Mikael Agricola -seura

Mikael Agricola -seuran yhteistyöseura Pernajan Agricola-seura on mukana järjestämässä Mikael Agricolan päivän juhlaa Pernajassa:

Pikku-Mikael kuulee enkelikuoron laulavan Pernajan kirkonkylän harjulla ja kertoo siitä kirkkoherra Bertilille kirkkodraamassa Mikael ja Taivaan vallat, joka esitetään ensimmäisenä pääsiäispäivänä 9.4. klo 18 Pernajan kirkossa. Myös Suomen liput liehuvat jälleen Mikael Agricolan päivän kunniaksi.

Mikael Agricolan muistopäivän juhlan Pernajan kirkossa avaa Pernajan Agricola-seuran puheenjohtaja, runoilija Kai Nieminen. Kirkkoherra Mikko Alava kertoo enkeli Mikaelista, Pernajan kirkon keskiaikaisesta suojelupyhimyksestä, joka on antanut aiheen kirkon alttarin yläpuolella olevaan, taiteilija Lennart Segerstrålen lasimaalaukseen vuodelta 1939. Agricolakin lienee saanut nimensä enkeli Mikaelin mukaan. Kirkkoherra Mikko Alava puhuu myös Mikael Agricolan ensimmäisestä käännöstyöstä suomen kielelle, ABC-kirjasta ja sen kymmenestä käskystä.    

Pernajassa syntynyt suomen kielen ja kirjallisuuden isä, Raamatunsuomentaja ja Suomen uskonpuhdistaja kuoli 476 vuotta sitten palatessaan rauhanneuvottelumatkalta Moskovasta. Mikael Agricolan päivää vietetään hänen kuolinpäivänään 9.4. siksi, että hänen syntymäpäiväänsä ei tiedetä. Hän syntyi noin vuonna 1510.

Musiikkipitoinen kirkkodraama

Kirkkodraaman Mikael ja Taivaan vallat on kirjoittanut ja ohjannut Tuovi Putkonen. Kirkkodraamassa esiintyvät solisteina Maria Linde ja Konstantin Zhigalov sekä kirkkoherra Bertilin roolissa Marko Putkonen. Pikku-Mikaelia esittää Vili Selín ja lapsienkeleitä Minja Heinonen, Fedja Luukkonen, Jade Saraste ja Lianna Selín. Aikuisenkeleinä esiintyy Agricola-kuoro.  Kirkkodraaman musiikin on suunnitellut kanttori Suvi af Hällström, joka soittaa myös urkusoolon. Muut muusikot  kuuluvat Trio Vinrödiin: Elina Mieskolainen, Sofia Tarkkanen ja Jorma Ojanperä.

Agricolan päivän juhlan järjestävät Pernajan Agricola-seura, Agricolan suomalainen seurakunta ja Loviisan kaupunki. Juhlaan on vapaa pääsy.

Torstaina 29.9.2022 klo 17—19 järjestetään Turussa, Aboa Vetuksen Factory-salissa Mikaelin päivän seminaari:

Mikael Agricola – faktaa ja fiktiota

17.00 Tervehdyssanat, tietoa Mikael Agricola -seurasta ja sen toiminnasta.

17.15 Professori emerita Päivi Lappalainen: Elämäkertakirjallisuus – faktaa vai fiktiota?

17.45 TT, liturgisen elämän kouluttaja Juhani Holma: Arvoituksellinen Agricola. 30-vuotinen matkani Mikael Olavinpojan kanssa.

18.15 Kirjailija Roope Lipasti: Totta ja tarua – Agricola romaanihenkilönä.

Kukin esitelmä kestää 20 minuuttia, minkä jälkeen on 10 minuuttia aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Seminaarista tehdään videotallenne, joka julkaistaan myöhemmin seuran YouTube-kanavalla.

Tilaisuus on avoin ja maksuton. Seminaariin osallistuminen ei edellytä seuran jäsenyyttä, mutta jäseneksi on mahdollista liittyä seminaarin yhteydessä.

Tervetuloa!

Mikael Agricola -seuran puolesta

seuran tiedevastaava Kaisa Häkkinen

Tietoa esiintyjistä

Päivi Lappalainen on juuri jäänyt eläkkeelle kotimaisen kirjallisuuden professorin tehtävästä Turun yliopistossa. Hänen erikoisalojaan ovat kirjallisuuden historia, feministinen kirjallisuudentutkimus, lasten- ja nuortenkirjallisuus, 1800-luvun realismi sekä suomenruotsalainen kirjallisuus.

Juhani Holma on teologian tohtori, jonka vuonna 2008 valmistuneen väitöskirjan aiheena oli Mikael Agricolan Rukouskirjan lähdepohja. Holma työskentelee jumalanpalveluselämän kouluttajana Kirkon koulutuskeskuksessa. Hän toimii myös Mikael Agricola -seuran puheenjohtajana.

Roope Lipasti on lietolainen kirjailija, kolumnisti, tietokirjoittaja ja toimittaja. Hän on julkaissut teoksia sekä lapsille, nuorille että aikuisille. Vuonna 2021 ilmestyi hänen romaaninsa Mikaelin kirja, jonka aiheena ovat Agricolan elämän loppuvaiheet.

Mikael Agricola -seuran kevätkokous pidetään tiistaina 10.5. klo 17 Turussa seurakuntien toimitalon kokoushuoneessa, osoitteessa Eerikinkatu 3, 2. krs.

Kevätkokouksen jälkeen emeritus valtionarkistonhoitaja, TT, FL Jussi Nuorteva pitää esitelmän aiheesta ”Reformaatio uudistaa yliopistot”.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Jälleen laskettiin Mikael Agricolan elämäntyötä kunnioittava seppele Oskari Jauhiaisen veistämälle ja Turun tuomiokirkon kupeessa sijaitsevalle Agricolan patsaalle Mikael Agricolan ja suomen kielen päivän kunniaksi.

Seppeleen laskivat Mikael Agricola -seuran kunniajäsen ja hallituksen jäsen, arkkipiispa emeritus Jukka Paarma ja Turun tuomikirkkoseurakunnan kappalainen Mika Mäntyranta.

Jukka Paarma piti seppeleen laskun yhteydessä puheen, jossa hän korosti Agricolan merkitystä rauhan miehenä ja suomalaisen kansallisen identiteetin perustan luojana. 

Kuva: Ossi Tuusvuori

Kuva: Ossi Tuusvuori

Seppelenauhan teksti: ”Suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan elämäntyötä kunnioittaen / Mikael Agricola-seura, Turun tuomiokirkkoseurakunta”.
Kuva: Ossi Tuusvuori

Jukka Paarma
Agricolan patsaalla 9.4.2022

Tänään, Mikael Agricolan ja suomen kielen päivänä, on monta syytä kunnioittaa sen miehen muistoa  joka aikanaan laski suomen kirjakielen perustuksen.  Ja nimenomaan tällä paikalla. hänen pääasiallisen työpaikkansa, piispankirkkonsa ja tuomiokapitulinsa kupeessa, vastapäätä hänen perheensä asuntoa, kotia, nykyisen akatemiatalon tontilla.  Seitsemänkymmentä vuotta sitten, vuonna 1952,  paljastettiin tämä Oskari Jauhiaisen veistos, joka tavallaan korvasi vanhemman, Viipurissa sijainneen.  Se oli tuhoutunut ja hävinnyt kun vihollinen hyökkäsi maahamme talvisodan päivinä   Sodan tuhot olivat Agricolalle, rauhan miehelle, kohtalokkaat muutoinkin.  Päättyihän hänen oma elämänsä rauhanneuvottelumatkalta palatessa 9.4.1557.  Sodan lopettamiseksi käydyt neuvottelut Moskovassa ja pitkä talvinen matka olivat uuvuttaneet vähän alle viisikymppisen miehen.

Agricolan elämänvaiheet ja saavutukset kirjakielemme ja omakielisen kirjallisuutemme ”isänä”, luterilaisen reformaation edustajana ja jopa rauhanneuvottelijanakin ovat yleisesti aika hyvin tunnetut.  Tämä erikoinen aika, jota nyt elämme kriisien ja sodan varjossa, nostaa hänen elämäntyönsä kokonaismerkityksen uudelleen ajankohtaiseksi. Maailmanlaajan pandemian todellisuus on muistuttanut sekä ihmisten että kansakuntien elämän hauraudesta ja epävarmuudesta. Brutaali sota Euroopassa on nostattanut omassa maassammekin pelkoa. Tunnistetaan jopa uhkaa koko kansallista olemassaoloamme kohtaan.

Mikä voi tässä maailmassa olla väkevämpi ase kuin tankit ja ohjukset? Mikä on voimakkaampi valta kuin määrältään ylivoimainen ja röyhkeä väkivalta? Millä pienempi ja vähäisempi kykenee puolustautumaan mahtavampaan vastaan? Viestit nyt käytävästä sodasta kertovat, että sellainen on luja ja selkeä kansallinen identiteetti, tieto ja tunne kuulumisesta omaan kansaan, joka on niin arvokas, että sitä kannattaa puolustaa.

Suomalaisen kansallistunnon, sen oman identiteetin  perustan laskijoista Agricola mainitaan ensimmäisenä.  Oman kielen,  suomen  kielen ja sille rakentuvan kulttuurin sekä siihen kuuluvan kristillisen uskon lujittajana hän loi pohjan oman maamme kasvatukselle ja koulutukselle, tieteelle ja ylipäänsä omankieliselle sivistykselle samoin kuin omalle hallintokulttuurille, joita toiset sitten kehittivät eteenpäin. Heitä edustavat tällä samalla Turun vanhalla keskustan aukiolla kaksi muuta patsasta, Henrik Gabriel Porthanin ja Per Brahen muistomerkit.

Tänään, tämän 70-vuotisen hienon patsaan äärellä on siis monta syytä osoittaa kunnioituksemme ja kiitollisuutemme tälle työlle, kansakunnan identiteetin rakentajalle, rauhan miehelle. Hänen mittavassa Rukouskirjassaan on tietenkin mukana Rauhanrukous johon nyt saamme yhtyä:

 Kaikkivaltias Jumala.

jolta kaikki pyhyys, oikeus ja hurskaat teot tulevat.

Anna palvelijoillesi se rauha, jota maailma ei voi antaa.

Suo, että sydämemme  olisivat aina sinun käskyillesi kuuliaiset.

 Varjele meitä niin. että sodan uhka pysyisi koko elinaikamme kaukana ja saisimme elää  sinun huomassasi rauhassa ja sovussa.

Sinun rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta. Aamen.

Hyvää Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää!

Mikael Agricola -seura ja Turun tuomikirkkoseurakunta järjestävät perinteiseen tapaan seppeleenlaskutilaisuuden Mikael Agricolan patsaalla Turun tuomiokirkolla Agricolan päivänä 9.4. klo 11.

Tilaisuuden ohjelma:

Tervetulotoivotus                                               

Pastori Mika Mäntyranta, Turun tuomiokirkkoseurakunta

Virsi      581:1-2

Mikael Agricola -seuran puheenvuoro

Emeritus arkkipiispa Jukka Paarma

Seppeleenlasku

Virsi     581: 3-4

Yleisö on tervetullut seuraamaan tilaisuutta.

(Tilaisuudessa kuvataan)

Seppele lasketaan Turun tuomiokirkon ulkopuolella sijaitsevalle Oskari Jauhiaisen veistämälle Agricolan muistomerkille, jonka paljastamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 70 vuotta. Ylen elävässä arkistossa tallenne tilaisuudesta: https://areena.yle.fi/1-50088774 .

Arkkipiispa emeritus, TT Jukka Paarma on Mikael Agricola -seuran hallituksen jäsen ja seuran kunniajäsen. Hän tulee puheessaan tuomaan esille myös Agricolan roolia diplomaattina ja rauhan miehenä.

Turun piispa Mikael Agricola toimi viimeisessä virkatehtävässään vuoden 1557 alkupuolella Kustaa Vaasan Moskovaan lähettämän rauhanneuvotteluvaltuuskunnan jäsenenä. Agricola kuoli  9. huhtikuuta 1557 Kuolemajärven Kyrönniemellä paluumatkalla Moskovasta ja Novgorodista, jossa rauhansopimus allekirjoitettiin Ruotsin ja Venäjän välillä. Hänet haudattiin Viipurin tuomiokirkkoon. 

Agricolan päivä on myös virallinen liputuspäivä.

Lisätietoa aiheesta löytyy mm. valtionarkistonhoitaja emeritus Kari Tarkiaisen esitelmässä vuonna 2004 järjestyssä Agricola-symposiumissa ”Mitä tiedämme vuoden 1557 rauhansopimusneuvotteluista Ruotsin ja Venäjän välillä?”  (TS 21.9.2004) sekä teoksessa Kari Tarkiainen (toim.): Ruotsin ja Venäjän rauhanneuvottelut 1557. Mikael Agricola Ruotsin lähetystön jäsenenä. SKS 2007.

www.turunseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta

Mikael Agricola -seura on mukana Turun kirjamessuilla 2021

Osastomme on B9 (yhdessä Kuolemajärvi-säätiön ja Uusikirkko-seuran kanssa)

Turun kirjamessuilla 1.-3.10. ei tällä kertaa tavata itseään Mikael Agricolaa, jolla on kirkollisia tehtäviä Yläjärven suunnalla. Mutta messuohjelmassa on kaksikin Agricola-kirjailijaa, joilta on ilmestynyt Suomen kirjakielen isän ja kirkon uskonpuhdistajan elämästä kertovat romaanit:

Roope Lipastin Mikaelin kirja  (Atena) ja Jari Tervon Pääskyt talvehtivat järven pohjassa (Otava)

Agricolaa aiemminkin mm. jo vuonna 2007 ilmestyneessä Agricola tunnissa -julkaisussa käsitellyt Roope Lipasti on tavattavissa ja signeeramassa teostaan Mikael Agricola-seuran osastolla B9 lauantaina 2.10. klo 12-13. Kirjaa on myynnissä osastolla hintaan 25 €. Lisäksi osastolla on myynnissä Simo Heinisen ansiokas elämänkertateos Agricolan elämä ja teokset (Edita).

Seuran messuohjelmana tänä vuonna on 7 kirkon reitin hankkeeseen liittyen kulttuurimatkailuteemaan liittyvä keskustelu lauantaina 2.10. Kuisti-lavalla (B halli):

13.30-13.50

SUOMEN KULTTUURIMATKAILUN KEHITTÄMINEN JA KULTTUURIMATKAILUN UUSI TULEVAISUUS: 7 KIRKON KIERROKSESTA AIKAMATKALLE AGRICOLAN AJAN SUOMEEN

Koronakauden lisäämä kotimaisen kulttuurimatkailun kiinnostus avaa uusia mahdollisuuksia kulttuuriperinnön vaalimiseksi ja esittelemiseksi. Mukana keskustelemassa professori MARKUS HIEKKANEN, johtaja MINNA KARVONEN opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Citynomadin tj. MERJA TAIPALEENMÄKI. Keskustelua juontaa Mikael Agricola-seuran pysyvä neuvonantaja OSSI TUUSVUORI.

Keskustelijat ovat tavattavissa seuran osastolla ohjelman jälkeen.

Tervetuloa taas kirjamessuille – pitkästä aikaa!

Mikael Agricola -seuran yhdistetty kevät- ja syyskokous järjestetään Turussa tiistaina 29.9. klo 17.00. Kokous pidetään Aboa Vetus & Ars Novan Factory-salissa osoitteessa Itäinen Rantakatu 4–6.

Vuosikokousesitelmän pitää FT Terttu Lempiäinen aiheenaan Kumerkkia, humalaa ja yrttejä; Agricolan ajan maanviljely ja arkeobotaaniset aineistot.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Mikael Agricola -seuran

KIRKKORETKI
ITÄ-HÄMEESEEN TIISTAINA 28.4.2020

Asiantuntijaoppaana professori Markus Hiekkanen.

8.00  Lähtö Turun tuomiokirkolta

10.00 Saapuminen Lopen vanhalle kirkolle

    Kuva: MV/RHO Anu Laurila

11.00 Lähtö Lopen vanhalta kirkolta

11.30 Riihimäen ABC, ruokailu 

12.30 Lähtö ruokailupaikasta

13.15 Saapuminen Hollolan Kirkkailanmäen kalmistolle ja kirkonpaikalle

13.45 Lähtö Kirkkailanmäeltä

14.00 Saapuminen Hollolan kirkolle ja Kapatuosian linnamäelle

15.30 Ruokailu Hollolan Vanhassa Kunnantuvassa.

16.30 Lähtö Hollolan Vanhalta Kunnantuvalta

16.45 Saapuminen Hämeenkosken kirkonrauniolle

17.30 Lähtö Hämeenkosken kirkonrauniolta

Virkistystauko, noin 30 min., Cafe Raparperi, Renko.
Perillä Turussa noin klo 20.30.

Ruokailut sisältyvät matkan hintaan. Paluumatkan kahvi on omakustanteinen. Ryhmän minimikoko n. 30 henkilöä.

Hinta  Mikael Agricola -seuran  jäsen 85€,  muut 95€

Ilmoittautuminen 7.4. mennessä

Matka Hermes 
0400 664 294
matkahermes@hotmail.com

Tiedustelut Heikki Jääskeläinen
045 8551885, heijaa@saunalahti.fi

Mikael Agricola -seura järjestää helmi- maaliskuussa luentosarjan Retkiä Agricolan maailmaan sekä Turussa että Helsingissä. Luentosarjan järjestämiseen on saatu Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen maakuntarahaston apuraha. Kaikille luennoille on vapaa pääsy ja ne ovat maksuttomia.

Tervetuloa!

Mikael Agricola -seuran sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 30. lokakuuta 2016 klo 17.00 Turussa Maaherran makasiinin Porthan-salissa (osoite: Henrikinkatu 10).

Kokouksen jälkeen klo 18.00 seuran uusi sihteeri, arkeologi Ilari Aalto esitelmöi aiheesta ”Matkustaminen keskiajalla ja Agricolan aikaan”.

Kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleet kuuntelemaan esitelmää!