Mikael Agricola -seura

MIELENKIINTOISIA TAPAHTUMIA TURUSSA

Mikael Agricolan päivää ja suomen kielen päivää vietetään Turussa tuomiokirkon kupeessa sijaitsevalla Agricolan patsaalla, Maarian kirkossa ja Turun yliopiston seminaarissa.

Suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isän, uskonpuhdistajan ja Turun piispan kuolinpäivää juhlistetaan Turussa monin tavoin. Mikael Agricolan päivä on myös virallinen liputuspäivä.

Seppeleenlasku Agricolan patsaalla

Turun tuomiokirkon seinustalla olevalle Mikael Agricolan patsaalle lasketaan seppele keskiviikkona 9.4. klo 11. Seppeleenlaskupuheen pitää Mikael Agricola -seuran puheenjohtaja, professori Jyrki Knuutila. Tuomiokirkkoseurakunnan puolesta tilaisuudessa ovat mukana seurakuntapastori Katri Helin ja kanttori Jukka Pietilä. Yleisöä ja koululaisryhmiä toivotaan paikalle muistamaan Suurta Suomalaista!

Lisäksi Agricolan ja suomen kielen päivänä on järjestetty kaksi mielenkiintoista tilaisuutta:

”Anna että minä aina janoisin elävän lähtein vettä”

14.15 – 15.30 Maarian kirkossa, Maunu Tavastin katu 2.
Tilaisuuden järjestävät Maarian seurakunta ja Mikael Agricola -seura

Ohjelma:

• Tervehdyssanat. Maarian seurakunnan edustaja
• Vesi kirkollisen elämän elementtinä, Professori Jyrki Knuutila
• Kaksi introitusta, Sibelius-Akatemian gregoriaaninen lauluryhmä, johtajana Jorma Hannikainen
• Marian ilmestyspäivän introitus: Rorate coeli – Tiukkukaat te taivahat
• Pyhän Johannes Kastajan muistopäivän introitus:
  De ventre matris meae – Herra ombi cutzunnut minun
• Professori Markus Hiekkanen ja professori Jyrki Knuutila: Maarian kirkon kasteallas ja vihkivesiastia
• Kolme kirkkolaulua. Sibelius-Akatemian gregoriaaninen lauluryhmä, johtajana Jorma Hannikainen
• Communio-laulu: Dicit Dominus: Implete hydrias aqua
• Communio-laulu: Qui biberit aquam
• Sekvenssi: Tule Pyhä Henki tän (Codex Westh)
• Loppusanat: Professori Kaisa Häkkinen

Agricola ja aikalaisia -seminaari

Suomen Kielen Seura ja Mikael Agricola -seura järjestävät keskiviikkona 9.4. klo 16.00 yhteisen seminaarin aiheesta “Agricola ja aikalaisia”.
Seminaari pidetään Turun yliopiston Fennicumissa, luentosalissa XXV, Henrikinkatu 3.

Ohjelma:

• Professori Kaisa Häkkinen: Suomen kirjakieltä ennen Agricolaa. Esimerkkinä Kangasalan messukirja
• HuK Mirelle Aalto: Uppsalan evankeliumikirjan katkelma
• HuK Suvi Rajamäki: Uppsalan käsikirjan messu
• HuK Elina Lindström: Tammelan suomalainen graduale
• Prof. Jyrki Knuutila: Liturgisten käytäntöjen muuttuminen reformaatioajan alussa

Väliaika ja kahvi (opiskelijajärjestö Kanta ry:n myyjäiset)

• FM Tanja Toropainen: Ylensyömisestä ylenantamiseen. Ylen-alkuiset sanat Agricolan teoksissa
• FT Heidi Salmi: Ohessa, sivussa ja vieressä – vieressä olemista ilmaisevat postpositiot Agricolan teoksissa
• FT Kirsi-Maria Nummila: Arkista ajantietoa vai ennustamista ja okkultismia

Koodinvaihto Agricolan Rukouskirjan kalenteriosassa

Kaikkiin Mikael Agricolan päivän tilaisuuksiin on vapaa pääsy.
Tervetuloa!

Päivän ohjelman voit ladata täältä:  Mikael Agricola – seuran tiedote_Agricolan päivää vietetään 9 4.

Lisätietoa Agricolasta ja Mikael Agricola-seuran toiminnasta
www.mikaelagricolaseura.fi
http://agricola.utu.fi/mikael/

Tiedustelut:
Ossi Tuusvuori
Mikael Agricola -seuran pysyvä neuvonantaja
ostuus(at)utu.fi, gsm.  040 7608280

Mikael Agricola -seuran  perinteinen kevätretki 24.-28.4.14 suuntautuu tänä vuonna Tanskaan. Matkan teema kytkeytyy vuonna 2017 vietettävän reformaation merkkivuoden valmisteluihin, joissa seura on mukana. Matkalla tutustutaan seuran omien asiantuntijoiden opastuksella keskiajan ja reformaatioajan kirkkoihin ja kohteisiin Ruotsissa ja Tanskassa. Oppaina ovat mm. professorit Jyrki Knuutila ja Markus Hiekkanen.

Mikael Agricola -seuran Tanskan matkan ohjelma 24.-28.4.14

Tanskan matkan järjestää tuttuun tapaan Matka Hermes. Matkan hinta sisältä matkat, hotellit aamiaisineen sekä asiantuntijoiden opastukset. Jäsenhinta Mikael Agricola -seuran jäsenille on 495 € kahden hengen huoneessa ja ei-jäsenille 515 €. Lisähinta yhden hengen laivahyteistä (meno-paluu) ja yhden hengen hotellihuoneesta (2 yötä) on 150 €.

Sitovat ilmoittautumiset 25.3.2014 mennessä, jolloin maksettava 250 € ennakkomaksuna. Loppuosuus matkan hinnasta laskutetaan huhtikuun alussa varausten mukaisesti. Tilinumero: FI 76 4309 0010 0392 38

Lisätietoja:

Matka Hermes

Puolalankatu 4, 20100 Turku

Sähköposti: matkahermes@hotmail.com

Puh. 0400 664 294 (Raimo) tai  02 2310041 (toimisto)

www.matkahermes.com

Agricolan päivänä 9. huhtikuuta 2014 Mikael Agricola -seura ja Maarian seurakunta järjestävät Turun Maarian kirkossa klo 14.15-15.30 tilaisuuden teemalla ”Anna että minä aina janoisin elävän lähtein vettä”.

Ohjelma

Tervehdyssanat. Maarian seurakunnan edustaja

Vesi kirkollisen elämän elementtinä. Professori Jyrki Knuutila

Kaksi introitusta. Sibelius-Akatemian gregoriaaninen lauluryhmä, joht. Jorma Hannikainen

–     Marian ilmestyspäivän introitus: Rorate coeli – Tiukkukaat te taivahat

–     Pyhän Johannes Kastajan muistopäivän introitus:
De ventre matris meae – Herra ombi cutzunnut minun

Professori Markus Hiekkanen ja professori Jyrki Knuutila: Maarian kirkon kasteallas ja vihkivesiastia

Kolme kirkkolaulua. Sibelius-Akatemian gregoriaaninen lauluryhmä, joht. Jorma Hannikainen

–     Communio-laulu: Dicit Dominus: Implete hydrias aqua

–     Communio-laulu: Qui biberit aquam

–     Sekvenssi: Tule Pyhä Henki tän (Codex Westh)

Loppusanat. Professori Kaisa Häkkinen.

Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. Lämpimästi tervetuloa!

Maarian seurakunta    Mikael Agricola -seura

TIEDOTE

4.4.2011

Julkaisuvapaa HETI

AGRICOLAN PÄIVÄÄ JUHLITAAN 9.4. TURUSSA EUROOPAN KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIVUODEN MERKEISSÄ

Mikael Agricola -seura järjestää Agricolan päivänä 9.4. ohjelmaa Turun tuomiokirkon sekä Maarian kirkon ympäristöissä. Seura toimii Kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 viestinviejänä ja haluaa tuoda Mikael Agricolan asemaa Turun kulttuurissa ja historiassa esille. Vuonna 1557 paluumatkalla Venäjän rauhanneuvotteluista menehtynyt Agricola elää tänä päivänäkin monitieteisen nykytutkimuksen kautta. Päivä järjestetään yhteistyössä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa ja on suunnattu kaiken ikäisille aiheesta kiinnostuneille.

Aamupäivä Tuomiokirkon ympäristössä

Agricolan päivän juhlallisuudet alkavat klo 11 seppeleenlaskutilaisuudessa Mikael Agricolan muistomerkillä Turun tuomiokirkon edustalla. Dosentti Markus Hiekkanen johdattaa tämän jälkeen kiinnostuneet Agricolan jalanjäljille tuomiokirkon ympäristössä.

Puolen päivän aikaan Maaherranmakasiinin Porthan-salissa alkaa luentojen sarja, jossa esitellään Mikael Agricola -seuran toimintaa ja sen asiantuntijoiden ajankohtaisia hankkeita.  Dosentti Markus Hiekkanen esittelee Viipurin entisen tuomiokirkon raunioalueen kunnostus- ja tutkimushanketta, johon seura on saanut Alfred Kordelinin säätiön rahoitusta. Professori Kaisa Häkkinen ja FT Terttu Lempiäinen kertovat keväällä ilmestyvästä Agricolan kasvit -teoksesta. Se täydentää heidän Agricolan juhlavuonna 2007 julkaistun Agricolan yritit -kirjan tutkimustaan 1500-luvun kasvimaailmasta ja suomenkielisistä kasvien nimistä.. Häkkinen tutustuttaa yleisön myös muuhun ajankohtaiseen Agricola-aiheiseen tutkimukseen, jonka osana on muun muassa Agricolan sanakirjahanke.

Esitelmien jälkeen 2 X Koo valtaa Porthan-salin klo 14 alkaen. ”Tervetuloa kotikirkkoon” -nimisessä esityksessä nukkejen lisäksi mukana ovat lastenohjaajat Kaija Vähä-Vahe ja Kirsi Koskinen. Esitys kestää noin 25 minuuttia.

Iltapäivä Maarian pappilassa ja Iltatilaisuus Turun tuomiokirkossa

Iltapäivällä klo 14 aikaan Agricolan päivän ohjelma siirtyy Maarian kirkolle. Pappilassa Tytti Issakainen esitelmöi aiheesta ”Äiti Agricolan takana”. Nuori Agricola (Niilo Rantala) saapuu paikalle esittämään muutaman musiikillisen numeron. Dosentti Markus Hiekkanen perehdyttää yleisön Maarian keskiaikaiseen kivikirkkoon, jossa Agricolakin lienee saarnannut.

Maariasta siirrytään takaisin tuomiokirkon maisemiin, kun professorit Erkki Tuppurainen sekä Jorma Hannikainen johdattelevat Agricolan virsiin ja teksteihin Tarkk’ampujan kappelissa. Esitelmätilaisuus alkaa klo 17 ja sen jälkeen pidetään Agricolan päivän iltaehtoollinen, jossa kuullaan myös Agricolan ajan kirkkolauluja MuM, FT Atte Tenkasen kokoaman lauluryhmän esittämänä.

Mahdollisista muutoksista ohjelmaan tiedotetaan Mikael Agricola-seuran sivuilla www.mikaelagricolaseura.fi. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille asiasta kiinnostuneille. Lämpimästi tervetuloa!

Lisätiedot:
Ossi Tuusvuori, Mikael Agricola -seuran pysyvä asiantuntija, ostuus(at)utu.fi, puh. 040 7608280

Lehdistötiedote: Westh-seminaari Turun yliopistossa 8.4.2011

Vapaa julkaistavaksi

Seminaarin ohjelman löydät täältä

Kuka oli Mathias Johannis Westh?

Mathias Westh oli Mikael Agricolan aikalainen ja Rauman kappalainen, joka kuoli vuonna 1549. Hän jätti jälkeensä Westhin koodeksina tunnetun, pääosin suomenkielisen käsikirjoituksen, jonka hän oli mahdollisesti itse kirjoittanut tai kopioinut. Westhin elämänvaiheista ennen Raumalle tuloa ei ole varmaa tietoa, mutta viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että hän olisi ollut Tukholman seurakunnan ensimmäinen suomenkielinen saarnaaja. Tukholmassa aloitettiin suomenkielinen saarnatoiminta jo vuonna 1533 eli useita vuosia aiemmin kuin Suomen Turussa.

Kuva Westhin koodeksista, messun alusta (kuvaaja Timo Häkkinen)

Mikä on Westhin koodeksi?

Westhin koodeksi on uskonpuhdistuksen alkuajan merkittävin suomenkielinen käsikirjoitus. Sen laajuus on 144 lehteä, ja se sisältää täydellisen suomenkielisen kirkkokäsikirjan ja jumalanpalvelusjärjestyksen, jotka kumpikin ovat Agricolan vastaavia painettuja teoksia vanhemmat. Lisäksi käsikirjoitukseen sisältyy suomennos saksalaisen Urbanus Rhegiuksen teoksesta Seelenn Ertzney für gesund und krancken ’Sielun lääke terveille ja sairaille’ (1529). Tästä teoksesta ei ole olemassa muita suomennoksia. Koodeksissa on myös erillisiä messukäyttöön soveltuvia laulutekstejä sekä suomeksi että ruotsiksi.

Osa Westhin koodeksista on julkaistu jäljennöspainoksena vuonna 1893 sarjan ”Suomen kielen muistomerkkejä” ensimmäisessä niteessä useana eri katkelmana siten, että koodeksin osia on asetettu Agricolan painettujen teosten rinnalle. Tästä julkaisusta on mahdotonta saada käsitystä koodeksista kokonaisuutena. Sama koskee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Vanhan kirjasuomen korpukseen sisältyviä koodeksin osia. Käsikirjoitukseen sisältyy poikkeuksellisen suuri määrä erikoisia merkintätapoja ja lyhenteitä, joita on mahdotonta tulkita alkuperäisteosta näkemättä.

Uskonpuhdistuksen alkuaikoina ei Ruotsissa osattu vielä painaa nuotteja, joten esimerkiksi Agricolan painetussa messussa on laulettavien tekstien kohdalla pelkät tyhjät nuottiviivastot. Sen sijaan Westhin koodeksi on oman aikansa tärkein pohjoismainen nuottikäsikirjoitus. Siihen sisältyy suuri määrä vanhojen kirkkolaulujen nuotteja, jotka aiemmissa tekstijulkaisuissa on jätetty kokonaan pois.

Mikä on Westhin koodeksin julkaisuhanke?

Hankkeen tavoitteena on analysoida ja julkaista Westhin koodeksi alkuperäiselle käsikirjoitukselle uskollisena kriittisenä versiona, joka valaisee luterilaisen kulttireformin toteuttamista suomen kielellä. Tekstit julkaistaan sekä alkuperäisessä muodossaan että nykyisen oikeinkirjoituksen mukaan kirjoitettuina ja kommentoituina. Laulutekstien yhteydessä julkaistaan myös niihin liittyvät nuotit, joten julkaisun perusteella on mahdollista laulaa 1500-luvun kirkkolauluja Westhin ja Agricolan ajan tapaan.
Työ on aloitettu digikuvaamalla koodeksi Kansalliskirjastossa kesällä 2010.

Tekstit on analysoity suomen kielen opetukseen integroituna tutkimushankkeena lukuvuonna 2010—2011 Turun yliopistossa professori Kaisa Häkkisen johdolla. Työtä esitellään avoimessa seminaarissa, jossa on mukana myös vanhoihin kirkkolauluihin perehtyneitä musiikkitieteen asiantuntijoita. Hanketta tukee Suomen Kulttuurirahasto.

Lisätiedot:    Professori Kaisa Häkkinen
Suomen kieli, Turun yliopisto
P. 02-333 5280, sähköposti kahakki(at)utu.fi

TIEDOTE
Julkaistu 7.4. klo 14

Mikael Agricolan (n.1510–1557) ja suomen kielen päivää vietetään jälleen 9.4. koko maassa. Mikael Agricola -seura järjestää Turussa ohjelmaa kevätkokouksensa yhteydessä. Agricolan päivän juhlaesitelmässä tutustutaan professori Kaisa Häkkisen johdolla tietokantaan, jonka avulla Agricolan tuotanto on jälleen monipuolisemmin saavutettavissa. Tilaisuudessa myös julkistetaan Häkkisen toimittama Agricolan Psalttarin (1551) uusi, helposti luettava laitos.

Agricolan ajan suomen kieli ei aukene helposti nykylukijalle. Suurin este on Agricolan vaihteleva kirjoitustapa, joka poikkeaa nykysuomen selkeästä oikeinkirjoitusjärjestelmästä. Tekstien kirjoittaminen ääntämisen mukaisella tavalla helpottaa lukemista olennaisesti. Suurin osa Agricolan kielestä on ymmärrettävää alkuperäisessä hahmossaan.

Maaherranmakasiinin (Henrikinkatu 10) Porthan-salissa klo 16.30 alkavassa esitelmätilaisuudessa professori Kaisa Häkkinen ja tutkija Nobufumi Inaba Turun yliopiston suomen kielen oppiaineesta kertovat aiheesta ”Mikael Agricolan teosten uudet muodot” ja näyttävät, miten nykyaikainen tietotekniikka palvelee uutta Agricola-tutkimusta ja -harrastusta. Häkkisen ja Inaban monivuotisen hankkeen tuloksena laadittu morfosyntaktinen tietokanta avaa digitaaliseen muotoon saatettua Agricolan kirjallista tuotantoa siten, että sen pohjalta voidaan tuottaa erityisesti tutkijoille tarkoitettuja, monitieteistä Agricola-tutkimusta palvelevia erikoiseditioita, osatietokantoja ja hakuja sähköisessä muodossa. Tietokannasta on toki hyötyä myös muille Agricolasta kiinnostuneille.

Agricolan Psalttarin julkistaminen

Tilaisuudessa julkistetaan myös Mikael Agricolan Psalttarin (1551) uusi laitos, jonka on toimittanut Kaisa Häkkinen. Julkaisu ilmestyy suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen yhteisessä julkaisusarjassa nimeltä Wanhan suomen arkisto. Agricolan alkuperäiset sananmuodostustavat ja lauserakenteet on säilytetty, jotta lukijalle syntyy oikea kuva Agricolan kielen ominaislaadusta.  Agricolan Psalttarin koko teksti tuleekin näin neljän ja puolen vuosisadan takaa kaikkien suomalaisten ulottuville.

Psalmien kirja eli Psalttari on kristikunnan vanhin ja ahkerimmin käytetty rukouskirja. Keskiajan latinankielisten psalmien perinne jatkui uskonpuhdistuksen jälkeen suomen kielellä. Psalmeja on hengellisen sisältönsä lisäksi arvostettu myös runotaiteena. Vaikka varmaa tietoa Psalttarin todellisesta suomentajasta tai suomentajista ei ole, Agricolan oma kädenjälki näkyy Psalttarissa konkreettisimmin esipuherunossa, jossa luetellaan muinaisten suomalaisten epäjumalia ja kerrotaan pakanallisista palvontamenoista. Runo on suomalaisen uskontotieteen vanhin ja usein siteerattu lähde. Runossa mainitaan monia sellaisia uskomusolentoja, jotka ovat myöhemmin jatkaneet elämäänsä Kalevalan sivuilla.

Mikael Agricola -seuran kevätkokouksen ja esitelmätilaisuuden jälkeen klo 17.45 on seppeleenlaskutilaisuus Agricolan patsaalla, josta siirrytään Turun tuomikirkon Agricola-kappeliin klo 18 alkavaan Vesper-tilaisuuteen. Agricolan päivän kahvit nautitaan vesperin jälkeen tuomiokirkon sakastissa. Tervetuloa!

Lisätietoja:
Professori Kaisa Häkkinen, 02-3335280  kaisa.hakkinen(at)utu.fi
Mikael Agricola -seuran sihteeri  Anniina Lehtokari, 040-5296685, anniina.lehtokari (at)utu.fi
Mikael Agricola -seuran kotivsivut     www.mikaelagricolaseura.fi

Agricolan rucouskirja kuvaa ja neuvoo

joulukuun osalta:

Talvikuula on 31 päivää. Päivä pitää

6 hetkee. Yö pitää 18 hetkee. Aurinko

nousee liki 9 ja laskehen liki 3.

Jouluu varten kyllä valmistaan,

niin kaikki iloks hankitaan.

Kylmä elatos vahingon tee,

verta pääsuonest ulos laske.

Mutta älä lyö polvisuonta,

kuin tyhmäst tekevät monta.

Tällä kuulla sopii kaikkinaista ruokaa

syödä (niinkuin Plato sanoo) ja juoda

lämmint juomaa, ja pään ja rinnan

lämminä pitämän pitää. Niin ovat

lämpymät yrtit maksan ja pään

hyväksi. Karta verta laskemasta

Lähde: Kalendarium 2007, Turun yliopisto

TIEDOTE
Julkaisuvapaa heti

Mikael Agricola -seura järjestää lauantaina 29. elokuuta opastetun ja ohjelmallisen bussimatkan saaristokaupunki Naantaliin. Matkalla tutustutaan asiantuntijoiden opastuksella Agricolan jalanjäljillä Rymättylän ja Merimaskun kirkkoihin ja Naantalin luostarikirkkoon. Ohjelmassa on myös lounas saaristolaispitopöydästä sekä opastettu kierros Naantalin vanhassa kaupungissa. Päivän päättää kirkkokonsertti Naantalin luostarikirkossa.

Oppaina ja asiantuntijoina matkalla toimivat alansa johtavat asiantuntijat professori Kaisa Häkkinen, professori Markus Hiekkanen sekä dosentti Jyrki Knuutila. Kirkkokonsertissa kuullaan Viipurissa 27.kesäkuuta 2009 Mikael Agricolan muistomerkin paljastusjuhlallisuuksien yhteydessä pidetyn konsertin ohjelmisto, ja siinä esiintyvät Jouni Kuorikoski (baritoni) ja Kari Vuola (urut). Konserttiin on avoinna myös yleisölle.

Vuonna 1557 kuollut suomen kirkon uudistaja, suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isä Mikael Agricola vieraili mm. piispantarkastusmatkoillaan eri puolilla Suomea, myös nykyisen Naantalin saaristokaupungin alueella. Vuonna 2007 vietetyn Mikael Agricolan juhlavuoden perintöä vaaliva Mikael Agricola -seura tulee jatkossa järjestämään asiantuntijoiden opastuksella matkoja muihin Agricola -pitäjiin Turun seudulla ja Suomessa.

Lisätietoa matkasta, konserttiohjelmasta, Viipurin muistomerkin paljastuksesta sekä Mikael Agricolasta ja seuran toiminnasta on seuran kotisivuilla www.mikaelagricolaseura.fi. Agricolan pitäjien ja matkojen esittelyyn voi tutustua ennakolta juhlavuoden raportissa ilmestyneessä Jyrki Knuutilan artikkelissa (ss.75 – 77), joka on luettavissa Mikael Agricola -portaalissa:  http://agricola.utu.fi/mikael/

Matkalle ilmoittautuminen matkatoimisto MatkaHermekselle 24.8.  klo 12 mennessä (matkahermes@hotmail.com , puh. 02 250 5520 ). Lisätietoja: Ossi Tuusvuori, 040 7608280, ossi.tuusvuori@utu.fi.

TIEDOTE

Julkaisuvapaa HETI

AGRICOLAN MUISTOMERKKI PALJASTETAAN VIIPURISSA

Viipurissa paljastetaan lauantaina 27. kesäkuuta 2009 Mikael Agricolan (n. 1507–1557) muistomerkki luterilaisen Pietari-Paavalin kirkon edustalla. Muistomerkin paljastuspuheen pitää patsashankkeen alkusanat vuonna 2000 Kyrönniemessä sijaitsevan Agricolan muistokiven paljastustilaisuudessa lausunut ministeri Jaakko Numminen, joka luovuttaa muistomerkin Viipurin kaupungille.

Numminen paljastaa muistomerkin yhdessä Viipurin piirijohtaja Georgi Porjadinin kanssa. Muistomerkkihanke on osa vuonna 2007 vietetyn Mikael Agricolan juhlavuoden virallista perintöä. Parhaana turistikautena Viipurin keskustassa järjestettävään juhlaan odotetaan runsaasti suomalaista ja paikallista yleisöä. Myös nuori Mikael Agricola on mukana seuraamassa juhlintaa.

Muistomerkin paljastustilaisuudessa Suomen valtiovallan tervehdykset esittävät eduskunnan sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kauko Hänninen sekä opetusministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja. Juhlallisuuksiin osallistuu myös arkkipiispa Jukka Paarma, Venäjän ortodoksisen kirkon piispa Markell sekä Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi. Myös Niilo Rantalan esittämä koulupoika Mikael osallistuu juhlintaan.

Suomenlahden rannalla Kuolemajärven Kyrönniemellä sijaitsevalla Agricolan muistokivellä järjestetään 27.6.aamulla hartaustilaisuus, jossa puhuvat Mikael Agricola -seuran puheenjohtaja Jyrki Knuutila sekä Koiviston (Primorsk) kaupunginjohtaja Aleksei Skorodumov. Lauantaina illalla kirkkokonsertissa esiintyvät Naantalin seurakunnan kanttori Kari Vuola ja bassobaritoni Nicolas Söderlund. Sunnuntaina Pietari-Paavalin kirkossa järjestettävässä ekumeenisessa juhlajumalanpalveluksessa saarnaa arkkipiispa Jukka Paarma.

Juhlallisuuksien yhteydessä lauantaina illalla järjestettävällä laivaristeilyllä vietetään rukoushetki sitten Agricolan aikojen huolestuttavaan kuntoon päässeen Suomenlahden ja Itämeren suojelun merkeissä. Aloitteen tähän on tehnyt Elävä Itämeri -säätiön ja Baltic Sea Action Groupin perustaja Ilkka Herlin, joka on Cargotec Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja on ollut tukemassa muistomerkkihanketta taloudellisesti.

Agricolalle omistetun viikonvaihteen viikon vaihteen monipuolisella ohjelmalla halutaan palauttaa mieliin 101 vuoden takaiset tapahtumat kesäkuussa1908, jolloin Emil Wikströmin alkuperäinen Agricolalle omistettu muistomerkki paljastettiin Viipurin monipäiväisten laulujuhlien yhteydessä silloisen tuomiokirkon edustalla.

Viipurin linnaan Agricola -huone

Viipurin linnan museossa avataan Agricolalle omistettu huone, jossa on näytteillä Agricola 2007 mitalikilpailutöiden näyttely. Mikael Agricola -seura ja Agricolan synnyinpitäjän Pernajan kunta ja seurakunta lahjoittavat museolle vanhan talonpoikaisjaalan pienoismallin. Lisäksi suomalaiset kustantajat Suomalainen Kirjallisuuden Seura, Edita Oy ja BTJ Finland Oy sekä kirkkohallitus ja Mikael Agricola -seura lahjoittavat Viipurin kaupunginkirjastolle juhlavuoden monipuolisen Agricola-aiheisen kirjallisuuden kokoelman.

Muistomerkin paljastamisen kunniaksi Lingsoft Oy julkaisee yhteistyössä Mikael Agricola -seuran kanssa ja kirkkohallituksen taloudellisella tuella juhlavuonna 2007 ilmestyneen Agricola tunnissa -sanaston venäjänkielisen version. Sitä tullaan jakamaan Viipurissa mm. koululaisille sekä kirkoissa ja kirjastoissa. Monikanavaisen sanaston voi lukea myös sähköisenä e-kirjana ja ladata mobiiliversiona puhelimeen, lisätietoja Agricola -sanastosta ja muista One-Hour Words -sanastoista www.onehourwords.com

Mikael Agricola -seuran aloitteesta on yhteistyössä Viipurin kaupungin kanssa käynnistetty jokin aika sitten selvitystyö koskien Viipurin vanhan tuomiokirkon eli kaupunkikirkon alueen monitieteellistä tutkimus- ja kulttuuriperintöhanketta. Tämän lähitulevaisuudessa käynnistyvän hankkeen tavoitteena on saattaa myös Agricolan hautapaikkana pidetty raunioalue arvoiseensa tilaan ja asemaan, onhan se merkittävä eurooppalainen kulttuuriperintökohde. Hanketta esitellään viikonvaihteen aikana Viipurin historiaa ja arkeologiaa hyvin tuntevien arkeologien Aleksanteri Saksan sekä Markus Hiekkasen toimesta. Aiheesta on tiedotettu lähemmin, tiedote löytyy myös osoitteessa http://www.mikaelagricolaseura.fi/?page_id=45

Autuaita ovat rauhantekijät

Muistomerkin pronssinen Agricolaa esittävä puolivartalokuva on uusvalos Emil Wikströmin alun perin kesäkuussa 1908 Viipurissa paljastetun muistomerkin Agricolaa esittäneestä hahmosta. Suomalaiset kuljettivat muistomerkin pronssiset hahmot turvaan talvisodan viime vaiheissa maaliskuun alussa 1940, minkä jälkeen ne katosivat. Suurikokoinen graniittinen jalusta purettiin sodan jälkeen. Uuden muistomerkin harmaa graniittijalusta on veistetty Kamennogorskissa (Antreassa), ja sen kauluskivenä on alkuperäinen, osin vaurioitunut Emil Wikströmin suunnittelema noin 1 tonnin painoinen kauluskivi. Muistomerkissä lukee suomeksi ja venäjäksi raamatun sanat: Autuaita ovat rauhantekijät. Muistomerkin viereen sijoitetussa tekstitaulussa kerrotaan Agricolasta, muistomerkistä ja sen historiasta suomen, venäjän ja ruotsin kielellä.

Hankkeen toteutuksesta on Suomessa vastannut Agricola 2007 -muistomerkkitoimikunta ja Venäjällä Viipurin kaupunki, joka tulee järjestämään myös paljastusjuhlallisuudet yhteistyössä Mikael Agricola -seuran alaisuudessa nykyisin toimivan toimikunnan kanssa. Muistomerkkihanketta tukevat taloudellisesti opetusministeriö, kirkkohallitus, Svenska Kulturfonden, Litteratursällskapet i Finland ja Cargotec Oy.

Viipuri oli nuoren Mikaelin koulukaupunki lähes 10 vuoden ajan 1520-luvulla, ja sinne hänet on myös todennäköisesti haudattu pääsiäisen aikoihin vuonna 1557, kun Turun piispan virassa ollut Agricola oli menehtynyt reessään ollessaan palaamassa Moskovaan ja Novgorodiin suuntautuneelta, kuningas Kustaa Vaasan lähettämän rauhanvaltuuskunnan matkalta.

Mikael Agricolan elämäntyöllä on ollut suuri merkitys suomalaiselle kulttuurille. Häntä pidetään Suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä, kirkon uudistajana sekä rauhanneuvottelijana Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa 1554 –1557. Agricolan perintö elää vahvana nykyisinkin, vaikka hänen kuolemastaan on kulunut jo yli 450 vuotta. Tähän viittasi myös Agricolan juhlavuoden teemana ollut oma kieli, oma mieli.

Viipurin muistomerkkihankkeesta, Agricolasta, juhlavuodesta sekä muistomerkin paljastusjuhlallisuuksista löytyy lisätietoa Mikael Agricola -seuran verkkosivuilta www.mikaelagricolaseura.fi ja juhlavuoden jälkeen perustusta Mikael Agricola portaalista http://agricola.utu.fi/mikael

Lisätietoja antaa muistomerkkitoimikunnan sihteeri Ossi Tuusvuori (ossi.tuusvuori@utu.fi gsm +358-40-7608280).

Lingsoft Oy

LEHDISTÖTIEDOTE
Helsinki 27.6.2009

Lingsoft Oy julkaisee monikanavaisessa One-Hour Words -julkaisusarjassaan venäjänkielisen pienoissanakirjan ”Agricola tunnissa – Agricolaa a:sta ö:hön”. Sanasto on sarjan ensimmäinen ei-suomenkielinen julkaisu. Se on julkaistu ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 2007, jolloin tuli kuluneeksi 450 vuotta Agricolan kuolemasta.Nyt Lingsoft jatkaa Agricolan juhlavuonna alkanutta yhteistyötä Agricola-seuran kanssa. Mikael Agricolan muistomerkki paljastetaan Viipurin luterilaisen Pietari-Paavalin kirkon edustalla 27.6.2009, ja tuolloin julkaistaan myös sanasto.

Huumorintajuisella otteella työstetty tietopaketti esittelee venäjänkielisille Suomen kirjakielen isän kompaktissa muodossa. Sanastomuotoinen julkaisu kertoo Agricolan elämästä ja saavutuksista, lisäksi mukana on myös ripaus tuon ajan elämänmenoa. Venäjänkielisen sanaston on toimittanut Aleksandr Belov, ja sitä jaetaan Viipurin seudun koululaisille sekä Pietari-Paavalin kirkossa.

Sanastot tunnissa

Lingsoft Oy:n monikanavaisen One-Hour Words -julkaisusarjan ideana on valita jokin aihe ja tiivistää siitä keskeiset tiedot sanaston muotoon. Lopullisesta tuotteesta tulee mieleen perinteinen tietosanakirja, mutta jokainen One-Hour Words -sanasto on luettavissa tunnissa.

Palkittu integroidun markkinoinnin innovaatio

Sarjan formaatin mukaisesti sanastot julkaistaan neljän eri kanavan kautta. Vihkoversion lisäksi One-Hour Words -sanastoihin voi tutustua mobiilisovelluksena, Internetistä ladattavana sähköisenä e-kirjana ja tekopuheena toteutettuna äänikirjana. Uuden Teknologian Säätiö on palkinnut innovaatiopalkinnollaan Lingsoftin One-Hour Words -konseptin, jossa uusi tekniikka yhdistyy uudenlaiseen integroituun markkinointiin.

Tutustu sanastoihin. Saat sanastoja matkapuhelimeesi soittamalla numeroon 0200 682 55. Puhelun hinta 0,95 €/min mpm. Sanasto-ohjelma toimii uusimmissa puhelinmalleissa, joissa voi käyttää Java-sovelluksia. Saatavana myös painettuna vihkona, e-kirjana ja äänikirjana – www.onehourwords.com

Katriina Pulli
Account Manager
Lingsoft Oy
info@onehourwords.com
puh.

(02) 2793 300

—-

Lingsoft Oy
ИНФОРМАЦИЯ ДЛЯ ПРЕССЫ
Хельсинки 23.6.2009

Lingsoft знакомит читателей с Микаэлем Агриколой – теперь и по-русски
Lingsoft Oy публикует в многоканальной издательской серии One-Hour Words русскоязычный мини-словарь под названием *Агрикола за час –
Агрикола от а до я*. Словарь представляет собой первую нефинноязычную публикацию серии . На финском языке издание впервые вышло в свет
в 2007 году, ознаменованном 450-летием со дня смерти Микаэля Агриколы.
Сейчас фирма Lingsoft продолжает начатое в юбилейный год сотрудничество с Обществом Микаэля Агриколы. Открытие памятника знаменитому епископу-реформатору состоится 27.06.2009 перед лютеранской церковью Петра и Павла. Тогда же будет опубликован словарь.

Пронизанный юмором информационный пакет в компактной форме знакомит русскоязычного читателя с отцом финской письменности. Издание
в форме словаря рассказывает о жизни и деятельности Микаэля Агриколы и вкратце о событиях той эпохи. Русскоязычный словарь, который
будет распространяться среди школьников Выборга и прихожан церкви Петра и Павла, подготовлен Александром Беловым.

Лексика за час

Идея многоканальной издательской серии One-Hour Words фирмы Lingsoft Oy состоит в следующем: важнейшая информация по выбранной теме
собирается в сжатом виде и выдаётся в форме словаря. Окончательная публикация напоминает традиционный энциклопедический словарь,
однако каждую тематическую подборку One-Hour Words можно прочесть в течение часа.

Высоко оцененная инновация интегрированного маркетинга

Тематические подборки издаются четырьмя форматами и соответственно имеют четыре канала доступа. Кроме печатной, тематический словарь
представлен в мобильной версии, в форме загружаемой из Интернета е-книги и звуковой версии. Общество новых технологий наградило
концепцию One-Hour Words фирмы Lingsoft Oy, объединяющую новую технику с современным интегрированным маркетингом, инновационным
призом.

Познакомьтесь с тематическим словарём. Вы можете также получить нужную подборку на свой мобильный телефон, позвонив по телефону +358 (0)200 682 55. Цена мобильной услуги 0,95 €/мин. мтф. Словарная программа действует в большинстве новейших моделей телефонов, имеющих Java-поддержку. Издание имеется также в печатном виде, формате е-книги и звуковой книги.
www.onehourwords.com

Катриина Пулли
Account Manager
Lingsoft Oy
info@onehourwords.com
тел. +358 (02) 2793 300
Lingsoft Oy

Lingsoft – это полный спектр языковых услуг. Фирма предоставляет переводческие и лексические услуги, инструменты для автора и
читателя, поисковые системы, средства для фильтрации и отбора информации, обучающие модули, услуги со звуковым управлением
и е-книги. В т.ч. текстовые редакторы для семи языков корпорации Microsoft Office созданы фирмой Lingsoft. Продукты Lingsoft
работают во всех обычно используемых пользовательских системах и программах. В основу решений положен созданный фирмой
Lingsoft языковой структурный анализ, завоевавший в мире уже статус стандарта.
www.lingsoft.fi