Aiheen Ajankohtaista arkisto

Viimeisin vuosikokousesitelmä katseltavissa verkossa

Kalle Järvelä torstaina 10. helmikuuta, 2022

FT Harri Uusitalo esitelmöi Mikael Agricola -seuran yhdistetyssä kevät- ja syyskokouksessa 23.11.2021 aiheesta ”Vanhimmat suomenkieliset Isä meidän -rukoukset Agricolalla ja aikalaisilla”.

Esitelmä videoitiin, ja se on nyt nähtävissä Youtubessa:

 

Vladimir N. Smirnov (1937 – 2021)

Ossi Haaramäki keskiviikkona 22. joulukuuta, 2021

 

Venäjältä on viime päivinä kantautunut surusanoma, jossa kerrotaan biologian tohtori, akateemikko Vladimir N. Smirnovin kuolemasta 27.9.2021. Hän oli 84-vuotias, syntynyt Tcheljabinskissa 17. toukokuuta 1937. Akateemikko Smirnov valmistui v. 1959 Leningradin valtion yliopistosta ja hän toimi kokeellisen kardiologian tutkimuslaitoksen johtajana.

Hänen monipuolista elämäntyötään on tässä yhteydessä mahdotonta kaikilta osin selvittää, mutta hänen osuutensa Mikael Agricolan muiston vaalimisessa ja suomen kirjakielen arvostamisessa, ovat vaikuttavaa rauhanajan rakennustyötä, jota on syytä jälkipolvien tietää ja arvostaa.

Vuoden 2000 tammikuussa Turussa pidettiin Agricola-symposiumi, jossa tieto sotavuosina kadonneesta Agricolan kuolinpaikan muistokivestä varmistui ja samalla vahvistui sen uudelleen pystyttämisen mahdollisuus. Ratkaisevasti asian edistymiseen vaikutti akateemikko Vladimir N. Smirnovin aloitteellisuus. Hän hankki rahoituksen ja hoiti asian hallinnoinnin Venäjän kulttuurihallinnon ja Viipurin kaupungin johdon kanssa. Asian eteenpäin menoa edisti myös Venäjän duuman Suomi-ryhmän sihteerin ja ainoan suomen kielen osaajan Aleksandr Belovin informointi ja yhteydenpito eri tahoihin. Suomessa herättikin ihmettelyä ja hyvää mieltä jo kesäkuussa 2000 Viipurista tullut kutsu uudelleen löytyneen muistokiven paljastusjuhlaan.

Kuolemajärven, Kyrönniemen kärkeen aavana aukeavan Suomenlahden rannalle oli ikimännikön reunaan Viipurin kaupunginarkkitehti Nelli Li suunnitellut muistokiven paikan, vanhan muistomerkin kiveyksen päälle. Pietarin eremitaasin sepät olivat takoneet valurauta-aidan entisen valokuvan pohjalta. Uudelleen kullattu teksti tummassa kivessä kertoi: ”Tässä paikassa kuoli Mikael Agricola suomalaisen kirjallisuuden isä 9 pv huhtikuuta 1557. Pystytetty Koiviston nuorisoseuran toimesta v. 1900”. Muistomerkin läheisyyteen rakentui vielä myöhemmin Viipurin piirijohtaja Georgy Porjadinin ideoimana ja rahoittamana hirsinen museomaja. Paikallinen lääkäri ja Agricolan muiston vaalija Juri Ogloblin on pitänyt huolta muistomerkistä ja sen ympäristöstä museoineen.

Muistokiven paljastusjuhlassa juhannuksena 2000 akateemikko Smirnov kertoi lapsuutensa kesänviettopaikoista Kyrönniemen alueella. Hänen suomenkielinen puheensa kertoi ystävyydestä ja syvästä vaikuttavuudesta, jonka Mikael Agricolan elämäntyön muisto oli jo poikavuosista alkaen tehnyt.

Suomen Kulttuurirahasto huomioi akateemikko Smirnovin ansioita muistomerkkiasiassa Agricola-mitalilla, joka luovutettiin paikallisen maakuntarahaston vuosijuhlassa Ylämyllyn keskuskoululla 2. huhtikuuta 2001.

Vladimir N. Smirnov ei ollut vain suomalaisten ystävä, hän oli tämän lisäksi suomen kirjakielen ymmärtäjä ja osaaja. Kun vuonna 2007 Turun tuomiokirkossa vietettiin Agricolan päivänä 9. huhtikuuta juhlajumalanpalvelusta, huomasin akateemikko Smirnovin puolisoineen istumassa juhlakansan keskuudessa. Hän tunnisti minut, hymyili ja heilautti kättään – virsikirja kädessään. Hän halusi olla läsnä Agricola-juhlavuoden päätapahtumassa, juhlajumalanpalveluksessa, koska ymmärsi suomenkielisen liturgian ja arkkipiispa Paarman selkeän ja sisältörikkaan saarnan, sekä virsien sanoman – Mikael Agricolankin sanoittamien virsien. Hän eli ja arvosti sitä rauhaa, mitä ”rauhan rakentajapiispa” oli sanoittanut vuosisatoja aikaisemmin.

Levätköön hän rauhassa, sydänten parantaja, akateemikko ja rauhanrakentaja tässä ajassa.

                                                 Ossi Haaramäki

                                                 Teol. tri

Mikael Agricola -seuran yhdistetty kevät- ja syyskokous ja esitelmä Turussa 23.11.

Kalle Järvelä maanantaina 15. marraskuuta, 2021

Mikael Agricola -seuran vuosikokoukset (kevät- ja syyskokous) pidetään tiistaina 23.11. klo 17 Turussa, seurakuntien toimitalossa osoitteessa Eerikinkatu 3, Yläsali (2. krs). Kokouksissa käydään läpi ääntömääräiset asiat.

Vuosikokousesitelmän pitää FT Harri Uusitalo aiheenaan ”Vanhimmat suomenkieliset Isä meidän -rukoukset Agricolalla ja aikalaisilla”.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Mikaelin päivän seminaari 2021 katsottavissa verkossa

Kalle Järvelä keskiviikkona 27. lokakuuta, 2021

Keskiviikkona 29.9.2021järjestettiin Turussa, Aboa Vetuksen Factory-salissa  Mikaelin päivän seminaari nimeltään ”Nämet sanat ouat wissit ia totiset”. Seminaarin aiheena oli Mikael Agricolan sanasto.

Seminaari videoitiin, ja se on nyt katseltavissa kokonaisuudessaan Youtubessa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=ABYmTwcgx6I.

Seminaarin ohjelma:

1. Tervehdyssanat, tietoa Mikael Agricola -seurasta ja sen toiminnasta

2. FM, päätoimittaja Maria Lehtonen: Mikael Agricolan sanasto Vanhan kirjasuomen sanakirjan perustana

3. FT, dosentti Tanja Toropainen: Mikael Agricolan yhdyssanat

4. Professori emerita Kaisa Häkkinen: Mikael Agricolan sanakirja

Mikael Agricola -seura Turun kirjamessuilla

Kalle Järvelä keskiviikkona 29. syyskuuta, 2021

Mikael Agricola -seura on mukana Turun kirjamessuilla 2021

Osastomme on B9 (yhdessä Kuolemajärvi-säätiön ja Uusikirkko-seuran kanssa)

Turun kirjamessuilla 1.-3.10. ei tällä kertaa tavata itseään Mikael Agricolaa, jolla on kirkollisia tehtäviä Yläjärven suunnalla. Mutta messuohjelmassa on kaksikin Agricola-kirjailijaa, joilta on ilmestynyt Suomen kirjakielen isän ja kirkon uskonpuhdistajan elämästä kertovat romaanit:

Roope Lipastin Mikaelin kirja  (Atena) ja Jari Tervon Pääskyt talvehtivat järven pohjassa (Otava)

Agricolaa aiemminkin mm. jo vuonna 2007 ilmestyneessä Agricola tunnissa -julkaisussa käsitellyt Roope Lipasti on tavattavissa ja signeeramassa teostaan Mikael Agricola-seuran osastolla B9 lauantaina 2.10. klo 12-13. Kirjaa on myynnissä osastolla hintaan 25 €. Lisäksi osastolla on myynnissä Simo Heinisen ansiokas elämänkertateos Agricolan elämä ja teokset (Edita).

Seuran messuohjelmana tänä vuonna on 7 kirkon reitin hankkeeseen liittyen kulttuurimatkailuteemaan liittyvä keskustelu lauantaina 2.10. Kuisti-lavalla (B halli):

13.30-13.50

SUOMEN KULTTUURIMATKAILUN KEHITTÄMINEN JA KULTTUURIMATKAILUN UUSI TULEVAISUUS: 7 KIRKON KIERROKSESTA AIKAMATKALLE AGRICOLAN AJAN SUOMEEN

Koronakauden lisäämä kotimaisen kulttuurimatkailun kiinnostus avaa uusia mahdollisuuksia kulttuuriperinnön vaalimiseksi ja esittelemiseksi. Mukana keskustelemassa professori MARKUS HIEKKANEN, johtaja MINNA KARVONEN opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Citynomadin tj. MERJA TAIPALEENMÄKI. Keskustelua juontaa Mikael Agricola-seuran pysyvä neuvonantaja OSSI TUUSVUORI.

Keskustelijat ovat tavattavissa seuran osastolla ohjelman jälkeen.

 

Tervetuloa taas kirjamessuille – pitkästä aikaa!

 

Professori Simo Heiniselle Mikael Agricolan risti

Kalle Järvelä tiistaina 21. syyskuuta, 2021

Arkkipiispa Tapio Luoma on 17. elokuuta luovuttanut kirkkohistorian emeritusprofessori Simo Heiniselle Mikael Agricolan ristin tunnustuksena hänen pitkäjänteisestä työstään ja panoksestaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hyväksi.

Kunniamerkkiperusteluissa todetaan, että Mikael Agricolasta tämän päivän ihmiselle piirtyvä kuva on professori Heinisen keskiajasta uuteen aikaan ulottuvan tutkimustyön tulosta: ”Heininen on tullut tunnetuksi selkeästä ja iskevästä ilmaisustaan, jolle lakoninen huumori ei ole vieras. Heininen ei lankea tutkimusjargoniin eikä tarpeettomilla vierasperäisillä ilmaisuilla keikarointiin, vaan ilmaisee ajatuksensa selkeästi ja muidenkin kuin spesialistien hyödynnettävissä olevalla tavalla. Tässäkin suhteessa hän liittyy suomen kielen käyttömahdollisuudet osoittaneeseen Mikael Agricolaan.

Arkkipiispa voi myöntää Mikael Agricolan ristin kotimaisena huomionosoituksena merkittävästä kirkon tarkoitusperiä edistävästä toiminnasta.

Mikael Agricola -seura onnittelee professori Heinistä kunniamerkistä!

Mikaelin päivän seminaari 2021

Kalle Järvelä perjantaina 3. syyskuuta, 2021

Keskiviikkona 29.9.2021 klo 17—19 järjestetään Turussa, Aboa Vetuksen Factory-salissa  Mikaelin päivän seminaari nimeltään ”Nämet sanat ouat wissit ia totiset”.

Seminaarin aiheena on Mikael Agricolan sanasto.

Seminaarin ohjelma:

17.00 Tervehdyssanat, tietoa Mikael Agricola -seurasta ja sen toiminnasta

17.15 FM, päätoimittaja Maria Lehtonen: Mikael Agricolan sanasto Vanhan kirjasuomen sanakirjan perustana

17.45 FT, dosentti Tanja Toropainen: Mikael Agricolan yhdyssanat

18.15 Professori emerita Kaisa Häkkinen: Mikael Agricolan sanakirja

Kukin esitelmä kestää 20 minuuttia, minkä jälkeen on 10 minuuttia aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Seminaarista tehdään videotallenne, joka julkaistaan myöhemmin.

Tilaisuus on avoin ja maksuton. Seminaariin osallistuminen ei edellytä seuran jäsenyyttä, mutta jäseneksi on mahdollista liittyä seminaarin yhteydessä. Käytännön järjestelyissä noudatetaan Turun yliopiston koronaohjeistusta (alle 50 hengen ryhmät, maskipakko). Koska tilanne elää jatkuvasti, seminaariin liittyvät tiedot on syytä käydä tarkistamassa vielä uudelleen seuran kotisivuilta ennen paikalle saapumista.

Tervetuloa!

Mikael Agricola -seura

 

Tietoa esiintyjistä

Maria Lehtonen on Turun yliopiston suomen kielen tohtoriopiskelija, joka on työskennellyt pitkään Kotimaisten kielten keskuksessa Helsingissä Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittajana. Tällä hetkellä hän toimii päätoimittajan sijaisena.

Tanja Toropainen on Turun yliopiston suomen kielen yliopisto-opettaja ja dosentti. Hän on väitellyt Turun yliopistossa vuonna 2017 yhdyssanoista ja yhdyssanamaisista rakenteista Mikael Agricolan teoksissa.

Kaisa Häkkinen on Turun yliopiston suomen kielen emeritaprofessori, joka tällä hetkellä tekee päätyönään sanakirjaa Mikael Agricolan teosten sanastosta.

Vuoden 2021 Mikael Agricola -palkinto Tero Valkoselle

Kalle Järvelä perjantaina 9. huhtikuuta, 2021

Mikael Agricola -palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta. Vuoden 2021 palkinto myönnetään Tero Valkoselle David Foster Wallacen teoksen Päättymätön riemu (Siltala/Sanavalinta) suomennoksesta. Alkuteos on englanninkielinen. 

Mikael Agricola -seura onnittelee Tero Valkosta!

Postuumi kunniamaininta Tarja Roinilalle

Mikael Agricola -palkintolautakunta myöntää lisäksi postuumin kunniamaininnan Tarja Roinilalle Thomas Bernhardin teoksen Halvallasyöjät & Wittgensteinin veljenpoika (Teos) suomennoksesta.

 

Wittenberg, Worms, Wartburg ja Wiipuri vuonna 1521

Juhani Holma perjantaina 9. huhtikuuta, 2021

 

Tasan 500 vuotta sitten tapahtui asioita, joilla oli kauaskantoiset seuraukset. Tammikuussa 1521 Wittenbergin yliopiston raamatunselitysopin prosessori ja augustinolaismunkki Martinus Luther julistettiin pannaan. Muutamaa kuukautta myöhemmin huhtikuussa 1521 keisari Kaarle viides antoi Lutherille mahdollisuuden puolustaa kirkon virallisesta linjasta poikkeavia ajatuksiaan Wormsin valtiopäivillä. Luther ei taipunut valtiopäivien paineen alla, vaan totesi: ”En voi enkä tahdo peruuttaa mitään, sillä on epävarmaa ja väärin toimia omaatuntoaan vastaan. Tässä seison enkä muuta voi. Jumala minua auttakoon.” Kuukautta myöhemmin Luther julistettiin lainsuojattomaksi. Hänen toimintansa kirkon uudistamiseksi oli tullut tienhaaraan.

Tietyllä tavalla kevään 1521 tapahtumat reformaation historiassa ovat merkittävämpiä kuin teesien julkaiseminen syksyllä 1517. Teesit toki olivat alku reformaatiolle, joka johti ennen pitkää myös Trenton kirkolliskokoukseen vastauskonpuhdistuksen merkeissä. Teeseissä Luther nosti esiin muutamia epäkohtia kirkon toiminnassa, mutta Wormsin valtiopäiviin mennessä oli jo tapahtunut selkeää opin muodostusta. Se merkitsi uuden kirkon syntyä, vaikka se ei Lutherin ensisijainen tarkoitus ollutkaan. Vuoteen 1521 mennessä Lutherilta oli ilmestynyt jo 81 teosta. Reformaattorin ajatukset olivat saavuttaneet kirjojen ja kirjasten kautta jo sadat tuhannet lukijat. Peruutusvaihetta ei enää ollut.

Samaan aikaan kun Wittenbergissä, Wormsissa ja Wartburgin linnassa tapahtui mullistavia asioita, nuori koululainen Mikael Olavinpoika opetteli latinan kieltä ja muita yleissivistäviä aineita Wiipurin koulussa. Humanismin ja reformaation vaikutukset kolkuttelivat jo Mikeelin koulukaupungin porteilla. Vuonna 1521 uutta oppia julistettiin jo Riiassa ja muutamaa vuotta myöhemmin tieto reformaatiosta ja sen merkityksestä tunkeutui vääjäämättä myös Wiipurin koululaisten tietoisuuteen.

Koulupoika Mikael ei vielä tuolloin voinut aavistaa omaa humanismiin ja reformaatioon liittyvää kutsumustaan. Hänen ei tarvinnut julkaista reformatorisia kirjoituksia, koska Luther ja Ruotsin reformaattori Olaus Petri olivat ehtineet ne jo kirjoittaa. Mikael Agricolan tehtäväksi tuli julkaista lähes 2500 sivua Raamatun käännöstä ja muita kirkollisia kirjoja suomen kielellä. Siihen antoi sysäyksen eräs niin ikään 500 vuotta sitten toimeen pantu uroteko. Martti Luther käänsi talvella 1521-1522 Uuden testamentin saksan kielelle. Näin vuodesta 1521 muodostui suuntaa antavien tapahtumien näyttämö myös Turun hiippakunnalle ja sen tulevalle piispalle.

Hyvää Mikael Agricolan päivää 2021

Juhani Holma, Mikael Agricola -seuran puheenjohtaja     

Suomalaisia Valaskalojen lahdella

Erkki Sutinen perjantaina 9. huhtikuuta, 2021

Martti Rautanen rantautui kollegoidensa – ensimmäisten suomalaisten lähetyssaarnaajien – mukana Walvis Bayhin 14.2.1869, suurten nälkävuosien jälkeen.

Ystävyys namibialaisten ja suomalaisten kanssa alkoi siitä, ja jatkuu.

Rautas-Martti työtovereineen oli pioneeri monella tavalla: hänen muotoilemansa ja elämänsä malli ennakkoluulottomasta, uteliaasta ja kokonaisvaltaisesta missiosta kantaa tulevaisuuteen vielä 2020-luvullakin.

Professorina kiinnitän huomiota siihen miten hän kasvoi tutkijaksi tekemällä ja kiinnostumalla, ennakkoluulottomasti yhteyksiä rakentaen.

Kun korostamme paljon muodollista tutkijakoulutusta – ikään kuin ”form should be the norm” – olisi varmaan hyvä avautua vaihtoehtoisille poluille, joilla normi kehittyy orgaanisesti, ei organisoidusti.

Rautanen, maaorjan vain vähän kouluja käynyt poika Inkerinmaalta, kasvoi mittaansa tehtäviensä mukana. Niiden tekeminen vaati yli kymmenen kielen hallintaa.

Eilen Sirkka Katutan tarjoamalla illallisella, Windhoekissa, kuulin eläkkeellä olevalta papilta, Dr Paulus Ndamanomhatalta, miten Rautasen malli näkyi suomalaisen ja paikallisen väen kohtaamisessa.

Suomalaiset eivät ottaneet paremman väen statusta, vaan kävivät yhdessä haasteisiin, perusteista lähtien. Yhteinen kasvutarina oli elämänmittainen ja -näköinen, kohti keskenään ymmärrettävää kieltä, toinen toisensa kanssa jaettavia ilmaisuja, yhdessä harjoitettavia taitoja, yhdessä soveltaen.

***

Sain viettää pääsiäisviikon samoilla rannoilla missä Martti kumppaneineen otti ensimmäisiä askeliaan uudessa kotimaassaan yli 150 vuotta sitten.

Tänä pääsiäisenä jaoimme Päivi-vaimoni ja kahden afrikkalaisen opiskelijan, Lannien ja Moisesin, kanssa kiirastorstain ehtoollisen Lagoon View’n vierastalossa.

Namibialainen Lannie oli valinnut musiikin YouTubesta, mosambikilainen Moises kattanut pöydän, Päivi sai ehtoollisen aikana viestin pojille ja minä olin pappina siinä pyhässä tilassa joka oli meille osoitettu ja valmistettu.

Alttaritauluna oli ikkuna. Se avautui samalle Valaskalojen lahdelle joka oli ottanut vastaan toiset suomalaiset kauan sitten, erilaisessa maailmassa jossa kulkemista, yhteydenpitoa ja ystävystymistä estivät koronaa katalammat ja tuntemattomammat tekijät.

Ehkä me vielä muutamme tänne?

Silloin saan opetella sen kielen jota Walvis Bayssa nykyään puhutaan.

Tai joka puolella maailmaa, digitaalisin ilmaisuin.

 

Erkki Sutinen