Mikael Agricola -seura

Kun suomen kielen professoria haastatellaan, häneltä on tapana kysyä mielipidettä suomen kielen tulevaisuudesta. Syntymäpäivähaastatteluissaan Kaisa Häkkinenkin lausui jälleen uskonsa suomen kielen säilymiseen tässä maassa. Niinhän meidän suomalaisten on pieni pakko uskoa, vaikka kielen käyttöala koko ajan supistuu.

Suomen kielen tulevaisuuden turvaamiseksi on laadittu melko äskettäin toimintaohjelma ja aivan äskettäin Suomen kielen lautakunta on vedonnut yliopistoihin suomen kielen säilyttämiseksi korkeimman koulutuksen ja tieteen kielenä. (Huomaan, että Suomen kielen lautakuntakaan ei puhu enää opetuksesta vaan koulutuksesta. Vielä 80-luvulla Kouluhallituksessa osattiin vitsailla, että koulutusta tarvitsevat vain koirat ja kadetit. Sitten alkoi koulutuksen vyörytys. Nyt kukaan ei enää edes opiskele vaan kouluttautuu. Tällaisia muutoksia tapahtuu huomaamattamme. Yliopistoissakaan ei liene enää opiskelijoita vaan koulutettavia.)

Kielen vaihto tapahtuu huomaamatta, hiljalleen. Huomaamme sen vasta kun kehitys on jo pitkällä. Kukaan itseään kunnioittava tieteilijä ei enää julkaise tutkimuksiaan suomeksi. Jotta tutkimus olisi edes mahdollista noteerata muuallakin kuin Suomessa, se on julkaistava englanniksi. Tämän vaatimuksen ulkopuolelle ei oikeastaan jää paljon muita tutkimusaloja kuin suomen kielen tutkimus, ehkä sekin vain osittain, ja jotkin hyvin kansalliset tutkimusaiheet. Suomen yliopistoihin halutaan ulkomaisia opiskelijoita. Siinä voidaan onnistua vain siinä määrin kuin opetusta muutetaan englanninkieliseksi.

Tässä ei toimintaohjelmat auta. Niillä voidaan koettaa huolehtia siitä, että asioista olisi mahdollista sentään keskustella tieteelliseen tapaan eli sivistyneesti myös suomeksi. Siinäkin voi olla tarpeeksi tekemistä.  Kehä on sulkeutumassa. 1800-luvulla haluttiin opiskella kansallisilla kielillä latinan sijasta. Siinä onnistuttiin, mutta nyt huomataan uudestaan, että kyllä se latina sittenkin on välttämätön.

Onko sivistynyt keskustelu tulevaisuudessa mahdollista suomeksi, on lähinnä tapakulttuurikysymys. Oikealla suomen kielellä, ei fingliskalla, keskustelemisella pitäisi olla jonkinlaista arvostusta. Sen pitäisi olla hienoa, jotta oppineet, anteeksi, koulutetut ihmiset sitä harrastaisivat. Intelligentsiamme johtava konservatiivi, prof. Matti Klinge ei kannata pyrkimystä keksiä kaikille asioille suomenkieliset nimet. Hänen mielestään voitaisiin sanoa telefooni, kun kerran televisio kelpaa. Turkulaisena tunnen hiukan vanhaa Turun murretta. Siinähän melkein joka kolmas sana oli ruotsia. Niin helposti se käy.

Toisekseen, englanninkielisten termisanojen käyttö on paljon helpompaa. Niiden kääntäminen suomeksi vaatii vaivaa.  Ensin käytetään yksittäisiä englannin sanoja, sitten lauseita. Suomentaminen tuntuu aina vain vaikeammalta. Ja sitten aletaan selittää, että käännettäessä merkitys, ainakin vivahde, muuttuu. Niin kuin usein tapahtuukin. Se johtuu asioiden luonteesta.

Kansainvälistyminen ei millään alalla voi tapahtua ilman suuria muutoksia kielioloissa. Kansainvälistymistä taas tapahtuu yhä useammalla elämän alalla. Kun yhtiön johtokuntaan otetaan yksi ulkomaalainen jäsen, työkieli on vaihdettava englanniksi. Kaikki paperit on kirjoitettava englanniksi ja kaikissa tärkeimmissä kokouksissa, vähitellen kaikissa kokouksissa, on puhuttava englantia. Hienotunteisuuden nimissä suomen kielen käyttö kielletään kahvipöytäkeskusteluissakin.

Mitä tälle kehitykselle voi tehdä? 1800-luvulla samanlaisen kehityksen pysäytti kansallisuusaate, joka johti kansalliseen eristäytymiseen ja kansalliskiihkoon.  Jokin osuus kansalliskiihkolla oli 1900-luvun kauheisiin sotiinkin. Pitääkö maailman englanninkielistymistä siis edes yrittää estää? Jos sillä vaikkapa vähänkin edistettäisiin maailmanrauhaa, saavutusta ei voisi vähätellä. Ikävä kyllä asiat eivät mene näin yksioikoisesti. Kehitystendensseillä on taipumus aiheuttaa vastavaikutuksia. Euroopan unioniin kuulumistakin kyetään käyttämään kansalliskiihkon lietsontaan ja epärealistiseen eristäytymisuskoon.  Kaikki olisi muka paremmin, jos emme kuuluisi kauheaan unioniin. Kuinka paljon tällä huijauksella saadaankaan ääniä seuraavissa eduskuntavaaleissa?

Kuva: vuoden 2007 kalenteri

Agricola-juhlavuoden 2007 kunniaksi tehty seinäkalenteri on saanut uusintapainoksen vuodelle 2011. Kalenteri koostuu Mikael Agricolan vuonna 1544 ilmestyneen Rucouskirian kalenteriosaston teksteistä ja Leonhart Fuchsin yrttikirjan kuvista. Agricolan teoksen kalenteriosastoa on sanottu ensimmäiseksi suomalaiseksi tietosanakirjaksi, koska se sisältää tietoa monenlaisista asioista, esimerkiksi yleisestä teologiasta, astrologiasta, terveydenhoidosta ja ruokavaliosta, kasvatuksesta ja koulutuksesta sekä ihmisten ja eläinten elämänjuoksusta. Joka kuukauteen liittyy lisäksi pieni muistoruno, jonka jälkeen annetaan ajankohtaisia terveydenhoito-ohjeita.

Nyt valmistetun kalenterin jokaisesta kuukausinäkymästä saa repäistyä postikortin, johon on kuvattuna kunkin kuukauden kalenteri Agricolan alkuperäisteoksen jäljennöksenä. Kortin kääntöpuolelta löytyvät otsikkotekstit, runot ja terveydenhoitoa koskevat suorasanaiset tekstit kirjoitettuina sillä tavoin, kuin ne todennäköisesti on luettu ääneen Agricolan aikana. Kalenteri on painettu paksulle vanhahtavalle korttikartongille.

Kalenterin tuotti Mikael Agricolan juhlavuotta 2007 valmisteleva Turun yliopiston työryhmä, Turun yliopiston viestintäyksikkö ja Mikael Agricolan teosten tieteellinen editio ja morfosyntaktinen tietokanta -tutkimushanke, jonka kotipaikka on Turun yliopisto.

Kalenteria voi ostaa yliopiston myyntipisteistä, mutta mikäli haluaa kannattaa suoraan seuran toimintaa, kalenteria saa 15 euron hintaan seuraavista kohteista:

– Turun linnan kauppa Fatabur
– MatkaHermes
– Tuorlan majatalon puoti
– Naantalin kirjakauppa (Birgitta)
– Raision kirja
– Kansallinen kirjakauppa (Linnankatu)
– Mikael Agricola -seuran toimistolta sopimuksen mukaan

Alfred Kordelinin säätiö on myöntänyt vuosipäivänään 6.11.2010 36 000 euron suuruisen jatkoapurahan Mikael Agricola -seuran isännöimälle hankkeelle.

Apuraha myönnettiin dosentti Jyrki Knuutilalle ja työryhmälle Viipurin keskiaikaisen kaupunginkirkon eli myöhemmän tuomiokirkon arkeologisten ja rakennusmittauksellisten tutkimusten suorittamiseen sekä kohteen saattamiseen sen kulttuurihistoriallista arvoa vastaavaan asemaan. Hanke käynnistyi Kordelinin tuella tämän vuoden alussa. Hanketta johtaa dosentti, FT Markus Hiekkanen. Lisää tietoa hankkeesta ja sen etenemisestä löytyy seuran hankeosiosta.

Turun yliopiston suomen kielen professori Kaisa Häkkinen täyttää 17. 11. 2010 60 vuotta. Kaisa Häkkinen on tunnettu ja tunnustettu kielitieteilijä, jonka mielenkiinnon kohteita ovat muun muassa suomen kirjakielen ja sen sukukielten historia, etymologia sekä fennistiikan ja fennougristiikan oppihistoria.

Professori Kaisa Häkkinen

Hän on tullut tunnetuksi lähinnä suomen kehitystä koskevista tutkimuksistaan sekä niistä kertovista teoksistaan. Häkkinen on ollut erityisen kiinnostunut esimerkiksi vanhoista suomalaisista sanoista ja pyrkinyt selvittämään niiden alkuperän. Tutkimuksen kohteisiin on kuulunut myös se, miten ja millaisiksi sanat ovat muodostuneet ja millaisia muunnelmia niistä on käytössä nykyään.

Kaisa Häkkinen on antanut merkittävän panoksen nimenomaan Mikael Agricolan kielen tutkimukseen. Hän on ponnistellut julkaistakseen tieteellisen edition Mikael Agricolan teoksista ja luoda niiden perusteella morfosyntaktinen (muoto- ja lauseopillinen) tietokanta. Hanke on jo tuottanut tulosta ja jatkoa seuraa koko ajan. Häkkinen on edelleen julkaissut useita muita Agricolan kieleen, aikaan ja vaikutukseen liittyviä teoksia ja artikkeleita joko yksin tai yhteistyössä muiden tutkijoitten kanssa. Häntä voidaan pitää professori Simo Heinisen tavoin Suomen johtavana Agricola-tutkijana.

Kaisa Häkkinen on palkittu Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla, Suomen Tietokirjailijat ry:n tietokirjailijapalkinnolla sekä Elias Lönnrot -palkinnolla. Professoriliitto on myös valinnut hänet vuoden 2007 Vuoden Professoriksi

Mikael Agricola -seura piti syyskokouksen 9.11. klo 16 Turun yliopiston Maaherranmakasiinin Portan-salissa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Harri Raitis ja sihteeriksi Anniina Lehtokari. Vanha hallitus valittiin uudestaan luottotehtäväänsä. Jäsenistö oli tutustunut toimintasuunnitelmaan sekä tulo- ja menoarvioon vuodelle 2011 jo etukäteen, joten suurempia muutoksia kumpaankaan ei tehty. Kokouksen jälkeen Turkka Myllykylän mielenkiintoista luentoa Ruskon sekä Mikael Agricolan yhteisista vaiheista maustoi glögitarjoilu.

Kiitos kaikille osallistujille!

Tervetuloa Mikael Agricola -seuran syyskokoukseen 9.11. klo 16. Paikkana toimii Porthan-sali, joka sijaitsee Turun yliopiston Maaherranmakasiinissa (Henrikinkatu 10). Seuran toimisto toimii samassa rakennuksessa. Kokoukseen osallistuakseen jäsenen tulee maksaa jäsenmaksu vuodelle 2010. Ohjeet jäsenmaksun maksamiseen löydätte näiltä sivuilta. Kokouksen esityslistan puolestaan löydätte täältä.

Kokouksen jälkeen n. klo 17 Turkka Myllykylä luennoi  aiheesta ”Mikael Agricola ja Rusko – kotiseutututkijan havaintoja kolmen piispan pitäjästä”. Esitelmä on vapaa kaikille kiinnostuneille.

Tervetuloa!

ALUSTAVA MATKAOHJELMA

Perjantaina 17.09.2010
•    06.00    Lähtö Turusta Ortodoksisen kirkon edestä
•    08.00    Helsinki, Kiasman pysäkki
•    Matkalla pysähdykset tarvittaessa mm. ruokailu
•    15.00 Viipuri, hotellointi
•    Suomi-päivien ohjelmaa
•    20.00    Illanvietto Viipuri-hotellin ravintolassa, Stefanus-yhtye

Lauantaina  18.09.2010
•    08.00    Aamiainen
•    ap/ip    Suomi-päivien ohjelmaa
•    ap/ip    Retki Kyrönniemelle (Agricolan muistokivi ja pirttimuseo)
•    20.00    Illanvietto Druzhba-hotellin ravintolassa, Stefanus-yhtye

Sunnuntaina  19.09.2010
•    08.00 Aamiainen
•    10.00 Jumalanpalvelus Pietari-Paavalin kirkossa, piispa Seppo Häkkinen
•    13.00 (aika vahv. Myöh.) Kirkkokonsertti Pietari-Paavalin kirkossa, Kari Vuola (urut) ja Nicolas Söderlund (bassobaritoni)
•    n. 15.00 Lähtö paluumatkalle
•    n. 21.00 Helsinki
•    n. 23.00 Turku

VIIPURIN SUOMI-PÄIVÄT JÄRJESTÄÄ SUOMEN PIETARIN PÄÄKONSULAATTI .  MUKANA ON MYÖS USEITA VAPAAHETOISTAHOJA SUOMESTA, KUTEN MIKAEL AGRICOLA -SEURA, LAPPEENRANNAN, HAMINAN JA IMATRAN KAUPUNGIT SEKÄ VIIPURIN KAUPUNKI.

PÄIVÄN YLEISEN OHJELMAN LÖYDÄT TÄÄLTÄ – OHJELMA

PÄIVIEN  OHJELMASSA ON MYÖS. MIKAEL AGRICOLA -SEURAN VIIPURIN VANHAN TUOMIOKIRKON RAUNIOHANKKEEN SEKÄ AGRICOLAN MUISTOMERKIN ESITTELY.

MATKAAN SISÄLTYY: KULJETUS, RYHMÄVIISUMI, MAJOITUS H/2, AAMIAINEN, MATKANJOHTAJAN PALVELUT SEKÄ PIENET ILTAJUHLAT.

MATKAN HINTA 290 € , MIKAEL AGRICOLA-SEURAN JÄSENILLE 260€
SITOVAT VARAUKSET  05.09.2010  MENNESSÄ

VASTAAVA MATKANJÄRJESTÄJÄ:    MATKATOIMISTO M A T K A H E R M E S
PUOLALANKATU 4, 20100 TURKU
PUH: 0400 664294 (RAIMO)
FAX. 02 250 5548, matkahermes(at)hotmail.com

Juhannuksena tulee kuluneeksi vuosikymmen siitä, kun  22.6. 2000 paljastettiin juhlallisin menoin Agricolan kunniaksi muistokivi Kyröniemeen, Suomenlahden rantaan – Agricolan oletetulle kuolinpaikalle. Muistokiveä oli juhlistamassa suuri joukko suomalaisia ja venäläisiä. Uudistetun patsaan paljastivat yhdessä ministeri Jaakko Numminen sekä Viipurin kaupunginjohtaja Georgy Porjadin. Selostus juhlallisuuksista löytyy Kuolemajärvi-säätiön Agricola-sivuilta osoitteessa http://www.kuolemajarvi.fi.

Mikael Agricola -muistomerkki Kyröniemessä. Lähde: Kuolemajärvisäätiön verkkosivut.

Kesällä vuonna 1900 naapuripitäjän Koiviston nuorisoseura pystytti Kuolemajärvelle Agricolan kuolinpaikalle graniittisen kiven, johon oli kirjoitettu teksti “Tässä paikassa kuoli Mikael Agricola, Suomalaisen Kirjallisuuden isä 9 p. huhtikuuta 1557. Koiviston nuorisoseuran toimesta v. 1900.”

Myös Kyröniemen muistomerkkiin liittyy monia mielenkiintoisia vaiheita. Muistomerkki pystytettiin Viipurin Agricola-patsaan tavoin kaksi kertaa sadan vuoden väliajoin, sillä kivi hävisi sodan melskeissä, mutta löytyi ihmeellisellä tavalla. Muistokivi oli joutunut jonkin kuolemajärveläisen talon porraskiveksi. Talon venäläinen isäntä huomasi kivessä olevan kirjoitusta ja kiven alkuperä alkoi selvitä.

Muistokivi nostettiin kesäkuussa 2000 paikalleen ja ympäristö kunnostettiin venäläisen akateemikko Vladimir Smirnovin toimesta. Häntä avusti tehtävässä Venäjä–Suomi- Seuran varapuheenjohtaja Alexander Belov. Paikalle on myöhemmin pystytetty myös pieni museotupa, jossa kerrotaan Agricolan vaiheista. Se on muodostunut vierailupaikaksi niin suomalaisille kuin venäläisillekin ryhmille. Museosta ja muistokivestä on huolehtinut ja huolehtii edelleen Kuolemajärven kunnanlääkärinä toiminut Yuri Oglobin.  Kohde on myös merkittävä kaikille kuolemajärveläisille, jotka vierailevat alueella säännöllisesti uusien mm. keväisin muistokiven kukkaistutukset.

Tämän uutisen voimin Mikael Agricola -seura toivottaa jäsenilleen oikein hyvää juhannusta ja aurinkoista kesää!

Olemme saaneet asiaa koskevan tervehdyksen Yurilta (ks. alla), jolle vuosikymmen Agricolan parissa on merkinnyt paljon – kuten monille meille muillekin Agricolan ja hänen vuonna 2007 vietetyn juhlavuoden perintöä vaaliville.

Yuri Ogloblinin kirje 18.6. (englanti ja venäjä)

Dear Finnish Friends! Dear members of society Kuolemajärvi Säätiö!

It has been 10 years since that event, when the monument was restored to an outstanding figure in Finland, the great educator, diplomat and cleric Mikael Agricola in  Kyrönniemi 22.  June 2000.

With great enthusiasm we can say, that this event gave an impetus to further mutual fruitful cooperation of Russians and Finns to restore to the memory of this remarkable son of Finland and the cultural events dedicated in honor of his glorious work. How quickly time has flown, how much has been done.

With great pleasure we wish to note that the case Mikael Agricola, the great reformer, educator and diplomat, living now. How many great events and activities has been prepared by the Committee for organizing the anniversary year of Mikael Agricola, 2007 and their Russian counterparts: it is scientific conferences, concerts, exhibitions and meetings, the restored monument in Vyborg!   Name peacemaker and educator to reunite many wonderful people in Finland and in Russia.

With great pleasure we wish to note, that Mikael Agricola returned to the Vyborg land again crossed all boundaries, unites people in good deeds. All this inspires us to a new business and cooperation.

Congratulations to all on this anniversary. I wish all of my Finnish friends good health, success, prosperity of their wonderful country of Finland.

Yuri Ogloblin

Дорогие финские друзья!  Дорогие участники общества Куолемаярви саатио.

Прошло 10 лет с того события, когда был восстановлен памятник выдающемуся деятелю Финляндии, великому просветителю, дипломату и религиозному деятелю Микаэлю Агриколе на мысе Кюрённиеми 22.июня 2000 года.      С большим воодушевлением можно сказать, что это  событие дало старт для дальнейшего совместного плодотворного сотрудничества  россиян и финнов в деле восстановления светлой памяти этого замечательного  сына  Финляндии и культурных мероприятий, посвященных в честь его славной деятельности.      Как быстро пролетело время, как много удалось сделать.     С большой радостью хочется отметить, что дело Микаэля Агриколы, великого реформатора, просветителя и дипломата живёт и сейчас. Сколько замечательных событий и мероприятий  было подготовлено Комитетом по организации юбилейного года Микаэля Агриколы 2007 и их русскими коллегами: это и  научные конференции,  и  концерты, выставки  и встречи, восстановленный  памятник в Выборге.  Имя   миротворца и просветителя снова объединило  большое количество замечательных людей и в Финляндии и в России.     С большой радостью хочется отметить, что  Микэль Агрикола  вернулся на выборгскую землю, вновь перешагнул все границы, объединил людей в добрых делах. Всё это воодушевляет нас на  новые дела и сотрудничество.
Поздравляю всех с юбилеем.  Желаю всем моим  финским друзьям крепкого здоровья, успехов, процветания их замечательной стране Финляндии.

Юрий Оглоблин.

Mikael Agricola -seura osallistuu taas tuttuun tapaan Turun kirjamessuille 1.-3.10.2010. Osastomme on hallissa A osasto a1, joka on Alvar Aalto-säätiön vieressä hyvällä paikalla heti A-hallin sisääntuloaulasta johtavien ovien vieressä (sisääntullessä vasemmalla).

Esiinnymme messuilla lauantaina 2.10. seuraavasti:
Klo 10.30     Mikael Agricola -seura esittää. FT Markus Hiekkanen ja FT Kari Uotila kertovat Viipurin vanhan tuomiokirkon raunioiden kulttuuriperintöhankkeesta. Professori Kaisa Häkkinen esittelee uutta Agricola-kalenteria ja uutta Agricola-tutkimusta. Haastattelijana toimii Ossi Tuusvuori.

Osastollamme on tietoa Agricolasta sekä seuran toiminnasta. Myynnissä on myös uusi Agricolan yrtit -kalenteri vuodelle 2011. Ilmoittaudu meille, mikäli olet kiinnostunut toimimaan päivystäjänä.

Tervetuloa mukaan vanhat ja uudet messukävijät!

Harvoin ilmat ovat suosineet suomalaisia matkalaisia sellaisella valon ja lämmön määrällä kuin Mikael Agricola -seuran ja Suomen Kirkkohistoriallisen seuran matkalla Viipuriin ja Novgorodiin 19.–23. toukokuuta. Koko kevään valmisteltu matka ja monipuolinen ohjelma toteutui vaikuttavasti ja mieliin jäävästi.

Koko matkan ajan oppaana ja tulkkina auliisti palvellut Viipurin ja Pietarin alueen pääarkeologi, suomea puhuva tri Aleksander Saksa loihti heti aamusta 20.5. esiin keskeiset kehitysnäkymät vanhan tuomiokirkon raunioilla:

–    raunioalueen väliaikainen omistusjärjestely on Viipurin kaupungin ja Venäjän valtion välillä sovittu,
–    tämä antaa mahdollisuuden Turun yliopiston arkeologiselle laitokselle prof. Markus Hiekkasen johdolla suunnitella alueen mittaus- ja kai-vaustöitä, jotka alkanevat jo kesäkuun aikana
–    mittaustyö tehdään laajana raunioalueen lähiympäristössä

Niin meno- kuin tulomatkallakin Novgorodiin kuuntelimme lyhyitä tietoiskuja suomen kielen ja kirjakielemme isän elämän vaiheista. Se kaikki oli ”juurihoitoa”, jota Agricola-seuran jäsenyys parhaimmillaan antaa. Jyrki Knuutila, Kaisa Häkkinen, Jouko Martikainen, Aleksanteri Saksa takasivat korkealaatuisen, poikkitieteellisen luentosarjan ”kolahtamisen” kuulijoiden iloksi. Kiitos vielä kaikesta.

Perillä Novgorodissa:

–    arkeologi Sergei Trofimov esitteli syvällisesti kaupungin menneisyyttä
–    saimme nähdä itäslaavien ”lähtöruudun” Ilmajärven rannalla
–    kuten myös Rudrik-varjagin linnan rauniot, lukuisat luostarit ja kirkot freskoineen 1100-luvulta
–    osallistuimme juhlahetkeen, Jaroslav Viisaan yliopiston humanistien kokoukseen, jossa luovutettiin Agricola-juhlamitalit prof. Gennadi ja Nina Kovalenkolle ja Novgorodin Muinaismuistoyhdistykselle
–    osallistuimme jokiristeilylle Olhavanjoella sekä sunnuntaiaamuna Helluntaimessuun Pyhän Sofian katedraalissa Kremlin keskuksessa

Kaikki tämä unohtumatonta ja muistorikasta elettyä elämää.

P.S. Kannattaa liittyä jäseneksi Agricola-seuraan. Saat katetta 20 euron jäsenmaksullesi – paljon.

Ossi Haaramäki, teol. tri

Myös yleisradio uutisoi seuran matkasta. Uutisen löydät täältä.