Mikael Agricola -seura

Viipurissa paljastetaan lauantaina 27. kesäkuuta 2009 Mikael Agricolan (n. 1507–1557) muistomerkki luterilaisen Pietari-Paavalin kirkon edustalla. Viipuri oli nuoren Mikaelin koulukaupunki 1520-luvulla, ja sinne hänet on myös todennäköisesti haudattu pääsiäisen aikoihin vuonna 1557, kun Turun piispa oli menehtynyt reessään ollessaan palaamassa Moskovaan suuntautuneelta, kuningas Kustaa Vaasan lähettämän rauhanvaltuuskunnan matkalta.

Muistomerkin paljastus on osa vuonna 2007 vietetyn Mikael Agricolan juhlavuoden virallista perintöä, josta juhlavuoden valtuuskunta päätti viimeisessä virallisessa kokouksessaan helmikuussa 2008. Muistomerkin paljastustilaisuuteen osallistuu Suomen kirkon edustajana arkkipiispa Jukka Paarma. Muistomerkin paljastustilaisuuden lisäksi viikonvaihteen 27.-28.6.2009 aikana on suunniteltu järjestettäväksi myös muita kulttuuritapahtumia. Paikalle odotetaan runsaasti suomalaista ja paikallista yleisöä.

Muistomerkin pronssinen Agricolaa esittävä puolivartalokuva on uusvalos Emil Wikströmin alun perin kesäkuussa 1908 Viipurissa paljastetun muistomerkin Agricolaa esittäneestä hahmosta. Suomalaiset kuljettivat muistomerkin pronssiset hahmot turvaan talvisodan viime vaiheissa maaliskuun alussa 1940, minkä jälkeen ne katosivat. Suurikokoinen graniittinen jalusta purettiin sodan jälkeen. Uuden muistomerkin graniittijalusta on veistetty Kamennogorskissa (Antreassa) ja sen kauluskivenä on alkuperäinen, osin vaurioitunut Emil Wikströmin suunnittelema noin 1 tn painoinen kauluskivi. Muistomerkin viereen tullaan pystyttämään siitä ja Agricolasta kertova tekstilaatta.

Hankkeen toteutuksesta on Suomessa vastannut Agricola 2007 -muistomerkkitoimikunta ja Venäjällä Viipurin kaupunki, joka tulee järjestämään myös paljastusjuhlallisuudet yhteistyössä Mikael Agricola -seuran alaisuudessa nykyisin toimivan toimikunnan kanssa. Muistomerkkihanketta tukevat taloudellisesti opetusministeriö, kirkkohallitus, Svenska Kulturfonden, Litteratursällskapet i Finland ja Cargotec Oy.

Mikael Agricola -seura järjestää muistomerkin paljastustilaisuuteen Viipuriin tilausbussimatkan, jonka vastaavana matkajärjestäjänä toimii turkulainen matkatoimisto MatkaHermes (www.matkahermes.net).

Agricolaa juhlitaan jälleen 9.4.

Agricolan päivänä 9.4. klo 15 järjestetään perinteiseen tapaan seppeleenlasku Oskari Jauhiaisen Agricola-patsaalla Turun tuomiokirkon seinustalla.  Agricolaa juhlitaan kiirastorstaina ympäri Suomea muun muassa kirkoissa ja kouluissa. Agricolan ja suomen kielen päivä on virallinen liputuspäivä.

Mikael Agricolan elämäntyöllä on ollut suuri merkitys suomalaiselle kulttuurille. Häntä pidetään Suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä, kirkon uudistajana sekä rauhanneuvottelijana Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa 1554–1557. Agricolan perintö on selvästi nähtävissä nykyisinkin, vaikka hänen kuolemastaan on kulunut jo yli 450 vuotta.

Viipurin muistomerkkihankkeesta, Agricolasta sekä Agricolan päivän juhlallisuuksista Turussa löytyy Mikael Agricola -seuran verkkosivuilta (www.mikaelagricolaseura.fi) ja Mikael Agricola portaalista (http://agricola.utu.fi/mikael). Lisätietoja antaa muistomerkkitoimikunnan sihteeri Ossi Tuusvuori (ossi.tuusvuori@utu.fi, gsm 040 -7608280).<!–[endif]–>

Julkaisukelpoisia versioita kuvista voi tiedustella Mikael Agricola -seuralta.

Luonnostelma Mikael Agricolan muistomerkistä Pietari-Paavalin kirkon edustalla Viipurissa.

Luonnostelma Mikael Agricolan muistomerkistä Pietari-Paavalin kirkon edustalla Viipurissa.

Neljäs valu Emil Wikströmin Agricola -muistomerkistä on Mikael Agricolan synnyin­kunnassa Pernajassa lähellä Pernajan kirkkoa ja hautausmaata.

Muistomerkin noin 14 tn painava graniittinen jalusta on veistetty Kamennogorskissa (entinen Antrea).

Jalustan perustan valos Pietari-Paavalin kirkon edustalla.

Muistomerkin pronssinen Agricolaa esittävä uusvalos on kopio Emil Wikströmin alun perin kesäkuussa 1908 Viipurissa paljastetun muistomerkin Agricolaa esittäneestä hahmosta.

Muistomerkin tekstit.

Muistomerkistä kertova tekstilaatta.

Patsaan yhteyteen tulevan ESITTELYTEKSTIN löydät täältä.

Patsasta pystytetaan Pietari-Paavalin kirkon edustalle.

Pystyssä on!

Kansanvalistusseuran yleisen Laulu-, soitto- ja urheilujuhlan oppaan kansi. Juhlat pidettiin Viipurissa 19.-21.6.1908. Juhlien aikana myös Mikael Agricolan patsas nousi Pietari-Paavalin kirkon edustalle. Turun yliopiston kirjasto.

Esittelyteksti Agricolan patsashankkeen vaiheista. Kansanvalistusseuran yleisen Laulu-, soitto- ja urheilujuhlan opas (19.-21.6.1908). Turun yliopiston pääkirjasto.

Mikael Agricolan patsaan paljastustilaisuuden ohjelma. Kansanvalistusseuran yleisen Laulu-, soitto- ja urheilujuhlan opas (19.-21.6.1908). Turun yliopiston kirjasto.

Oppaan takakansi. Kansanvalistusseuran yleisen Laulu-, soitto- ja urheilujuhlan opas (19.-21.6.1908). Turun yliopiston kirjasto.

Viipuriin muurattiin 1430–1440-luvulla kivinen kaupunginkirkko, joka arkkitehtuuriltaan ja koristelultaan oli erittäin korkeatasoinen. Seuraavalla vuosisadalla siitä tuli Viipurin hiippakunnan tuomiokirkko aina vuoteen 1710 asti, jolloin tsaari Pietari Suuren joukot valloittivat kaupungin. Sen jälkeen se oli vuoroin ortodoksinen kirkko, varastorakennus ja luterilainen kirkko. Helmikuussa 1940 rakennus tuhoutui ilmapommitusten aiheuttamassa tulipalossa, mutta seinämuurit jäivät paikalleen.

Talvisodasta lähtien kirkko on ollut rappeutuva raunio, johon ei Neuvostoliiton aikana juuri tunnettu kiinnostusta. Vieläkään se ei ole arvoaan vastaavassa asemassa kaupungin muistomerkkien joukossa.

Mikael Agricolan juhlavuosihankkeen yhteydessä kiinnitettiin huomiota myös Agricolan oletetun hautapaikan eli Viipurin vanhan tuomiokirkon raunioalueen suojelu- ja tutkimustarpeeseen. Kaatopaikalta näyttävän, eurooppalaisittainkin arvokaan kulttuurihistoriallisen kohteen saattaminen sen ansaitsemaan tilaan ja viipurilaisten arvotuksen kohteeksi tuotiin esille syksyllä 2008 Viipurin kaupungin ja Mikael Agricola -seuran alaisen muistomerkkitoimikunnan. Mikael Agricola -seura julkisti 27.6.2009 Viipurissa aloitteensa raunioalueesta kulttuuriperintökohteena. Viipurin kaupunki tukee hankkeen käynnistämistä.

Hankkeen tarkoituksena on tutkia arkeologian ja rakennustutkimuksen keinoin Viipurin kaupungin keskiajalla muurattua kivikirkkoa. Päämääränä on saavuttaa uutta tutkimustietoa rakennuksen asettamiseksi Pohjois-Euroopan kirkkorakennusten kokonaisuuteen. Pitkän ajan päämäärä on muodostaa rauniosta restauroinnin, konservoinnin ja korjauksen keinoin muistomerkki, joka paitsi keskiajan myös myöhemmän ajan elämää ja kulttuuria valaisevana kohteena kerää luokseen ihmiset niin Venäjältä kuin Suomesta sekä muualta maailmalta luoden yhteistä ymmärrystä sotien tuhoavasta merkityksestä ja kertomaan väkivaltaisten ratkaisujen turhuudesta.

Viipurin vanhan tuomiokirkon raunio ja kellotorni syyskuussa 2011. Kuva: Panu Savolainen

Mikael Agricola -seura järjesti matkan Viipuriin 26. -28.6. Agricolan muistomerkin paljastustilaisuuteen. Vastaavana matkajärjestäjänä toimi MatkaHermes.

Tiedustelut: www.matkahermes.net ja Agricola 2007 muistomerkkitoimikunnan sihteeri Ossi Tuusvuori, ossi.tuusvuori@utu.fi, gsm. 040-7608280.

Ohjelmat

Matkan ohjelma – Matkaohjelma

Muistomerkin paljastustilaisuuden ohjelma – Paljastusjuhlan ohjelma

Viipurin linnan tilaisuuden ohjelma – Linnan ohjelma

Juhlakonsertti Pietari Paavalin kirkossa 27.6. klo – Konserttiohjelma

Puheet

Jaakko Numminen, ministeri, Paljastusjuhla  –  Puhe

Jyrki Knuutila, Mikael Agricola -seuran puheenjohtaja, Kyröniemi  – Puhe

Jyrki Knuutila, Mikael Agricola -seuran puheenjohtaja, Viipurin linna  – Puhe

Riitta Kaivosoja, ylijohtaja, Opetusministeriö, Paljastusjuhla  – Puhe

Tuomo Hänninen, kansanedustaja/varapuheenjohtaja, Eduskunnan sivistysvaliokunta, Paljastustilaisuus  – Puhe suomeksi Puhe venäjäksi

Piispa Markell, Venäjän ortodoksinen kirkko, Paljastusjuhla  – Puhe venäjäksi

Georgy Porjadin, Viipurin piirin johtaja. Paljastusjuhla  – Puhe suomeksi Puhe venäjäksi

Media

Kotimaa 29.6. Mikael Agricola palasi Viipuriin

Inkerin kirkko Mikael Agricolan muistomerkki Viipuriin

Helsingin Sanomat 27.6. Viipurissa paljastettiin Agricolan muist0merkki

Lapin Kansa 27.6.  Viipurissa paljastetaan Agricolan muistomerkki

Helsingin Seurakuntayhtymä 2.7. Mikael Agricolan muistomerkki paljastettiin Viipurissa

YLE 27.6. Agricolalle uusi muistomerkki talvisodassa kadonneen tilalle

Sanansaattaja 16.7.  ”Agricola palasi Viipuriin”. Artikkeli kahdessa osassa. OSA 1 ja OSA 2

Kuvia

Lauantai 27.6.

Kyröniemen muistotilaisuus

Värssyn Väärtti ja nuori Mikael Agricola (Niilo Rantanen) Kyröniemen muistotilaisuudessa 27.6.

Juhlavieraita

Agricolan muistomerkki

Tiedotustilaisuus Pyöreässä tornissa

Muistomerkin paljastusjuhla Pietari-Paavalin kirkossa

Jaakko Numminen ja Georgy Porjadin paljastavat patsaan...

Patsas paljastettu

Kantika -kuoro esiintyi kirkon edustalla

Tilaisuus Viipurin linnassa

Viipurin linassa otettiin käyttöön Mikael Agricola - näyttelyhuone ja avattiin Agricolan juhlavuoden mitalikilpailutöiden näyttely. Linnan johtaja Svetlana Abdullina vastaanotti Reijo Kastin valmistaman jaalan.

Risteily ja Itämeren siunaus Viipurin edustalla

Arkkipiispa Jukka Paarma suoritti itämeren siunauksen risteilyllä

Sunnuntai 28.6.

Arkeologinen kierros Viipurissa 28.6.

Seurue tutustuu vanhan tuomiokirkon alueeseen professori Markus Hiekkasen johdolla

Viipurin vanhan tuomikirkon rauniot ja kellotorni

Juhlajumalanpalvelus Pietari-Paavalin kirkossa

Juhlajumalanpalveluksen suorittu arkkipiispa Jukka Paarma

Agricola-delegaatio 2009

Muuta

Mikael Agricola -seura ja Agricolan synnyinpitäjän Pernajan kunta ja seurakunta lahjoittavat Viipurin linnan museolle vanhan talonpoikaisjaalan pienoismallin Agricolan patsaan paljastusjuhlallisuuksien  yhteydessä 27.6. Pienoismallin on valmistanut turkulainen Reijo Kasti. Alla kuva jaalasta sekä kuvan yhteyteen tulevat tekstit venäjän-, suomen- ja englanninkielellä.

Kuvaaja: Mikko Loikkanen, Yritys: Studio Fotoxi

PERNAJAN TALONPOIKAISJAALA

Tällaisella talonpoikaisjaalalla kuljettivat todennäköisesti myös Pernajan talonpojat tuotteitaan Viipuriin kauppapaikalle 1500 -luvulla. Mukana oli varmaankin usein Viipurin latinakoulun oppilaita kuten Mikael Agricola ja Martti Teitti.

Tämän mallinnuksen valmisti Turussa keväällä 2009 Reijo Kasti. Pernajan kunta ja seurakunta sekä Mikael Agricola -seura lahjoittivat pienoismallin Viipurin linnan Agricola -huoneeseen 27.6.2009.

КРЕСТЬЯНСКИЙ ЯЛ ИЗ ПЕРНАЯ

Предположительно, именно на таких ялах в 1500-е годы крестьяне из Перная доставляли свои товары на выборгский рынок.

Несомненно, вместе с грузом на борту нередко были и ученики Латинской школы, например, Микаэль Агрикола и Мартти Тейтти.

Копия яла изготовлена весной 2009 года в Турку мастером Рейо Касти. 27.6.2009 коммуна и церковный приход Перная, а также Общество Микаэля Агриколы передали модель яла в дар именной комнате Агриколы Выборгского замка.

PEASANT YAWL FROM PERNAJA

Peasants of Pernaja were probably using this type of yawl for shipping their produce to the Vyborg market in the 16th century. Students of the Vyborg Grammar School such as Mikael Agricola and Martti Teitti are likely to have joined in the passages.

This scale model was manufactured in Turku by Reijo Kasti in spring 2009. The model was donated to the Vyborg Castle Agricola Room on 27 June 2009 by the municipality and parish of Pernaja and the Mikael Agricola Society.

Sisältö on listaus tiedotteista. Tiedotteet lisätään kohdasta ”Artikkelit”.

Artikkelit

Arkkitehti Juha Lankinen: Aikajana Viipurin Agricolan muistomerkin vaiheista
(pdf-tiedosto)

Ministeri Jaakko Numminen: Mikael Agricolan muistomerkkigalleria ja sen kehittäminen Agricolan 450 -vuotisjuhlaksi 2007
(pdf-tiedosto)

Aiheesta muualla

• Kirkko ja Me -lehden artikkeli Viipurin muistomerkki-hankkeesta. Artikkeli.
• Turun Sanomien artikkeli 15.3.2009 Viipurin muistomerkki-hankkeesta. Artikkeli.
• Video Turun tuomiokirkon Mikael Agricolan patsaan paljastamisesta olympiavuonna 1952. Video.
• Kuvia Pernajassa sijaitsevasta Mikael Agricola -patsaasta. Kuvat.
• Hannu Teiderin Seura -lehdessä 12.11.2004  julkaistu artikkeli käsittelee Mikael Agricolan mahdollista viimeistä leposijaa ja sen rappiota Viipurissa. On arvioitu, että Agricola olisi haudattu vanhassa tuomiokirkossa vuonna 1557. Tiivistelmä artikkelista löytyy täältä.
• Kotimaa lehden artikkeli (22.1.2007) Mikael Agricolan hautapaikan löytämisestä ja siirtämisestä Suomeen. Artikkeli.

Näiltä sivuilta löydät tietoa seuran meneillään olevista sekä menneistä hankkeista.

Iltalehti on jatkanut Yleisradion v. 2004 Suomessa aloittamaa seuraleikkiä kymmenestä suurimmasta suomalaisesta. (Iltalehti 5.1.2009) ”Tutkimuksen” on tehnyt mielipiteiden mittauslaitos ja sen voi katsoa jossain määrin paremmin kertovan Suomen kansan mielipiteistä kuin Ylen äänestyksen. Kyseessä oli sentään  sähköpostikysely, jossa valikoidulta joukolta, ja vain heiltä, kysyttiin. Noin puolet kysytyistä vastasi. Postikyselyissä ei juuri parempaan osallistumiseen päästä, usein ei näinkään hyvään. Tuloksen kannalta olennainen merkitys on kuitenkin sillä, että vastaajille annettiin aikaisempi kymmenen nimen lista ja presidentti Martti Ahtisaaren nimi, ja käskettiin valita nimistä yksi. Siksi tuloksena on yhdentoista nimen lista, joista kymmenen on Ylen äänestyksessä parhaiten menestyneitä.

Tuloksista on tällä sivulla ensiksi mainittava, että Mikael Agricola on parantanut sijoitustaan seitsemänneltä sijalta neljänneksi. Kun äänestyksen ja kyselyn välissä on vietetty juhlavuotta 2007, voinee nousun panna sen ansioksi. Tätä kyselyähän ei edeltänyt minkäänlainen mainoskampanja kenekään ehdokkaan hyväksi (paitsi Ahtisaaren), vaan vastaajat joutuivat vastaamaan kylmiltään. Muutkin listalla tapahtuneet muutokset voi selittää sillä, kuinka kukin on ollut tällä välin ja erityisesti viime aikoina julkisuudessa.

Toiselta sijalta on yhdenneksitoista pudonnut Risto Ryti, ja tilalle on noussut Martti Ahtisaari kuudennelle sijalle, luonnollisesti Nobelin palkinnon vuoksi, ja siksi, että häntä tarjottiin lisäehdokkaaksi.  Kärjessä ovat pysyneet Mannerheim ja Kekkonen, joka pääsi Rydin tilalle toiseksi. Kolmanneksi nousi Arvo Ylppö ja hänen jälkeensä siis Mikaelimme.  Muuten järjestyksessä ei ole dramaattisia muutoksia, Sibelius myös hiukan paransi sijoitustaan.

Koko lista oli tällainen: 1. Mannerheim, 2. Kekkonen, 3. Ylppö, 4. Agricola, 5. Sibelius, 6. Ahtisaari, 7. Adolf Ehrnroot, 8. Tarja Halonen, 9.Kivi, 10. Lönnrot ja 11. Ryti.

Tavallaan samasta aiheesta kirjoitti äskettäin kouluneuvos Antti Lehtinen Turun sanomissa. Hän mm. hämmästelee, ettei Peter von Baghin paksussa kirjassa ”Sininen laulu” mainita Agricolaa kertaakaan.  Ihmettelyyn on ehkä syytä, mutta myös selitys on helppo arvata: Kyseessä on itsenäisen Suomen taiteiden tarina. On helpompi ymmärtää viittaukset Runebergiin ja Kiveen. Agricola ei ollut kaunokirjailija.

Lehtinen tekee myös mielenkiintoisen ehdotuksen. Hän muistuttaa, että v. 1917 järjestetyn Agricolan muistomerkkikilpailun voittanut Wäinö Aaltosen ehdotus jäi rahan arvon romahdettua pystyttämättä. (Lehtinen on tehnyt Aaltosen muiston vaalimisen hyväksi enemmän kuin kukaan muu.) Nyt hän kysyy retorisesti, voitaisiinko teos saattaa pysyvään materiaaliin Turun kulttuuripääkaupunkivuonna 2011. Asiaa kannattanee harkita, vaikka epäilijä voi sanoa, että teoksen sanoma jää nykyihmiselle epäselväksi. Teoksen nimi oli ”Isä meidän”, eikä se ole näköispatsas. Mutta pysyvään materiaaliin saattamisenhan ei tarvitsisi merkitä kovin suurikokoista monumentaaliteosta ulkoilmassa.  Saattaa siinä piillä toinenkin mutta: Miten tekijän moraaliset oikeudet teokseensa tulisivat huomioon otetuiksi?

Keijo Perälä

Perinteiseen tapaan järjestetään Agricolan päivänä 9.4. klo 15 seppeleenlasku hänen patsaalleen Unikankareen kummulla Turun tuomiokirkon seinustalla.  Mikael Agricola -seuran puheenjohtaja Jyrki Knuutila pitää puheen  ja lauletaan virsi 420. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu Domcaféssa. Tervetuloa!

Turussa vuonna 2006 perustettu Mikael Agricola -seura on saanut omat kotisivut. Osoitteesta www.mikaelagricolaseura.fi löytyvällä sivustollaan seura tiedottaa toiminnastaan ja kertoo ajankohtaisista tapahtumista.

Mikäli törmäät sivustolla johonkin tekniseen ongelmaan, jätä kommentti tähän viestiin tai lähetä sähköpostia osoitteeseen ajnyga (at) utu.fi.