Mikael Agricola -seura

Mikael Agricola -seura osallistuu tänäkin vuonna Turun kansainvälisille Kirjamessuille, jotka pidetään 4.-6.10. Turun messu- ja kongressikeskuksessa.

Löydät seuramme messuosastolta B/12.

Perjantaina 4.10.  Kuistilla on mielenkiintoista Agricolaan liittyvää ohjelmaa:

13.30-14.00    Professori Kaisa Häkkinen ja dosentti Terttu Lempiäinen Turun yliopistosta puhuvat aiheesta ”Agricolan runot, kasvit ja linnut”.

16.20-16.40     Professori Markus Hiekkanen ja Venäjän Tiedeakatemian johtava tutkija Aleksanteri Saksa sekä arkkitehti Panu Savolainen luovat katsauksen aiheeseen ”Viipurin vanhan tuomiokirkon menneisyyttä tutkimassa”.

Lisätietoa messuista löytyy täältä.

Nähdään Turussa!

Alfred Kordelinin säätiö on myöntänyt vuosipäivänään 6.11.2010 36 000 euron suuruisen jatkoapurahan Mikael Agricola -seuran isännöimälle hankkeelle.

Apuraha myönnettiin dosentti Jyrki Knuutilalle ja työryhmälle Viipurin keskiaikaisen kaupunginkirkon eli myöhemmän tuomiokirkon arkeologisten ja rakennusmittauksellisten tutkimusten suorittamiseen sekä kohteen saattamiseen sen kulttuurihistoriallista arvoa vastaavaan asemaan. Hanke käynnistyi Kordelinin tuella tämän vuoden alussa. Hanketta johtaa dosentti, FT Markus Hiekkanen. Lisää tietoa hankkeesta ja sen etenemisestä löytyy seuran hankeosiosta.

Kun Venäjä vuonna 1808 valloitti koko nykyisen Suomen, Viipuri oli ollut venäläinen kaupunki jo sata vuotta. (Kun Viipuria neuvostoaikana kutsuttiin vanhaksi venäläiseksi kaupungiksi, ei väite aivan perätön ollut. Kaupunki oli kuitenkin kuulunut Ruotsin valtakuntaan melkein kaksi kertaa niin kauan kuin Venäjään.) Kaupungin monivaiheinen historia ilmenee myös sen muistomerkeissä. Eikä Mikael Agricolan patsas ole ainoa, joka on pystytetty, poistettu ja taas pystytetty.

1900-luvun alkuvuosina Viipuriin pystytettiin kaksi huomattavaa, Ruotsin ajasta muistuttavaa patsasta. Agricolan lisäksi patsaan sai v. 1908 linnan perustaja Tyrgils Knutsson. Kun kaupunki sentään kuului Venäjän valtakuntaan, myös Venäjän valta sai muistomerkin. Vuonna 1910, kun oli kulunut 200 vuotta Viipurin valloituksesta, patsaan sai myös valloittaja, Pietari Suuri. Vaikka Aleksanteri II sai rauhassa seistä Helsingin Senaatintorilla, Viipurissa Venäjän keisarin muistomerkkiin ei suhtauduttu yhtä suvaitsevasti Suomen itsenäistyttyä.  Jotkut sotilaat kaatoivat sen omavaltaisesti kesällä 1918, eikä sitä palautettu paikalleen. Sen tilalle pystytettiin Suomen leijona. Talvisodan jälkeen venäläiset puolestaan vaihtoivat sen Pietariin, jonka suomalaiset puolestaan taas poistivat jatkosodan aikana. V. 1944 tapahtui toistaiseksi viimeinen vaihto, kun venäläiset jälleen palauttivat keisarinsa kuvan paikalleen. Leninin ohella se esittää  nyt jo varsin pitkää venäläisvallan aikaa Viipurissa.

Viime sotien melskeissä myös Ruotsin marski Tyrgils Knutsson menetti julkisen paikkansa, mutta patsas säilyi varastossa ja pystytettiin uudestaan uuden Venäjän luvalla v. 1993 kaupungin 700-vuotisjuhlien yhteydessä.

Suomen leijonakin on löydetty, vaikka huonossa kunnossa, Monrepos´n puistosta, jossa se kuulemma runneltuna seisoo.

Vaikka Agricolan patsaallakin on takaan arvoitukselliset seikkailut, se voitiin palauttaa katukuvaan rauhallisesti ja ystävyydessä venäläisten kanssa. Voimme vain toivoa, että muistomerkki koetaan myös Viipurissa tulevaisuutta rakentavana menneisyyden hallintana.  Esiintyyhän muistettava henkilö siinä rauhantekijänä, eikä kilpaile vallanpitäjän paikasta kenenkään kanssa.

(Tämän kirjoituksen tiedot perustuvat Max Engmanin äskettäin ilmestyneeseen teokseen ”Pitkät jäähyväiset. Suomi Ruotsin ja Venäjän välissä vuoden 1809 jälkeen,” Suosittelen teosta isänmaan historiasta kiinnostuneille.)

1.7.2009 Keijo Perälä

Viipurissa paljastetaan lauantaina 27. kesäkuuta 2009 Mikael Agricolan (n. 1507–1557) muistomerkki luterilaisen Pietari-Paavalin kirkon edustalla. Viipuri oli nuoren Mikaelin koulukaupunki 1520-luvulla, ja sinne hänet on myös todennäköisesti haudattu pääsiäisen aikoihin vuonna 1557, kun Turun piispa oli menehtynyt reessään ollessaan palaamassa Moskovaan suuntautuneelta, kuningas Kustaa Vaasan lähettämän rauhanvaltuuskunnan matkalta.

Muistomerkin paljastus on osa vuonna 2007 vietetyn Mikael Agricolan juhlavuoden virallista perintöä, josta juhlavuoden valtuuskunta päätti viimeisessä virallisessa kokouksessaan helmikuussa 2008. Muistomerkin paljastustilaisuuteen osallistuu Suomen kirkon edustajana arkkipiispa Jukka Paarma. Muistomerkin paljastustilaisuuden lisäksi viikonvaihteen 27.-28.6.2009 aikana on suunniteltu järjestettäväksi myös muita kulttuuritapahtumia. Paikalle odotetaan runsaasti suomalaista ja paikallista yleisöä.

Muistomerkin pronssinen Agricolaa esittävä puolivartalokuva on uusvalos Emil Wikströmin alun perin kesäkuussa 1908 Viipurissa paljastetun muistomerkin Agricolaa esittäneestä hahmosta. Suomalaiset kuljettivat muistomerkin pronssiset hahmot turvaan talvisodan viime vaiheissa maaliskuun alussa 1940, minkä jälkeen ne katosivat. Suurikokoinen graniittinen jalusta purettiin sodan jälkeen. Uuden muistomerkin graniittijalusta on veistetty Kamennogorskissa (Antreassa) ja sen kauluskivenä on alkuperäinen, osin vaurioitunut Emil Wikströmin suunnittelema noin 1 tn painoinen kauluskivi. Muistomerkin viereen tullaan pystyttämään siitä ja Agricolasta kertova tekstilaatta.

Hankkeen toteutuksesta on Suomessa vastannut Agricola 2007 -muistomerkkitoimikunta ja Venäjällä Viipurin kaupunki, joka tulee järjestämään myös paljastusjuhlallisuudet yhteistyössä Mikael Agricola -seuran alaisuudessa nykyisin toimivan toimikunnan kanssa. Muistomerkkihanketta tukevat taloudellisesti opetusministeriö, kirkkohallitus, Svenska Kulturfonden, Litteratursällskapet i Finland ja Cargotec Oy.

Mikael Agricola -seura järjestää muistomerkin paljastustilaisuuteen Viipuriin tilausbussimatkan, jonka vastaavana matkajärjestäjänä toimii turkulainen matkatoimisto MatkaHermes (www.matkahermes.net).

Agricolaa juhlitaan jälleen 9.4.

Agricolan päivänä 9.4. klo 15 järjestetään perinteiseen tapaan seppeleenlasku Oskari Jauhiaisen Agricola-patsaalla Turun tuomiokirkon seinustalla.  Agricolaa juhlitaan kiirastorstaina ympäri Suomea muun muassa kirkoissa ja kouluissa. Agricolan ja suomen kielen päivä on virallinen liputuspäivä.

Mikael Agricolan elämäntyöllä on ollut suuri merkitys suomalaiselle kulttuurille. Häntä pidetään Suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä, kirkon uudistajana sekä rauhanneuvottelijana Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa 1554–1557. Agricolan perintö on selvästi nähtävissä nykyisinkin, vaikka hänen kuolemastaan on kulunut jo yli 450 vuotta.

Viipurin muistomerkkihankkeesta, Agricolasta sekä Agricolan päivän juhlallisuuksista Turussa löytyy Mikael Agricola -seuran verkkosivuilta (www.mikaelagricolaseura.fi) ja Mikael Agricola portaalista (http://agricola.utu.fi/mikael). Lisätietoja antaa muistomerkkitoimikunnan sihteeri Ossi Tuusvuori (ossi.tuusvuori@utu.fi, gsm 040 -7608280).<!–[endif]–>