Mikael Agricola -seura

Mikael Agricola -palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta. Vuoden 2016 palkinto myönnetään Vappu Orloville Mihail Šiškinin teoksen Neidonhius suomennoksesta (WSOY).

Vappu Orlovin suomentama Neidonhius (Venerin volos) on Mihail Šiškinin palkittu, juhlittu ja kiisteltykin läpimurtoteos. Se on moniäänistä ja -kerroksista sanataidetta, josta henkii väkevin siveltimenvedoin luonnostellun historian ja raastavan eriarvoisen nykytodellisuuden ohella intiimi tunnustuksellisuus ja uskaliaan paljas tunteellisuus. Teoksessa limittyvät viime vuosisadan alusta loppuun eläneen laulajattaren päiväkirjamerkinnät, Eurooppa-paratiisiin pyrkivien pakolaisten tarinat ja mustasukkaisuuden riivaaman miehen murheelliset muistot – kaikki tämä ja paljon muuta myyttisenä kulttuurihistoriallisena vyyhtenä, eri tyylejä ja aikatasoja sekoittavana sakeana keitoksena, jota tarjoilee sveitsiläisen maahanmuuttoviraston venäläistaustainen tulkki.

Teosta kannattelee toinenkin herkkävireinen tulkki, Vappu Orlov, oiva kieliniekka ja legendaarinen kustannustoimittaja, lukemattomien laatusuomennosten luotettava ja lempeä kätilö. Hänen suomennosjälkensä todistaa, että kaunokirjallinen kääntäminen on parhaimmillaan eläytyvää ymmärtämistä, intuitiivisen, ilakoivan ja innoittuneen tulkinnan taidetta. Niinpä Neidonhius soljuu ja soi Orlovin lyyrisenä, taiturillisen taipuisana tulkintana kuin itsestään, aivan kuin alkuteoksen ja suomennoksen välissä ei vaativaa ja vaivalloista käännösprosessia olisikaan: ”Puisto oli täynnä kypsää iltavaloa ja allekirjoitettu, kuin tuomio, yhdellä tervapääskyn viuhahduksella.”

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry jakaa Mikael Agricola -palkinnon yhteistyössä Suomen Kirjasäätiön kanssa, ja se rahoitetaan Kopioston keräämistä tekijänoikeusmaksuista. Palkinto on perustettu Mikael Agricolan muistovuonna 1957. Siihen kuuluu kunniakirja ja rahapalkinto, jonka määrä on 10 000 euroa. Kiertopalkintona kulkee Ben Renvallin veistos Talonpoika.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

SKTL:n tiedottaja Maarit Laitinen

044 3445 111

maarit.laitinen(at)sktl.fi

Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) suomentajille vuosittain myöntämien Mikael Agricola -palkinnon ja J. A. Hollon palkinnon jakotilaisuus pidettiin perjantaina 8.4.2016 Helsingissä. Lisätietoja palkintojen saajaehdokkaista SKTL:n verkkosivuilla: https://sktl-fi.directo.fi/?x18668=913719

Lauantaina 9. huhtikuuta 2016 vietetty Mikael Agricolan ja suomen kielen päivä alkoi perinteisellä seppeleenlaskulla Agricolan muistomerkin luona Turun tuomiokirkolla klo 11. Aluksi pastori Tiinakaisa Honkasalo lausui tervehdyksen tuomiokirkkoseurakunnan puolesta. Tervehdyksessään pastori Honkasalo huvitti kuulijoita viittaamalla Agricolaan sosiaalisen median (lyh. some) edelläkävijänä, tämä kun kirjoitti ABC-kirjansa alkupuheessa: ”Jumalan käskyt ja mielen, jotka taidat Somen kielen”. Sen jälkeen prof. emer. Kaisa Häkkinen esitti tervehdyksen Mikael Agricola -seuran puolesta. Puheenvuorossaan prof. emer. Häkkinen painotti, ettei Agricola suinkaan ollut ainoa varhainen suomen kirjakielen edistäjä, vaikka onkin selvästi maineikkain. Seppeleenlaskun yhteydessä veisattiin Markku Hietaharjun johdolla virrestä Nyt soikoon taivas kiitostaan (420b), joka tunnettiin jo keskiajalla ja jonka Agricola on merkinnyt muistiin sen latinankielisin sanoin (Exultet coelum laudibus).

Seppeleenlaskun jälkeen ohjelma jatkui tuomiokirkon Agricola-kappelissa. Prof. emer. Kaisa Häkkinen haastatteli nuorta Mikael Agricolaa, jota esitti yo. Niilo Rantala. Tilaisuudessa kuultiin muun muassa Agricolan henkilöhistoriasta sekä hänen työstään suomen kielen käytön edistämiseksi. Lisäksi esiteltiin myös Agricola-kappelia ja sen pyhimyskappelina toimimisen historiaa, josta kertovat yhä kappelin seinillä näkyvät keskiaikaiset kuvat.

Lopuksi siirryttiin Maarian kirkossa pidettyyn tilaisuuteen, jossa prof. emer. Kaisa Häkkinen ja prof. Terttu Lempiäinen kertoivat Agricolan ajan hyötykasveista, niiden kasvatuksesta Suomessa ja niiden suomenkielisistä nimityksistä. Kuultiin sekä tutuista, nykyäänkin yleisesti viljellyistä kasveista että eksoottisista lajeista. Paikalla oli myös Mikael, joka lauloi vanhan kevätlaulun Tempus adest floridum. Tilaisuuden päätteeksi pastori Mikko Laurén piti hartauden, minkä jälkeen Maarian seurakunta tarjosi kuulijoille kahvia ja nisupullaa kirkon asehuoneessa (Agricolan ei tiedetä käyttäneen lainkaan itäsuomalaista sanaa vehnä, vaan pelkästään länsisuomalaista sanaa nisu). Tilaisuus veti Maarian kirkkoon toista sataa kiinnostunutta kuulijaa.