoistuneessa Baselissa, ja myös muut uuden ajan alun suurissa kirjapainokaupungeissa (Strassburg, Köln, Lyon, Augsburg ja Zürich). Wittenbergin painotaloista ei ole yhtään kokoelman teosta, mutta Agricola on sidottanut kaksi kirjaa (4 ja 5) Wittenbergissä ja teettänyt niihin kansiexlibriksen, jossa ovat etukannen yläosassa kirjaimet MI AG ja alaosassa vuosiluku 1539.

Agricola merkitsi kirjojensa nimiölehdelle nimensä, ostopaikan ja -ajan sekä hinnan. Agricolan Viipurin koulussa omaksuma humanistinimi esiintyy ensimmäisen kerran Lutherin postillan omistajanmerkinnässä.

Agricola käytti kirjojaan, alleviivasi niitä ja kirjoitti marginaaleihin merkintöjä. Lutherin postillan reunahuomautuksista käy ilmi, että nuori Turun piispan kirjuri tunsi erinomaisesti Raamattunsa ja oli alkanut opiskella kreikan kieltä. Postillan kommentit kertovat mieltymyksestä sananlaskuihin, joita Agricola on alleviivaillut muihinkin omistamiinsa kirjoihin (2, 4, 6). Aristoteleen teosten tyhjille lehdille omistaja on kirjoittanut selvitykset ihmisen luonteenominaisuuksista ja sielunkyvyistä. Itse teokseen tehdyt merkinnät ovat lyhyitä reunaotsikon tapaisia. Tällaisia on runsaasti maantieteen kokoomasidoksessa (7), jonkin verran myös Pliniuksen maailmanhistoriassa (10) sekä Procopiuksen historiateoksessa (3. a). Bugenhagenin psalmikommentaariin (12) Agricola on kirjoittanut omat selityksensä sekä reunuksiin että rivien väliin.

Huolellisesti tekstatut omistajanmerkinnät, korkeatasoinen sidonta ja kansiexlibrikset osoittavat, että Agricola suhtautui kirjoihinsa bibliofiilin pieteetillä. Hän oli myös valmis maksamaan niistä, eivätkä hinnat ole sopusoinnussa hänen alituisesti vaikeroimansa varattomuuden kanssa. Aristoteleen kootut teokset, Pliniuksen luonnonhistoria ja maantieteen kokonaissidos eivät olleet köyhän maisterin hankintoja.

 

Agricolan kirjat (luettelossa on kirjan nimi, painopaikka, kirjapaino, painovuosi, koko, Agricolan omistajanmerkintä; kirjan hinta, hankintapaikka ja -aika; teoksen nykyinen säilytyspaikka)

1. Martin Luther Enarrationes seu postillae. Strassburg: Georg­ius Ulricherus 1530. 2:o. Michaelis Olaui Ag­ricolae liber. Ses­quisex marcis Emptus. Anno 1531. Linköpings stifts- och landsbi­bliotek.

 

2.Valerius Maximus Dictorum et factorum memorabilium libri no­vem. Schletts­tadt: Lazarus Schurer 1520. 4:o. Micha­elis Olaui Agrico­lae Li­ber, duodecim öris Emptus Abo Anno domini Mdxxxii. Vasa lyceums bibliotek.

 

3 a. Procopius Caesariensis De rebus gothorum, persarum ac van­dalorum libri VII. Basel: Johannes Hervagius 1531. 2:o. Micha­elis Agrico­lae de Torsbij liber Wit­tembergae emptus iii Juni Anno 1537.

b. Paulus Orosius Adversos paganos libri septem. Köln: Eucha­rius Cer­vicornus 1526. 2:o.

c. Thukydides De bello Peloponnensium. Köln: Eucharius Cervi­cornus 1527. 2:o. Kansalliskirjasto.

 

4. Diogenes Laertius De vita et moribus philosophorum. [Köln]: Eucharius Agrippinas 1535. 8:o. Michaelis Ag­ricolae de Torsby liber Witebergae emptus aureo renensi. Anno 1537. Kansallis­kir­jasto.

 

5. Cato, Varro, Columella, Palladius Libri de re rustica. Basel: Johannes Herwagius 1535. 4:o. Michaelis Agri­colae de Torsby li­ber. Witeber­gae iij aureis emptus. Anno 1538. Yksityisomistuk­sessa, talletettu Kansalliskirjastoon.

 

6. Aristoteles Opera 1-2. Basel: Johannes Oporinus 1538. 2:o. Michaelis Agricolae de Torsby Liber Wittember­gae tribus aureis cum dimidio Emptus. Anno domini 1539 Februarii vicesima quinta. Kungliga Biblioteket.

 

7. a. Strabo Geographicorum commentarii. Basel: Valentinus Curio 1523. 2:o. Michaelis Agricolae Liber Emptus Wittember­gae Au­reis tribus cum dimidio. Anno domini 39. Aprilis 3.

b. Iulius Solinus & Pomponius Mela De situ orbis. Basel: Michael Isengrin & Henricus Petri 1534. 2:o.

c. Joachimus Vadianus Epitome trium terrae partium. Zürich: Christopher Froschauer 1534. 2:o. Kansalliskirjasto.

 

8. a. Aurelius Augustinus Omnium operum epitome. Augsburg: Hein­ricus Steiner 1537. 2:o. Michaelis Agricolae Liber Anno domini 1539 emptus Wittembergae.

b. Altercatio synagogae et ecclesiae. Köln: Melchior No­vesianus 1537. 2:o. Härnösands gymnasiebibliotek.

 

9. Actius Plautus Comoediae viginti. Lyon: Sebastian Gryphius 1537. 8:o. Michaelis Agricolae de Torsby Liber Wite­bergae ij aureis emptus Anno etc. 1539. Uppsala Universitetsbibliotek.

 

10. Gaius Plinius Historia mundi. Basel: Hieronymus Frobenius & Nicolaus Episcopius 1535. 2:o. Michaelis Agricolae de Torsby li­ber, Wittembergae emptus sesquinquatuor aureis anno dni mdxxxix. Roggebiblioteket Strängnäs.

 

11. Sebastian Münster Cosmographia: Beschreibung aller Lender. Basel: Henricus Petri 1544. 2:o. Michaelis Agrico­lae … Anno 1545 Iunii 20 in usum Clementis Henrici … Nyeslo­te prae­fecti in pignus necessi­tudinis. Stockholms universitetsbibliotek.

 

12. Johannes Bugenhagen In librum Psalmorum interpretatio, Wit­tembergae publice lecta. Basel: Adam Petri 1524. 4:o. LAURENTII BEATI AGRICOLE LI­BER DE TORSBII. Kansalliskirjasto.

 

(S. H.)

 

 

Tämä artikkeli on julkaistu maanantaina 25. lokakuuta 2021 kello 9.53 ja sen aiheena on Tietoiskut. Artikkelin on kirjoittanut Simo Heininen. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Voit kirjoittaa vastauksen, tai lähettää seurantailmoituksen omalta sivustoltasi.