Aiheen Ajankohtaista arkisto

Agricolan päivän seppeleen lasku Turussa 9.4.2020

Kalle Järvelä torstaina 9. huhtikuuta, 2020

Agricolan ja suomen kielen päivän seppeleen lasku Turussa Mikael Agricolan muistomerkillä (Oskari Jauhiainen, 1950) suoritettiin koronaepidemian johdosta ilman yleisöä aurinkoisessa ja tuulisessa säässä.

Seppeleen laskivat Mikael Agricola -seuran varapuheenjohtaja, Raision kirkkoherra Sari Lehti ja Turun tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Mika Mäntyranta.

Turun tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Mika Mäntyranta ja Mikael Agricola -seuran varapuheenjohtaja, kirkkoherra Sari Lehti. Kuva: Ossi Tuusvuori

Kuva: Ossi Tuusvuori

Kuva: Ossi Tuusvuori

Seppelenauhassa lukee ”Mikael Agricolan elämäntyötä kunnioittaen. Turun tuomiokirkkoseurakunta, Turun ja Kaarinan seuakuntayhtymä, Mikael Agricola -seura”.

Hyvää Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää!

Esikatselu(avaa uuden välilehden)

AGRICOLAN PÄIVÄN KORONANPERSPEKTIIVEJÄ

Kalle Järvelä keskiviikkona 8. huhtikuuta, 2020

Tänä keväänä koko maailma on poikkeustilassa korona-pandemian takia. Kokoontumisrajoitukset vaikuttavat siihenkin, että Agricolan päivänä kirjakielemme isän patsaalla on vain pieni seppelpartio, turvavälejä noudattaen sekin. Liput kylläkin nousevat salkoihin 9.4. kuten aina ennenkin. Ehkäpä lippujen liehuminen ja kirkonkellojen soitto saavat aivan uudenlaisen merkityksen yhteisöllisyyden ilmentäjänä, kun ihmiset joutuvat pysymään kodeissaan ja välttämään kontakteja. Yhteyden symbolit pitävät toivoa yllä.

Myös Mikael Agricolan elinaikana oli ruttoa ja muita kulkutauteja, jotka pakottivat ihmiset rajoittamaan kanssakäymistä. Kun sanoma rutosta tuli kaupunkiin tai kyliin, ihmiset alkoivat vältellä toisiaan tai pakenivat piilopirteilleen. Voimme yrittää samaistua menneinä aikoina vallinneisiin sotien tai kulkutautien aiheuttamiin pelkotiloihin näinä viikkoina. Jotain samaa pelkoa tuntemattoman virus-vihollisen edessä koemme me vuorostamme nyt kaikkialla maailmassa.

Vuonna 1544 ilmestynyt Agricolan rukouskirja on tehty mitä moninaisempia elämäntilanteita varten. Sinne maisteri Mikael on suomentanut useita sellaisia rukouksia, joiden sanoin reagoidaan vallitseviin olosuhteisiin. Rukoukset ovat ajattomia ja siksi niiden perspektiivit ja sanat voivat rohkaista meitäkin. Eräässä kärsimysiin liittyvässä rukouksessa vilahtelee tällaisia näkökulmia: ”Laupiain Lunastaja, joka olet aina armollinen ja aina Vapahtaja, sallitpa meille murhetta tai iloa… Nämä kärsimykset saattavat olla hauraalle luonnolle ylivoimaisia, mutta sinä olet paljon enemmän kärsinyt minun puolestani… Sinä annat myös lohdutuksen öljyä, jonka avulla kestämme niitä kärsimyksiä, joita muuten emme jaksaisi kestää… Tyyni ilma seuratkoon tätä myrskyä…Silloin kiittäisin sinua siitä, että muutat vaivojen katkeruuden makeaksi lohdutukseksi.”

Presidenttimme sanoja lainaten: ”Kyllä me tästäkin selviämme”.

Hyvää Agricolan päivää!

Juhani Holma, Mikael Agricola -seuran puheenjohtaja

Retkiä Agricolan maailmaan -luentosarjan videot katsottavissa

Kalle Järvelä keskiviikkona 8. huhtikuuta, 2020

Historia tarkoittaa sananmukaisesti silminnäkijän kertomusta, mutta useimmiten tieto menneiden aikojen tapahtumista, henkilöistä ja heidän elämänpiiristään saavuttaa nykysuomalaiset välikäsien kautta. Satojen vuosien takaa on kuitenkin säilynyt monenlaista aineistoa, jonka avulla voi saada suoran yhteyden Mikael Agricolan ja hänen aikalaistensa maailmaan.

Valtakunnallisen Mikael Agricola -seuran piirissä työskentelee monen eri tieteenalan asiantuntijoita, jotka omassa työssään tutkivat Agricolan ajan alkuperäisaineistoja. Seura järjesti Suomen Kulttuurirahaston
Varsinais-Suomen rahaston tukemana kevättalven mittaan kahdeksan luennon sarjan Retkiä Agricolan maailmaan, jossa esiteltiin Agricolan ajan elämää ja saavutuksia historian, kirkkohistorian, kielitieteen, arkeologian ja musiikkitieteen näkökulmista.. Koronaepidemian vuoksi sarja keskeytettiin, mutta kiirastorstaina 9.4. vietettävän Agricolan päivän kunniaksi ovat kuuden pidetyn luennon videot nyt katsottavissa vapaasti osoitteessa: https://dreambroker.com/channel/hdvu8b8k

Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva ja tutkimusjohtaja Päivi Happonen esittelevät nykyajan sähköisiä arkistoja ja niitä tapoja, joilla arkistojen arteet voidaan kätevästi avata kaikkien kiinnostuneiden ulottuville. Professori Jyrki Knuutila kuvaa, millaisten vaiheiden kautta katolisuudesta siirryttiin luterilaisuuteen Agricolan ja hänen seuraajiensa aikana.

 

Professori Simo Heininen kertoo Agricolan ja hänen aikalaistensa opiskelusta Wittenbergissä, ajalle ominaista värikästä ylioppilaselämää unohtamatta. Professori Tuomas Lehtonen selvittelee Viipurin koulusta opintielle ponnistaneiden Ruuth-suvun jäsenten osuutta Piae Cantiones -nimellä tunnettujen keskiaikaisten koululaulujen julkaisemiseen, mistä koitui sekä mainetta että monenlaisia ongelmia.

 

Professori Kaisa Häkkinen kertoo Agricolan matkoista ja esittelee Agricolan teoksista löytyviä kohtia, joissa kuvataan matkustamista ja siihen liittyviä vaaroja käyttäen ajalle ominaista sanastoa. Arkeologi Ilari Aalto selostaa, miten ja miksi keskiajan taitteessa yleensä matkustettiin ja millainen oli matkalaisen kohtaama todellisuus tuon ajan Suomessa.

 

Luentosarjan 4. luentotilaisuus videoitiin koronaedpidemian takia vastasyksyllä. Emeritusarkkipiispa Jukka Paarman esityksen aiheena on Maskun kirkkoherra Hemminki, jonka nimi säilyy ikuisesti suomalaisen kirkkolaulun historiassa.  Professori Erkki Tuppurainen kertoo, miten suomalaiset oppivat laulamaan virsiä ja miksi luterilaiset virret ovat sellaisia kuin ovat.

Sarja järjestettiin samansisältöisenä Turussa Aboa Vetus & Ars Nova –museossa ja Helsingissä Kansallisarkiston vanhassa tutkijasalissa ja jokaisella luentokerralla kuuliin kaksi esitystä, joiden jälkeen oli tilaisuus esittää kysymyksiä ja keskustella.

Mikael Agricola -seuran Kirkkoretki Itä-Hämeeseen Tiistaina 28.4.2020

Kalle Järvelä keskiviikkona 12. helmikuuta, 2020

 

Mikael Agricola -seuran

KIRKKORETKI
ITÄ-HÄMEESEEN TIISTAINA 28.4.2020

Asiantuntijaoppaana professori Markus Hiekkanen.

8.00  Lähtö Turun tuomiokirkolta

10.00 Saapuminen Lopen vanhalle kirkolle

             

    Kuva: MV/RHO Anu Laurila

11.00 Lähtö Lopen vanhalta kirkolta

11.30 Riihimäen ABC, ruokailu 


12.30 Lähtö ruokailupaikasta

13.15 Saapuminen Hollolan Kirkkailanmäen kalmistolle ja kirkonpaikalle

13.45 Lähtö Kirkkailanmäeltä

14.00 Saapuminen Hollolan kirkolle ja Kapatuosian linnamäelle

15.30 Ruokailu Hollolan Vanhassa Kunnantuvassa.

16.30 Lähtö Hollolan Vanhalta Kunnantuvalta

16.45 Saapuminen Hämeenkosken kirkonrauniolle

17.30 Lähtö Hämeenkosken kirkonrauniolta

Virkistystauko, noin 30 min., Cafe Raparperi, Renko.
Perillä Turussa noin klo 20.30.

Ruokailut sisältyvät matkan hintaan. Paluumatkan kahvi on omakustanteinen. Ryhmän minimikoko n. 30 henkilöä.

Hinta  Mikael Agricola -seuran  jäsen 85€,  muut 95€

 

Ilmoittautuminen 7.4. mennessä

Matka Hermes 
0400 664 294
matkahermes@hotmail.com

Tiedustelut Heikki Jääskeläinen
045 8551885, heijaa@saunalahti.fi

Retkiä Agricolan maailmaan -luentosarja Helsingissä ja Turussa

Kalle Järvelä tiistaina 21. tammikuuta, 2020

Mikael Agricola -seura järjestää helmi- maaliskuussa luentosarjan Retkiä Agricolan maailmaan sekä Turussa että Helsingissä. Luentosarjan järjestämiseen on saatu Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen maakuntarahaston apuraha. Kaikille luennoille on vapaa pääsy ja ne ovat maksuttomia.

Tervetuloa!

Mikael Agricola -seuran syyskokous ja esitelmä Turussa 5.11.

Kalle Järvelä keskiviikkona 30. lokakuuta, 2019

Mikael Agricola -seuran syyskokous pidetään Turussa tiistaina 5.11. klo 17.00.  Seurakuntien toimitalon yläsalissa (2. krs), osoitteessa Eerikinkatu 3.

Syyskokouksen jälkeen noin klo 17:30 professori Visa Immonen pitää esitelmän aiheesta Turun dominikaanikonventti: Kehitys ja tuho osana kaupungin historiaa

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Mikael Agricola -seuran syysretki 7 kirkon kierros 22. lokakuuta 2019

Kalle Järvelä perjantaina 11. lokakuuta, 2019

Mikael Agricola -seuran syysretki toteutetaan tänä vuonna 7 kirkon maisemiin tiistaina 22.10. Matkaan lähtö bussilla Turusta (Mikael Agricolan patsaalta) klo 9.30 bussilla. Reitti kulkee Raision kautta kaikkien kirkkojen kautta Naantaliin, josta palaamme takaisin Turkuun, jonne saavumme klo 17. Matkalla nautimme lounaan Kiisan pirtin pitopöydästä Maskussa (omakustanteinen) ja iltapäiväkahvit aivan Naantalin luostarikirkon naapurissa kahvila Amadiksessa. Asiantuntijaoppaina toimivat FT Tarja-Tuulikki Laaksonen ja professori Markus Hiekkanen. Matkareitin pituus on 70 km.

Matkan hinta sis. opastuksen ja kuljetukset bussilla seuran jäseniltä on 50 € ja ei-jäseniltä 60 €.

Sitovat ilmoittautumiset matkalle 18.10. mennessä: matkahermes@hotmail.com

(varauksen yhteydessä nimi, sähköpostiosoite ja puhelinnumero sekä tieto seuran jäsenyydestä)

Matkan maksu varauksen yhteydessä:

Matka Hermeksen tili: FI35 4309 0010 1045 78

Viite: Mikael Agricola-seuran syysretki 2019 ja maksajan nimi

tai sopien muusta järjestelystä matkatoimiston kanssa.

Lisätiedot:

matkahermes@hotmail.com

Raimo: + 358 400 664294

Mari: +358 40 7034491

Ossi Tuusvuori/MA-seura: +358 40 7608280

Mikael Agricola -seuran kevätretki Viroon ja Saarenmaalle 17.–19. toukokuuta 2019

Ilari Aalto keskiviikkona 23. tammikuuta, 2019

Kaalin kraatterijärvi Saarenmaalla. Kuva: Kaspars Priede (Wikimedia Commons).

Saarenmaa Viron länsirannikolla on yksi Itämeren suurista saarista, joilla kaikilla on oma ja usein omaperäinen historiansa. Saarenmaalla kirkkorakennukset antavat alueelle leiman, jossa yhtyvät keskiajan saksalaiset ja gotlantilaiset piirteet. Saaren oma kalkkikivi antoi mahdollisuudet muotoilla niiden koristeita tavoilla, jotka eivät esimerkiksi Suomessa olisi voineet olla mahdollisia. Saaren hedelmällinen maaperä tuotti hyvää satoa, mutta tämä oli samalla kirous: 1200-luvulla päätynyt saksalaisvaltaus tuotti vielä tänä päivänä eri tavoin näkyvän jyrkän yhteiskunnallisen jakautumisen. Varsinkin Kaarman ja Karjan kirkot kertovat tästä. Kuresaaren linna, yhdessä toisen sotilaallisen kohteemme Haapsalun kanssa, antaa kuvan siitä vallan keskittymisestä, joka läntisessä Virossa tapahtui.

Asiantuntijaoppaina toimivat Mikael Agricola -seuran omat asiantuntijat. Käytössämme on koko matkan ajan Seppo-Juhani Oy/Sjoy Travelin nykyaikainen ja hyvin varusteltu bussi ja kuskina itse Seppo-Juhani. Hotellimme Kuresaaressa on aivan meren rannalla sijaitseva Spa Hotel Meri, joka sijaitsee kävelyetäisyydellä Kuresaaren keskustasta.

 

Perjantai 17.5.

 

5:15    Lähtö bussilla Turusta (matkalla tarvittaessa kyytiin pikavuoropysäkeiltä)

7:15   Helsinki (Kiasman pysäkki)

7:45   Saapuminen Länsisatamaan

9:00   Eckerö Linen Finlandia lähtee Tallinnaan

11:15 Laiva saapuu Tallinnaan

11:45 Lähdemme bussilla Tallinnan satamasta

13:30 Saavumme Haapsaluun, jossa nautimme lounaan (paikka vahvistetaan myöhemmin, maksu sovitaan matkan aikana)

Haapsalussa tutustumme piispanlinnaan ja -kirkkoon

Lautta Virtusta Kuivatsuun (lauttamatkan kesto n. 30 min.), ennen lauttaan nousua mahdollisuus kahviin ja virvokkeisiin sekä ostoksiin lauttaterminaalissa

Tutustumme Saarenmaalle saavuttuamme Muhun kirkkoon

17:00 Majoittuminen hotelliin Spa Hotelli Meri Kuresaaren kaupungissa

18:00 Bussiretki rautakaudella tapahtuneen taistelun jälkeiseen joukkohautaan Salmessa ja meteoriitin iskemään kraateriin Kaalissa

Paluu hotelliin

Iltaohjelma vapaa (voimme sopia matkan aikana myös yhteisestä päivällisestä).

 

Lauantai 18.5.

Aamiainen hotellissa

9:30 Lähtö bussilla hotellista

Tutustuminen Valjalan, Pühan ja Kaarman kirkkoihin

13:00 Lounas (Kuresaaressa, omakustanteinen)

Tutustumme lounaan jälkeen Kuresaaren piispanlinnaan sekä Kuresaaren kaupunginkirkkoon, Karjan kirkkoon ja aikataulun salliessa myös ortodoksiseen kirkkoon

16:30 Paluu hotelliin

Päivällinen (vapaa)

19:00 Iltaohjelma avoin (mahdollinen iltaohjelma vahvistetaan myöhemmin)

 

Sunnuntai 19.5.

Aamiainen hotellissa

10.00 Lähtö bussilla hotellista kohti Tallinnaa

Lounas Tallinnassa (omakustanteinen)

Tutustumme Tallinnan tuomiokirkkoon. Mikael Agricolan poika Kristian toimi Tallinnan piispana

Muita Tallinnan kohteita

Omaa aikaa Tallinnassa

17:15 Bussimme on oltava Tallinnan satamassa

18:30 Eckerö Linen Finlandia lähtee Helsinkiin

21:00 Laiva saapuu Länsisatamaan

21:30 Bussi lähtee Länsisatamasta ja ajaa Helsingin keskustan kautta ennen kuin matkaamme kohti Turkua (matkalla mahdollisuus jäädä bussista pikavuoropysäkeillä)

24:00 Saapuminen Turkuun

 

 

Matkaehdot:

Muutokset ja tarkennukset ohjelmaan mahdollisia ja niistä ilmoitetaan erikseen.

 

Sitovat ilmoittautumiset matkalle 20.3. mennessä: matkahermes@hotmail.com

(varauksen yhteydessä nimi, sähköpostiosoite ja puhelinnumero sekä tieto seuran jäsenyydestä)

 

Matkan hinta sisältäen hotellimajoituksen aamiaisineen, bussikuljetuksen sekä laivamatkat:

MA-seuran jäsenille H/2 295 €

ei-jäsenille H/2 320 €

H/1 lisämaksu 50 €

Mahdolliset ennakkoon varatut ruokailut lisätään matkan hintaan.

 

Matkan maksu varauksen yhteydessä:

Matka Hermeksen tili:  FI35 4309 0010 1045 78

Viite: Mikael Agricola-seuran kevätretki ja maksajan nimi

tai sopien muusta järjestelystä matkatoimiston kanssa.

 

Lisätiedot:

matkahermes@hotmail.com

Raimo: 0400- 664294

Mari: 040- 7034491

 

Liittyminen Mikael Agricola-seuran jäseneksi on mahdollista seuran kotisivuilla tästä linkistä: http://www.mikaelagricolaseura.fi/?page_id=9ä:

 

Joulutervehdys

Ilari Aalto lauantaina 22. joulukuuta, 2018

Kuva: Ilari Aalto

 

Se tapactui sijs nijnä peiuine / Ette yxi Käsky wloskeui Keisarild Augustuselda / ette caiki Mailma piti Werolisexi laskettaman. Ja teme weron laskema oli ensimeinē / ia silloin tapactui coska Kyrenius oli Waldamies ylitze Syrian maan. Ja menit itzecukin Caupungihins andaman heidens arwatta. Nin mös Joseph Galileast Nazaretin Caupūgist yles meni Judeaā Dauidin Caupūgin ioca cutzutā Bethlehem / Sille ette hen oli Dauidin Honest ia perehest / ette henē piteis mös itzens aruauttaman Mariā henē kihilatun Emēdens cāsa ioca oli rascas. Nin tapactui heidē sielle ollesans / ette synnyttemisē peiuet tulit teutetyxi. Ja hen synnytti poian henen Esikoisens / ia kiäri henen capalohin / ia laski henen Seimen / sille ettei ollut heille sija maiassa.

Nämä jouluevankeliumin (Lk 2:1–7) sanat ovat Mikael Agricola -seuran jäsenille tutut. Agricolan kääntämä Evankeliumi ajoittaa Jeesuksen syntymän Rooman valtakunnan keisarin Augustuksen (63 eKr – 14 jKr) ja Syyrian provinssin maaherran Quiriniuksen (Publius Sulpius Quirinius, 45 eKr – 21 jKr) aikaan ja täsmentää ajoituksen tuona aikana tapahtuneen veronkannon päiviin (vuonna 6 jKr). Agricola paikantaa myös evankeliumin sanoin tämän tapahtuman Betlehemiin ja siellä yhteen eläinten ulkosuojaan. Agricolan suomentamat sanat mainitsevat edelleen nimeltä Galileasta olevan Josefin ja hänen kuulumisensa kuningas Daavidista polveutuvaan sukuun sekä hänen raskaan olevan morsiamensa Marian.

Agricola siis aktualisoi kirkon perinteen mukaan ensimmäisen joulun historialliseksi tapahtumaksi, ei keksityksi, herttaiseksi saduksi. Tämä liittyi kristinuskon tärkeimpään opetukseen Jeesuksen sekä jumalallisesta että inhimillisestä olemuksesta. Yliluonnollisesti alkunsa saanut Jeesus syntyi ja kuoli ihmisen tavoin ja heräsi sitten yliluonnollisesti kuolleista. Tästä syystä Agricola kuvaa tarkasti Jeesuksen syntymän ajalliset ja paikalliset olosuhteet.

Mikael Agricola -seura on jälleen toiminut yhden vuoden lisää ollen nyt 12-vuotias. Seura on vakiinnuttanut paikkansa ja asemansa sekä Turun seudulla että valtakunnallisesti. Kuluneena vuonna seura on järjestänyt esitelmätilaisuuksia ja Pohjanmaalle Agricolan jalanjäljissä suuntautuneen kevätretken. Mikael Agricolan päivänä 9.4. Seura laski seppeleen Mikael Agricolan patsaalle Turun tuomiokirkolla, ja samana päivänä FM Ilari Aalto piti Turun Maarian pappilassa esitelmän keskiajan kirjallisten lähteiden paljastamasta aineellisesta kulttuurista. Kevätkokouksen yhteydessä FT Sonja Hukantaival kertoi rakennusten rituaalikätköistä. Seuran syyskokouksen yhteydessä TT Juhani Holma piti esitelmän dominikaanien vaikutuksesta Agricolan tuotannossa.

Vuoden aikana toteutunut toiminta on ollut Seuran strategian mukainen. Siinä on ollut kaksi painopistealuetta: 1) Tehdä Mikael Agricola ja hänen elämäntyönsä sekä jatkumo tunnetuksi suomalaisessa yhteiskunnassa, erityisesti koululaitoksessa ja laajalti kulttuurielämässä ja 2) toimia tieteellisenä seurana.

Seura saa kiittää kaikkia toimintaan osallistuneita, erityisesti erityisasiantuntija Ossi Tuusvuorta, johtaja Raimo Kesosta, sihteeri Ilari Aaltoa, taloudenhoitaja Aapo Parkkosta, tilintarkastajia Lea Heinonen-Eerolaa ja Hannu Kalliota ja hallituksen erityisasiantuntijoita Juhani Holmaa, Heikki Jääskeläistä ja Katariina Ylikännöä.

Reformaation merkkivuoden 2017 päätyttyä Seuran hallitus päätti päivittää toimintastrategiansa. Tässä yhteydessä syntyi ajatus uudistaa laajemminkin Seuran toimintaa vastaamaan elettävän ajan haasteita, joista yksi suurimmista on taloudellinen. Hallitus asetti tätä varten työryhmän puheenjohtajanaan Juhani Holma. Jäseninä toimivat Heikki Jääskeläinen, Ossi Haaramäki, Ossi Tuusvuori Ilari Aalto, Aapo Parkkonen. Työryhmä päätti muutenkin uudistaa Seuran toimintaa ja toimintatapaa. Jatkossa seuran hallituksen töitä jaetaan tasaisemmin eri vastuualueille. Samalla seuran näkökulmaa laajennetaan Agricolan henkilöstä Agricolan aikaan johtaneisiin ilmiöihin (keskiajan lopun kirkko ja kulttuuri), Agricolaan kytköksissä olleisiin henkilöihin ja Agricolan jälkivaikutukseen

Mikael Agricola -seuran pitkäaikainen varapuheenjohtaja professori emerita Kaisa Häkkinen luopui tästä luottamustoimesta syyskokouksen 2017 yhteydessä. Vuotta myöhemmin, syyskokouksessa 2018 hallituspaikkansa jättivät professori Markus Hiekkanen, tohtori Ossi Haaramäki ja kustannustoimittaja Marja Sevón. Hallituksen varajäsen FM Ilari Aalto jätti myös paikkansa. Saamme kiittää kaikkia heitä siitä arvokkaasta työstä, mitä he ovat vaivojaan säästämättä tehneet toimimalla eri tavoin Seuran toiminnassa sekä sen suunnittelussa ja hallinnoinnissa.

Kymmenen vuotta Seuran puheenjohtajana toiminut professori Jyrki Knuutila jätti myös tämän luottamustehtävän ja samalla hallituspaikkansa. Perusteena tälle oli se, että uuden toimintastrategian myötä on hyvä vaihtaa vetovastuuta. Syyskokous valitsi uudeksi puheenjohtajaksi tohtori Juhani Holman ja uusiksi hallituksen jäseniksi kirkkoherra Sari Lehden, tohtori Nobufumi Inaban, pääjohtaja Olli-Pekka Heinosen, arkkipiispa emeritus Jukka Paarman, filosofian maisteri Katariina Ylikännön ja professori Erkki Sutisen. Varajäseniksi valittiin Jussi Nuorteva ja Heikki Jääskeläinen. Pysyvänä neuvonantajana jatkaa Ossi Tuusvuori.

Häkkinen, Haaramäki, Hiekkanen, Sevón ja Knuutila ovat luvanneet osallistua jatkossakin monin tavoin Seuran toimintaan uusien, kehitettävien toimintatapojen mukaisesti.

Mikael Agricola -seuran puolesta toivotamme kaikille Seuran jäsenille rauhaisaa joulunaikaa ja menestyksekästä uutta vuotta 2019!

 

Jyrki Knuutila                                                         Ilari Aalto

Puheenjohtaja                                                         Sihteeri

Seuran uusi hallitus

Ilari Aalto torstaina 29. marraskuuta, 2018

Seuran syyskokous valitsi eilen seuralle uuden hallituksen vuodelle 2019. Ensi vuoden hallituksen kokoonpano on seuraava:

Puheenjohtaja: TT Juhani Holma

Hallituksen jäsenet: pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, FT Nobufumi Inaba, kirkkoherra Sari Lehti, arkkipiispa emeritus Jukka Paarma, professori Erkki Sutinen ja FM Katariina Ylikännö.

Varajäsenet: rovasti Heikki Jääskeläinen ja pääjohtaja Jussi Nuorteva.

Onnea uudelle hallitukselle!