Mikael Agricola -seura

Dosentti Terttu Lempiäinen esitelmöi Mikael Agricola -seuran yhdistetyssä kevät- ja syyskokouksessa 29.9.2020 aiheesta ”Kumerkkia, humalaa ja yrttejä; Agricolan ajan maanviljely ja arkeobotaaniset aineistot.”

Esitelmä videoitiin, ja se on nyt nähtävissä Youtubessa:

Samalla Mikael Agricola -seuralle on luotu Youtube-kanava, jolla julkaistaan tulevaisuudessa muita vastaavankaltaisa sisältöjä.

Myös kaikki Retkiä Agricolan maailmaan -luentosarjan luennot ovat katseltavissa osoitteessa https://dreambroker.com/channel/hdvu8b8k, mukaanlukien luentosarjan viimeinen osa, joka jouduttiin siirtämään keväältä syksyyn koronaepidemian vuoksi.

Mikael Agricola -seuran yhdistetty kevät- ja syyskokous järjestetään Turussa tiistaina 29.9. klo 17.00. Kokous pidetään Aboa Vetus & Ars Novan Factory-salissa osoitteessa Itäinen Rantakatu 4–6.

Vuosikokousesitelmän pitää FT Terttu Lempiäinen aiheenaan Kumerkkia, humalaa ja yrttejä; Agricolan ajan maanviljely ja arkeobotaaniset aineistot.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Tilaisuuteen on yleisöllä vapaa pääsy (enint. 50 h.), mutta ennakkoilmoittautuminen pakollinen

Historia tarkoittaa sananmukaisesti silminnäkijän kertomusta, mutta useimmiten tieto menneiden aikojen tapahtumista, henkilöistä ja heidän elämänpiiristään saavuttaa nykysuomalaiset välikäsien kautta. Satojen vuosien takaa on kuitenkin säilynyt monenlaista aineistoa, jonka avulla voi saada suoran yhteyden Mikael Agricolan ja hänen aikalaistensa maailmaan.
Valtakunnallisen Mikael Agricola -seuran piirissä työskentelee monen eri tieteenalan asiantuntijoita, jotka omassa työssään tutkivat Agricolan ajan alkuperäisaineistoja. Seura on järjestänyt kevään 2020 aikana yhteistyössä Kansallisarkiston kanssa kuuden luennon sarjan Retkiä Agricolan maailmaan, jossa esiteltiin Agricolan ajan elämää ja saavutuksia historian, kirkkohistorian, kielitieteen, arkeologian ja musiikkitieteen näkökulmista.

Koronaepidemian vuoksi luentosarja keskeytettiin keväällä, mutta nyt viimeinen luentotilaisuus voidaan järjestää yleisön edessä, minkä lisäksi luentotilaisuus myös videoidaan ja se tullaan myös aiempien luentojen tapaan jakamaan myöhemmin osoitteessa https://dreambroker.com/channel/hdvu8b8k#/menu

Tässä tilaisuudessa professori em. Erkki Tuppurainen kertoo, miten suomalaiset oppivat laulamaan virsiä ja miksi luterilaiset virret ovat sellaisia kuin ovat. Emeritusarkkipiispa. Jukka Paarman esityksen aiheena on Maskun kirkkoherra Hemminki, jonka nimi säilyy ikuisesti suomalaisen kirkkolaulun historiassa.

Luentotilaisuus järjestetään Helsingissä Kansallisarkiston vanhassa tutkijasalissa tiistaina 22.9. klo 14-16. Koronarajoitusten vuoksi osallistujia voi olla korkeintaan 50, ja osallistumisesta on ilmoitettava ennakkoon 21.9. klo 12 mennessä seuran sihteerille sähköpostitse (nimi ja sähköpostiosoite sekä puhelinnumero): sihteeri.mikaelagricolaseura@gmail.com

Kevään luentotilaisuuksissa professori em. Simo Heininen kertoi Agricolan ja hänen aikalaistensa opiskelusta Wittenbergissä, ajalle ominaista värikästä ylioppilaselämää unohtamatta. Professori Tuomas Lehtonen selvitteli Viipurin koulusta opintielle ponnistaneiden Ruuth-suvun jäsenten osuutta Piae Cantiones -nimellä tunnettujen keskiaikaisten koululaulujen julkaisemiseen, mistä koitui sekä mainetta että monenlaisia ongelmia.
Professori em. Kaisa Häkkinen kertoi Agricolan matkoista ja esittelee Agricolan teoksista löytyviä kohtia, joissa kuvataan matkustamista ja siihen liittyviä vaaroja käyttäen ajalle ominaista sanastoa. Arkeologi Ilari Aalto selosti, miten ja miksi keskiajan taitteessa yleensä matkustettiin ja millainen oli matkalaisen kohtaama todellisuus tuon ajan Suomessa.
Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva ja tutkimusjohtaja Päivi Happonen esittelivät nykyajan sähköisiä arkistoja ja niitä tapoja, joilla arkistojen aarteet voidaan kätevästi avata kaikkien kiinnostuneiden ulottuville. Professori Jyrki Knuutila kuvaili, millaisten vaiheiden kautta katolisuudesta siirryttiin luterilaisuuteen Agricolan ja hänen seuraajiensa aikana.
Kevään luennot järjestettiin samansisältöisenä Turussa ja Helsingissä, joskin esitysten järjestys oli erilainen. Luentojen jälkeen on tilaisuus esittää kysymyksiä ja keskustella. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Luentosarjan toteuttamisen on tehnyt mahdolliseksi Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen maakuntarahaston myöntämä apuraha.

Agricolan ja suomen kielen päivän seppeleen lasku Turussa Mikael Agricolan muistomerkillä (Oskari Jauhiainen, 1950) suoritettiin koronaepidemian johdosta ilman yleisöä aurinkoisessa ja tuulisessa säässä.

Seppeleen laskivat Mikael Agricola -seuran varapuheenjohtaja, Raision kirkkoherra Sari Lehti ja Turun tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Mika Mäntyranta.

Turun tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Mika Mäntyranta ja Mikael Agricola -seuran varapuheenjohtaja, kirkkoherra Sari Lehti. Kuva: Ossi Tuusvuori

Kuva: Ossi Tuusvuori

Kuva: Ossi Tuusvuori

Seppelenauhassa lukee ”Mikael Agricolan elämäntyötä kunnioittaen. Turun tuomiokirkkoseurakunta, Turun ja Kaarinan seuakuntayhtymä, Mikael Agricola -seura”.

Hyvää Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää!

Esikatselu(avaa uuden välilehden)

Tänä keväänä koko maailma on poikkeustilassa korona-pandemian takia. Kokoontumisrajoitukset vaikuttavat siihenkin, että Agricolan päivänä kirjakielemme isän patsaalla on vain pieni seppelpartio, turvavälejä noudattaen sekin. Liput kylläkin nousevat salkoihin 9.4. kuten aina ennenkin. Ehkäpä lippujen liehuminen ja kirkonkellojen soitto saavat aivan uudenlaisen merkityksen yhteisöllisyyden ilmentäjänä, kun ihmiset joutuvat pysymään kodeissaan ja välttämään kontakteja. Yhteyden symbolit pitävät toivoa yllä.

Myös Mikael Agricolan elinaikana oli ruttoa ja muita kulkutauteja, jotka pakottivat ihmiset rajoittamaan kanssakäymistä. Kun sanoma rutosta tuli kaupunkiin tai kyliin, ihmiset alkoivat vältellä toisiaan tai pakenivat piilopirteilleen. Voimme yrittää samaistua menneinä aikoina vallinneisiin sotien tai kulkutautien aiheuttamiin pelkotiloihin näinä viikkoina. Jotain samaa pelkoa tuntemattoman virus-vihollisen edessä koemme me vuorostamme nyt kaikkialla maailmassa.

Vuonna 1544 ilmestynyt Agricolan rukouskirja on tehty mitä moninaisempia elämäntilanteita varten. Sinne maisteri Mikael on suomentanut useita sellaisia rukouksia, joiden sanoin reagoidaan vallitseviin olosuhteisiin. Rukoukset ovat ajattomia ja siksi niiden perspektiivit ja sanat voivat rohkaista meitäkin. Eräässä kärsimysiin liittyvässä rukouksessa vilahtelee tällaisia näkökulmia: ”Laupiain Lunastaja, joka olet aina armollinen ja aina Vapahtaja, sallitpa meille murhetta tai iloa… Nämä kärsimykset saattavat olla hauraalle luonnolle ylivoimaisia, mutta sinä olet paljon enemmän kärsinyt minun puolestani… Sinä annat myös lohdutuksen öljyä, jonka avulla kestämme niitä kärsimyksiä, joita muuten emme jaksaisi kestää… Tyyni ilma seuratkoon tätä myrskyä…Silloin kiittäisin sinua siitä, että muutat vaivojen katkeruuden makeaksi lohdutukseksi.”

Presidenttimme sanoja lainaten: ”Kyllä me tästäkin selviämme”.

Hyvää Agricolan päivää!

Juhani Holma, Mikael Agricola -seuran puheenjohtaja

Historia tarkoittaa sananmukaisesti silminnäkijän kertomusta, mutta useimmiten tieto menneiden aikojen tapahtumista, henkilöistä ja heidän elämänpiiristään saavuttaa nykysuomalaiset välikäsien kautta. Satojen vuosien takaa on kuitenkin säilynyt monenlaista aineistoa, jonka avulla voi saada suoran yhteyden Mikael Agricolan ja hänen aikalaistensa maailmaan.

Valtakunnallisen Mikael Agricola -seuran piirissä työskentelee monen eri tieteenalan asiantuntijoita, jotka omassa työssään tutkivat Agricolan ajan alkuperäisaineistoja. Seura järjesti Suomen Kulttuurirahaston
Varsinais-Suomen rahaston tukemana kevättalven mittaan kahdeksan luennon sarjan Retkiä Agricolan maailmaan, jossa esiteltiin Agricolan ajan elämää ja saavutuksia historian, kirkkohistorian, kielitieteen, arkeologian ja musiikkitieteen näkökulmista.. Koronaepidemian vuoksi sarja keskeytettiin, mutta kiirastorstaina 9.4. vietettävän Agricolan päivän kunniaksi ovat kuuden pidetyn luennon videot nyt katsottavissa vapaasti osoitteessa: https://dreambroker.com/channel/hdvu8b8k

Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva ja tutkimusjohtaja Päivi Happonen esittelevät nykyajan sähköisiä arkistoja ja niitä tapoja, joilla arkistojen arteet voidaan kätevästi avata kaikkien kiinnostuneiden ulottuville. Professori Jyrki Knuutila kuvaa, millaisten vaiheiden kautta katolisuudesta siirryttiin luterilaisuuteen Agricolan ja hänen seuraajiensa aikana.

Professori Simo Heininen kertoo Agricolan ja hänen aikalaistensa opiskelusta Wittenbergissä, ajalle ominaista värikästä ylioppilaselämää unohtamatta. Professori Tuomas Lehtonen selvittelee Viipurin koulusta opintielle ponnistaneiden Ruuth-suvun jäsenten osuutta Piae Cantiones -nimellä tunnettujen keskiaikaisten koululaulujen julkaisemiseen, mistä koitui sekä mainetta että monenlaisia ongelmia.

Professori Kaisa Häkkinen kertoo Agricolan matkoista ja esittelee Agricolan teoksista löytyviä kohtia, joissa kuvataan matkustamista ja siihen liittyviä vaaroja käyttäen ajalle ominaista sanastoa. Arkeologi Ilari Aalto selostaa, miten ja miksi keskiajan taitteessa yleensä matkustettiin ja millainen oli matkalaisen kohtaama todellisuus tuon ajan Suomessa.

Luentosarjan 4. luentotilaisuus videoitiin koronaedpidemian takia vastasyksyllä. Emeritusarkkipiispa Jukka Paarman esityksen aiheena on Maskun kirkkoherra Hemminki, jonka nimi säilyy ikuisesti suomalaisen kirkkolaulun historiassa.  Professori Erkki Tuppurainen kertoo, miten suomalaiset oppivat laulamaan virsiä ja miksi luterilaiset virret ovat sellaisia kuin ovat.

Sarja järjestettiin samansisältöisenä Turussa Aboa Vetus & Ars Nova –museossa ja Helsingissä Kansallisarkiston vanhassa tutkijasalissa ja jokaisella luentokerralla kuuliin kaksi esitystä, joiden jälkeen oli tilaisuus esittää kysymyksiä ja keskustella.

Mikael Agricola -seuran

KIRKKORETKI
ITÄ-HÄMEESEEN TIISTAINA 28.4.2020

Asiantuntijaoppaana professori Markus Hiekkanen.

8.00  Lähtö Turun tuomiokirkolta

10.00 Saapuminen Lopen vanhalle kirkolle

    Kuva: MV/RHO Anu Laurila

11.00 Lähtö Lopen vanhalta kirkolta

11.30 Riihimäen ABC, ruokailu 

12.30 Lähtö ruokailupaikasta

13.15 Saapuminen Hollolan Kirkkailanmäen kalmistolle ja kirkonpaikalle

13.45 Lähtö Kirkkailanmäeltä

14.00 Saapuminen Hollolan kirkolle ja Kapatuosian linnamäelle

15.30 Ruokailu Hollolan Vanhassa Kunnantuvassa.

16.30 Lähtö Hollolan Vanhalta Kunnantuvalta

16.45 Saapuminen Hämeenkosken kirkonrauniolle

17.30 Lähtö Hämeenkosken kirkonrauniolta

Virkistystauko, noin 30 min., Cafe Raparperi, Renko.
Perillä Turussa noin klo 20.30.

Ruokailut sisältyvät matkan hintaan. Paluumatkan kahvi on omakustanteinen. Ryhmän minimikoko n. 30 henkilöä.

Hinta  Mikael Agricola -seuran  jäsen 85€,  muut 95€

Ilmoittautuminen 7.4. mennessä

Matka Hermes 
0400 664 294
matkahermes@hotmail.com

Tiedustelut Heikki Jääskeläinen
045 8551885, heijaa@saunalahti.fi

Mikael Agricola -seura järjestää helmi- maaliskuussa luentosarjan Retkiä Agricolan maailmaan sekä Turussa että Helsingissä. Luentosarjan järjestämiseen on saatu Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen maakuntarahaston apuraha. Kaikille luennoille on vapaa pääsy ja ne ovat maksuttomia.

Tervetuloa!

Mikael Agricola -seuran syyskokous pidetään Turussa tiistaina 5.11. klo 17.00.  Seurakuntien toimitalon yläsalissa (2. krs), osoitteessa Eerikinkatu 3.

Syyskokouksen jälkeen noin klo 17:30 professori Visa Immonen pitää esitelmän aiheesta Turun dominikaanikonventti: Kehitys ja tuho osana kaupungin historiaa

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!