Mikael Agricola -seura

Tervetuloa Mikael Agricola -seuran kevätkokoukseen Turkuun keskiviikkona 16.5. klo 18.00. Kokous järjestetään aivan Turun tuomiokirkon kupeessa, Maaherran makasiinin (Henrikinkatu 10) Porthan-salissa.

Kokouksen jälkeen klo 19.00 arkeologi FT Sonja Hukantaival pitää kevätesitelmän rakennuksiin tehdyistä rituaalikätköistä, joita tehtiin kansan parissa yleisesti myös Mikael Agricolan aikaan.

Mikael Agricola -palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta. Vuoden 2018 palkinto myönnetään Jaana Nikulalle Zinaida Lindénin teoksen Rakkaus kolmeen appelsiiniin (Into Kustannus) ja Johanna Holmströmin Sielujen saari (Otava) suomennoksista.

Mikael Agricola -seura onnittelee Jaana Nikulaa!

Palkinnon myöntää Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry yhteistyössä Suomen Kirjasäätiön kanssa. Lisätietoja: https://www.sktl.fi/

Kuva: Ilari Aalto

Ensi maanantaina 9.4. vietetään Mikael Agricolan päivää, ja Turussa päivää juhlistetaan perinteisesti erilaisella ohjelmalla.

Klo 11.00 Turun tuomiokirkolla Mikael Agricolan patsaalla järjestetään seppeleenlasku, jonka yhteydessä Mikael Agricola -seuran puheenjohtaja Jyrki Knuutila pitää puheen seuran puolesta.

Klo 18.00 seuran sihteeri, arkeologi Ilari Aalto puhuu Maarian pappilan tallissa (Sorolaisenkatu 4, Turku) tallissa otsikolla ”Kirves kärryssä, veitsi vyöllä – mitä kirjalliset lähteet paljastavat myöhäiskeskiajan Suomen aineellisesta kulttuurista?”

Keskiajan Suomea koskevia asiakirjoja on säilynyt tuhansia, ja ne valottavat kiinnostavalla tavalla ihmisten arkielämää ja elinympäristöä. Esitelmästä selviää muun muassa miten talonpoika varustautui matkalle, mitä rälssiherralla oli mukanaan hänen rukoillessaan kirkossa tai missä Lohjan kirkkoherra säilytti oluttaan. Esitelmä kestää 45 minuuttia ja sen jälkeen on kahvitarjoilu.

Tervetuloa viettämään Agricolan päivää!

MIKAEL AGRICOLA -SEURAN KEVÄTRETKI
AGRICOLAN JALANJÄLJILLÄ POHJANMAALLE
10. – 11.5.2018

Närpiön kirkko, yksi retkikohteista. Mikael Agricola vihki kirkon vuonna 1555. Wikimedia Commons.

Agricolan jalanjäljillä -retkisarjassamme liikumme tänä vuonna Etelä-Pohjanmaalla, rikkaassa ja monin tavoin erikoisessa vanhan ja uudemman kulttuurin maisemassa. Ajettuamme Satakunnan halki ja vierailtuamme siellä Ulvilan kirkossa on ensimmäinen tutustumiskohteemme Etelä-Pohjanmaalla Vaasa lähiympäristöineen, maakunnan vanhin kaupunkikeskus, jonka monikulttuuriset juuret ovat syvällä keskiajassa. Ensimmäisenä iltana teemme kaupunkikierroksen ja heti perjantaiaamusta ajamme Åbo Akademin Vaasan yksikön Tritonia-kirjastoon. Täällä meille tarjoutuu mahdollisuus tutustua yleisöltä suljettuun ja vähän tunnettuun mutta sitä loistokkaampaan vanhojen kirjojen kokoelmaan, jossa yksinomaan keskiaikaisia kirjoja on peräti noin 140 – yksi niistä on aikanaan kuulunut Mikael Agricolan henkilökohtaiseen kirjastoon! Vierailun jälkeen siirrymme tutustumaan entisen Vaasan kaupungin raunioihin, Suomen vastineeseen Italian Pompejille.
Rannikkovyöhykkeen ruotsalaisalueelta ajamme sitten sisämaahan tutustumaan Isoonkyröön, jonka mainetta ei kanna yksin kirkkorakennus Suomen oloissa poikkeuksellisen vaikuttavine seinämaalauksineen, vaan myös Kyrön seudun asutus ja historia Nuijasodan perinteineen. Etelä-Pohjanmaan osuuden sinetöi vierailu Närpiön kirkossa, jolla myös on kiinteä yhteys Mikael Agricolaan: hän vihki kirkkorakennuksen vuonna 1555.

Matkaohjelma

Helatorstai 10. 5.

08:00 Bussikuljetus Helsingistä (Kiasman pysäkki)
10:00 Bussi noutaa Turusta lähtijät 1) tuomiokirkolta Agricolan muistomerkin luota ja klo 10.15 2) kauppatorilta (pysähdyspaikka vahvistetaan myöhemmin).
Matkaamme Turusta Säkylän ja Euran kautta Ulvilaan.
n. klo 12:00 Matkalla pysähdymme Ulvilassa, jossa tutustumme keskiaikaiseen kirkkoon.
n. klo 13:30 Pysähdymme lounaalle (omakustanteinen) Lankosken Mylly, Merikarvia.
n. 16:30 Perillä Vaasassa, jossa majoitutaan hotelliin (Hotelli Tropiclandia).
17:30 Lähtö hotellista Mustasaaren kirkon ja aikaisemman Vaasan kaupungin raunioille Vanhassa Vaasassa. Tutustumista raunioalueeseen.
19:00 Paluu hotelliin
Loppuilta vapaata illallisineen tai sitten ryhmässä kierrellään kaupungissa ja nautitaan illallinen yhdessä tai erikseen.

Perjantai 11.5.

8:20 Lähtö bussilla Palosaareen
8:30 Tutustuminen Åbo Akademin Tritonia-keskukseen hienoine vanhojen kirjojen, myös kirkollisten, kokoelmineen.
9:30 Lähtö Tritoniasta Isoonkyröön
10:00 Tutustuminen Isonkyrön vanhaan ja uuteen kirkkoon
11:00 Lähtö Närpiöön
13:30 Lounas Närpiössä (Kasvihuoneravintola Lindskök, omakustanteinen)
14:30 Tutustuminen Närpiön kirkonympäristöön kirkkotalleineen ja kirkkoon
15:30 Lähtö Turkuun, matkalla kahvi- ja vessatauot tarpeen mukaan.
n. 19:30 Saapuminen Turkuun (kauppatori, tuomiokirkko)
n. 21:30 Saapuminen Helsinkiin (Kiasman pysäkki)

Matkaehdot:
Varataan oikeus muutoksiin matkaohjelmassa, ja niistä ilmoitetaan erikseen.

Sitovat ilmoittautumiset matkalle 1.4. mennessä: matkahermes@hotmail.com
(varauksen yhteydessä nimi, sähköpostiosoite ja puhelinnumero sekä tieto seuran jäsenyydestä)

Matkan hinta sisältäen:
– hotelli aamiaisineen Vaasassa Hotelli Tropiclandiassa (https://www.cumulus.fi/en/hotels/vaasa/cumulus-resort-tropiclandia-vaasa)
– kuljetus Sjoytravelin bussilla Hki-Tku-Vaasa-Tku-Hki
Matkan hinta: MA-seuran jäsen H/2 195€; ei-jäsen H/2 215€; H/1 lisämaksu 25€

Matkan maksu varauksen yhteydessä: Matka Hermes tili: FI35 4309 0010 1045 78 (tai sopien muusta järjestelystä matkatoimiston kanssa).

Lisätiedot:
matkahermes@hotmail.com
Raimo: 0400664294
Mari: 0407034491
Liittyminen Mikael Agricola-seuran jäseneksi on mahdollista seuran kotisivuilla tästä linkistä: http://www.mikaelagricolaseura.fi/?page_id=9ä

Professori emerita Kaisa Häkkiselle myönnettiin kirkon kulttuuripalkinto. Kuva: Suomen evankelisluterilainen kirkko.

Kirkon kulttuuripalkinto 2017 myönnettiin pitkäaikaiselle Mikael Agricola -seuran hallituksen jäsenelle, professori emerita Kaisa Häkkiselle. Arkkipiispa Kari Mäkinen jakoi palkinnon 30.1.2017 Helsingissä.

Palkinnon perusteissa todetaan, että Kaisa Häkkinen on tehnyt mittavan uran suomen kielen historian ja etymologian tutkijana, yhtenä keskeisenä tutkimusalana Mikael Agricolan kieli. Tämä on johtanut hänet tutkimaan Agricolan ohella myös muuta reformaation alkuajan suomenkielistä liturgiaa, mm. Westhin koodeksia, vanhinta suomenkielistä liturgista lähdettä. Hän on myös tutkimusalansa popularisoija, mistä viimeisin esimerkiksi on yhdessä Tytti Issakaisen, Maisa Tomperin ja Pekka Rahkosen kanssa toimitettu, lapsille tarkoitettu A sanoi Agricola (Kirjapaja 2017).

Kaisa Häkkinen on myös merkittävällä tavalla vaikuttanut erilaisissa reformaation merkkivuoden hankkeissa. Vuosina 2011–2014 hän toimi virsikirjan lisävihkon suomenkielisen työryhmän suomen kielen asiantuntijana laajentaen siinä roolissa virsiemme kielellistä ilmaisua.

Kirkon kulttuuripalkintoa on jaettu vuodesta 1992 lähtien. Se jaetaan vuosittain tunnustuksena kristillisen sanoman kannalta merkityksellisestä taiteellisesta toiminnasta tai kulttuuriteosta. Palkinto on arvoltaan 6000 euroa.

Aiempina vuosina palkinnon ovat saaneet muun muassa gospelmuusikko Jaakko Löytty, Ulla-Lena Lundberg teoksellaan Jää sekä Kauneimmat joululaulut -tapahtuma.

Kulttuuripalkinnon saajasta päätti työryhmä, jonka jäseniä ovat ohjelmistosuunnittelija Antti Alanen, professori emerita Liisi Huhtala, toimintakeskuksen johtaja Anna-Mari Kaskinen, kirjailija Antti Nylén ja toimittaja Pekka Heikkilä.

Mikael Agricola -seura onnittelee lämpimästi palkinnosta!

FK Duha Elsayed väittelee Mikael Agricolan pitää-verbistä perjantaina 19.1.2018. Kuva: Veronica Suominen.

FK Duha Elsayed väittelee perjantaina 19.1.2018 klo 12  Turun yliopistossa Mikael Agricolan pitää-verbistä.

Verbi pitää kuuluu suomen kielen vanhaan perintösanastoon. Se tarkoitti alkuaan ’hallussa pitämistä’ tai ’kiinnittyneenä olemista’. Duha Elsayed selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa pitää-verbin käyttöä Mikael Agricolan käännöstuotannossa. Tutkimus osoitti, että Agricola oli kääntäjänä yhtäältä oman aikansa lapsi, toisaalta moderni ammattilainen, joka ei kääntänyt tekstejä mekaanisesti vaan hyödynsi eri tavoin aikansa poikkeuksellisen intensiivisiä kielikontakteja kirjasuomea kehittäessään. Lounaiset murrepiireet näkyvät Agricolan käännöksissä erityisen hyvin juuri pitää-verbin kohdalla.