Arkeologiset kaivaukset vuosina 2011-2013
Viipurin vanhan Tuomiokirkon raunioalueen arkeologiset koekaivauksia on suoritettu vuosina 2011-2012. Elokuussa 2013 kaivaukset jatkuvat raunioiden sisäalueella. Lisätietoa aiheesta myöhemmin.
Viipuri 10.-12.10.2010
Matkakertomus
10-12.10.2010 Viipuri -mittauksiin osallistuivat Aleksanteri Saksa, Jari Venhe, Sulo Okkonen ja allekirjoittanut Kari Uotila.
Matkan tavoite nro 1.
Laadittiin kirkon raunion ja kellotornin alueelle kiinteät kiintopisteet ja niihin sidottu paikallinen koordinaatisto, jossa on kaikkiaan yhdeksän kiintopistettä. Näistä kaksi on kellotornin kupeessa, kolme kirkon sisäpuolella, yksi kirkon eteläseinustalla ja muut tutkimuskohteen läheisyydessä. Kaikki pisteet tarkistettiin useammalla orientoinnilla.
Kiintopisteitä ei vielä sidottu yleisempään koordinaatistoon tai korkeusjärjestelmään.
Matkan tavoite nro 2.
Kirkon raunion pohjois- ja itäseinien ulkopuoli kartoitettiin alustavasti mittauksin. Lisäksi mitattiin tarkemmin eteläseinän ulkoseinästä havaittuja kaarirakenteita, jotka sijaitsevat aivan nykyisen maan pinnan tasossa.
Matkan tavoite nro 3.
Kirkon raunio kuvattiin sekä maa -tasossa että kellotornista käsin. Syksyn eteneminen oli pudottanut lehdet länsiseinän edustan puista ja se saatiin aikaisempaa paremmin kuvattua. Itäpäädyssä olevat puut olivat vielä suurelta osin lehdessä ja estivät erityisesti seinien yläosien kuvaamisen tornista käsin.
Matkan tavoite nro 4.
Pohdittiin ja mietittiin raunion korjaamisen näkökulmaa muuraustyön kannalta. Rkm Jari Venheen kanssa todettiin että toisen kerroksen ikkuna-aukkojen kunto on hyvin huolestuttava mutta että niissä on mahdollisten tukirakenteiden rakentaminen hyvin vaikeaa, koska alla olevat ikkunapenkit ovat myös rapautumassa pois kovaa vauhtia. Sortuvan rakennusosan sitominen viereiseen muuriosaan voi johtaa laajempiin tuhoihin. Mahdollisen tuen pitäisi olla ulkopuoliseen tukirakenteeseen perustuva, joka tarkoittaisi raunion ympärille rakennettavia telineitä.
Myös kohteiden prioriteettiarvioita pitäisi ehkä tehdä siltä pohjalta, että ovatko kirkon kaikki osat yhtä tärkeitä vai pyritäänkö ensisijaisesti suojelemaan ja korjaamaan esim. vanhimpia osia.
Todettiin myös että eteläseinän läntisin aukko on laajalta alueelta liikkeessä alaspäin, josta kertovat halkeamalinjat kuten jo aikaisemmin on havaittu. Kohteen puurakenteen suojaamisella olisi lähinnä kulkemista ja sitä kautta käyttäjiä suojaava vaikutus, sillä koko yläpuolisen rakennusmassan kestävä tuki pitäisi rakentaa hyvin kestäväksi jolloin mahdollinen kohteen tutkimus ennen varsinaisia korjaustöitä tulisi vaikeaksi. Länsipäädyn kolmas aukko (yläpuolella vain suora kivimuuraus) todettiin myös hyvin hankalaksi suojattavaksi ja siinäkin puurakenteilla olisi lähinnä käyttöä rajoittava merkitys.
Muurin harjaosien ja suoriin seiniin syntyneiden hyllyjen rakenteiden suojaaminen talvea vasten olisi ehdottoman tärkeää mutta vaatisi kohteeseen seinien päälle kattorakenteet. Työn toteutus on mahdollista ennen talvea 2010-2011 mutta käytännön työmaan organisointi voi olla taloudellinen ja aikatauluhaaste.
Suojarakenteiden osalta todettiin myös se, että sellaisten rakentaminen (ovat sitten puuta, metallia tai muurausta) on askel jolla vastuu raunioista ja niissä liikkujista siirtyy ainakin osittain tukirakenteiden tekijöille ja heidän taustaorganisaatioilleen. Myös kysymys esim. puisten tukirakenteiden säilyvyydestä kohteessa nousi esiin. Jos alaspäin painuneet rakenteet nojaavat esim. puisiin tukiosiin ja niistä puretaan puurakenteita esim. talven kuluessa niin vahingot voivat olla hyvin merkittävät.
Raunioiden lehtipuupohjainen puusto oli kevään raivaustöistä saanut osittain uutta puhtia. Tämä tarkoitti sitä, että osa pajukoista oli n. 1.5-2 m pitkää ja lienee ensi vuonna n. 3-4 m korkeaa. Raunion puustoa ja siellä olevaa lahoavaa humusmaa-ainesta pitäisi pystyä merkittävästi vähentämään alueelta.
Lisäksi havaittiin ainakin kirkon eteläisessä ulkoseinässä tasaisin välein porattuja (n. 70 cm syviä) pyöreitä aukkoja jotka ulottuvat vinoittain muurin sisään maan alle. Nykyisessä tilanteessa ne johtavat ainakin sulamisvettä suoraan raunion maanalaisiin osiin. Reikien syntyhistoria jäi tässä vaiheessa arvoitukseksi.
Matkan tavoite nro 5.
Kellotornin läntisen seinän mittauksia aloitettiin ja todettiin lounaiskulman rakenteellinen heikkous ja kulmakivien liikkuminen. Nykyinen tilanne dokumentoitiin mittauksin ja valokuvin. Kohteen korjauksista keskusteltiin paikan päällä.
Kokonaisuutena kellotornin mittaustyö saatiin alulle mutta ei vielä valmiiksi.
Kaarinassa 13.10.2010
FT Kari Uotila
Muuritutkimus ky
Viipuri 21.-23.6. ja 28.-30.6.2010
Matkakertomus
Mittaustyön kulku:
Ensimmäisellä viikolla saavutettiin osittain asetetut tavoitteet. Maanantain ja osin tiistain voimakkaat sateet haittasivat mittauksia merkittävästi sillä läpimärkiä laastipintoja ei pystytty kunnolla mittaamaan. Toisella viikolla kirkkaalta pilvettömältä taivaalta paistanut aurinko rytmitti osaltaan muurien fotogrammetria-kuvausta.
Tällä hetkellä on kirkon eteläpuolella alustavat kiintopisteet joiden avulla on tehty mittaukset kirkon ulkopuolen länsipäädyssä ja eteläseinässä ja koko sisätilassa. Alueella ei ole Viipurin kaupungin tai muun soveltuvan viranomaistahon koordinaatistoa joten tässä vaiheessa on parasta pitäytyä omassa koordinaatistossa. Kirkon pohjoinen seinä ja itäpääty ovat vielä osin mittaamatta. Mittaus tehtiin kahdella tekniikalla, jolloin osa seinistä laserkeilattiin n. 10-20 mm pistepilvenä ja osa mitattiin tarkkaan prismattomalla takymetrillä. Käytössä oli siis kaksi mittalaitetta saman aikaisesti.
Kaikki kirkon sisä- ja ulkoseinät on kuvattu kameratornilla, johon oli sijoitettu canon ja olympos – digijärkkärit. Kuvaus tehtiin fotogrammetrisesti niin että pala muuria saatiin kuvattua kohtisuoraan n. 5 m korkeudelta. Kuvat voidaan yhdistää helposti panoraamakuviksi tai niitä voidaan käyttää yksittäisinä dokumentointikuvina.
Muurien harjaosien kunto tutkittiin ja kuvattiin alustavasti läheisestä kellotornista, joten matalalentokuvauskalustoa, kuten heliumpalloa, ei kohteessa tarvita näillä näkymin tarvita jollei sitten näyttävyyssyistä. Lehtipuiden kasvustot haittasivat muurien harjaosan havainnointia ja myös länsipäädyn rakenteiden dokumentointia. Tältä osin tarkempi tutkimus kannattaa tehdä lehtipuiden siirryttyä talvikuosiin.
Jatkovaiheet:
Seuraavaksi siirrytään mittausaineiston muokkaukseen ja editointiin ja kuvausmateriaalin editointiin ja sijoittamiseen kolmiulotteiseen malliin jonka osalta ollaan pidemmällä heinäkuun kuluessa. Tavoitteena on että käytössä on alustava malli kirkon nykytilanteesta syyskuussa. On todennäköistä että mittauksia pitää täydentää erityisesti pohjoisseinän ja itäpäädyn osalta – ehkä heinäkuun lopulla samaan aikaan A. Saksan kaivausten kanssa. Tuolloin kyseessä olisi 2-3 päivän mittaussessio kesäkuun mittausten tapaan mahdollisesti heinäkuun viimeisellä viikolla.
Tiedottaminen:
Päivien kuluessa tutkimuksia ja koko hanketta esiteltiin lehdistölle ja radiolle ja lisäksi esim. Ulf Sundqvistin vetämälle suomalais-ruotsalaiselle delegaatiolle tiistain 29.6. seuran ryhmän vierailun lisäksi. Samoin osallistuttiin Suomi-päivän alustavaan suunnitteluun konsuli Häikiön kanssa. Tältä osin on järjestäjille – konsulaatille – ilmoitettu että Markus Hiekkanen esittelee hanketta Suomi-päivien aikana.
Yleisiä tutkimuksellisia havaintoja:
Kirkon sisäseinäpinnoissa on ilmeisesti jonkin korjausvaiheen kuluessa tehty tiilimuuraus-ennallistuksia esim. eteläseinän holvin alaosien osalta. Samoin on mahdollista että eräät muutkin nyt havaittavat rakenteelliset piirteet osoittautuvat myöhemmissä tutkimuksissa aikaisempien tutkijasukupolvien valistuneiksi arvauksiksi tai tutkimustiedoksi joka on merkitty muureihin. Kyseessä ei siis ole pelkästään keskiajalta 1900-luvulle rakennettu rakennus vaan rakennus, johon on tehty erilaisia ennallistuksia. Tämä tarkoittaa varsinaisen rakennusarkeologisen tutkimuksen osalta hyvin suurta haastetta. Korjaus-ennallistusvaiheiden erottaminen alkuperäisistä on varsinaisen tutkimuksen ensimmäisiä tehtäviä jotta vältytään suurten tutkimusvoimavarojen sijoittamiselta korjaustöiden tutkimukseen.
Kirkon sisäpuolella on merkittäviä määriä kiviä, tiiliä ja sekundaareja rakennusosia, kuten keskiosassa oleva betonilaatta ja siihen liittyvä kiviperustus. Nämä voivat olla mahdollisen maatutkauksen kannalta hyvin rajoittavia tekijöitä sillä ainakaan harva maatutkauslinjasto ei ohita kovin hyvin purkumassaa.
Itse rauniokohteessa havaittiin päivien aikana ainakin kolme hyvin kriittistä rakenteellista kohtaa, joita käytiin läpi myös mukana lomailleen arkkitehti Sakari Mennun kanssa. Näitä ovat länsipäädyn kolmas aukko – mahdollinen ikkuna-aukko; eteläseinän läntisin aukko ja kolmantena eteläseinän itäisen osan toisen kerrosten ikkunoiden yläpuoliset osat. Näiden osalta seuraava voimakas sade tai seuraava talvikausi voi olla viimeinen. Jokaisessa edellä mainitussa kohteessa sortuma tuo mukanaan melko suuria rakennusmassoja mukanaan.
Kokonaisuutena rauniossa on useita sortumavaarallisia alueita ja siellä liikkuminen pitäisi EU-suomalaisnormien perusteella kieltää. Kohde on kuitenkin selvästikin sekä paikallisten asukkaiden liikkumisaluetta ja lasten leikkialuetta ja samoin raunioita käytetään runsaasti henkilövalokuvien taustana sekä turistikuviin että selvästi myös taiteellisesti tavoitteellisempiin kuviin. Rauniot toimivat myös paikallisten lasten ja nuorten urheiluliikuntatilana.
Kaarinassa 3.7.2010
FT Kari Uotila
Muuritutkimus ky
