Mikael Agricola -seura

Juhannuksena tulee kuluneeksi vuosikymmen siitä, kun  22.6. 2000 paljastettiin juhlallisin menoin Agricolan kunniaksi muistokivi Kyröniemeen, Suomenlahden rantaan – Agricolan oletetulle kuolinpaikalle. Muistokiveä oli juhlistamassa suuri joukko suomalaisia ja venäläisiä. Uudistetun patsaan paljastivat yhdessä ministeri Jaakko Numminen sekä Viipurin kaupunginjohtaja Georgy Porjadin. Selostus juhlallisuuksista löytyy Kuolemajärvi-säätiön Agricola-sivuilta osoitteessa http://www.kuolemajarvi.fi.

Mikael Agricola -muistomerkki Kyröniemessä. Lähde: Kuolemajärvisäätiön verkkosivut.

Kesällä vuonna 1900 naapuripitäjän Koiviston nuorisoseura pystytti Kuolemajärvelle Agricolan kuolinpaikalle graniittisen kiven, johon oli kirjoitettu teksti “Tässä paikassa kuoli Mikael Agricola, Suomalaisen Kirjallisuuden isä 9 p. huhtikuuta 1557. Koiviston nuorisoseuran toimesta v. 1900.”

Myös Kyröniemen muistomerkkiin liittyy monia mielenkiintoisia vaiheita. Muistomerkki pystytettiin Viipurin Agricola-patsaan tavoin kaksi kertaa sadan vuoden väliajoin, sillä kivi hävisi sodan melskeissä, mutta löytyi ihmeellisellä tavalla. Muistokivi oli joutunut jonkin kuolemajärveläisen talon porraskiveksi. Talon venäläinen isäntä huomasi kivessä olevan kirjoitusta ja kiven alkuperä alkoi selvitä.

Muistokivi nostettiin kesäkuussa 2000 paikalleen ja ympäristö kunnostettiin venäläisen akateemikko Vladimir Smirnovin toimesta. Häntä avusti tehtävässä Venäjä–Suomi- Seuran varapuheenjohtaja Alexander Belov. Paikalle on myöhemmin pystytetty myös pieni museotupa, jossa kerrotaan Agricolan vaiheista. Se on muodostunut vierailupaikaksi niin suomalaisille kuin venäläisillekin ryhmille. Museosta ja muistokivestä on huolehtinut ja huolehtii edelleen Kuolemajärven kunnanlääkärinä toiminut Yuri Oglobin.  Kohde on myös merkittävä kaikille kuolemajärveläisille, jotka vierailevat alueella säännöllisesti uusien mm. keväisin muistokiven kukkaistutukset.

Tämän uutisen voimin Mikael Agricola -seura toivottaa jäsenilleen oikein hyvää juhannusta ja aurinkoista kesää!

Olemme saaneet asiaa koskevan tervehdyksen Yurilta (ks. alla), jolle vuosikymmen Agricolan parissa on merkinnyt paljon – kuten monille meille muillekin Agricolan ja hänen vuonna 2007 vietetyn juhlavuoden perintöä vaaliville.

Yuri Ogloblinin kirje 18.6. (englanti ja venäjä)

Dear Finnish Friends! Dear members of society Kuolemajärvi Säätiö!

It has been 10 years since that event, when the monument was restored to an outstanding figure in Finland, the great educator, diplomat and cleric Mikael Agricola in  Kyrönniemi 22.  June 2000.

With great enthusiasm we can say, that this event gave an impetus to further mutual fruitful cooperation of Russians and Finns to restore to the memory of this remarkable son of Finland and the cultural events dedicated in honor of his glorious work. How quickly time has flown, how much has been done.

With great pleasure we wish to note that the case Mikael Agricola, the great reformer, educator and diplomat, living now. How many great events and activities has been prepared by the Committee for organizing the anniversary year of Mikael Agricola, 2007 and their Russian counterparts: it is scientific conferences, concerts, exhibitions and meetings, the restored monument in Vyborg!   Name peacemaker and educator to reunite many wonderful people in Finland and in Russia.

With great pleasure we wish to note, that Mikael Agricola returned to the Vyborg land again crossed all boundaries, unites people in good deeds. All this inspires us to a new business and cooperation.

Congratulations to all on this anniversary. I wish all of my Finnish friends good health, success, prosperity of their wonderful country of Finland.

Yuri Ogloblin

Дорогие финские друзья!  Дорогие участники общества Куолемаярви саатио.

Прошло 10 лет с того события, когда был восстановлен памятник выдающемуся деятелю Финляндии, великому просветителю, дипломату и религиозному деятелю Микаэлю Агриколе на мысе Кюрённиеми 22.июня 2000 года.      С большим воодушевлением можно сказать, что это  событие дало старт для дальнейшего совместного плодотворного сотрудничества  россиян и финнов в деле восстановления светлой памяти этого замечательного  сына  Финляндии и культурных мероприятий, посвященных в честь его славной деятельности.      Как быстро пролетело время, как много удалось сделать.     С большой радостью хочется отметить, что дело Микаэля Агриколы, великого реформатора, просветителя и дипломата живёт и сейчас. Сколько замечательных событий и мероприятий  было подготовлено Комитетом по организации юбилейного года Микаэля Агриколы 2007 и их русскими коллегами: это и  научные конференции,  и  концерты, выставки  и встречи, восстановленный  памятник в Выборге.  Имя   миротворца и просветителя снова объединило  большое количество замечательных людей и в Финляндии и в России.     С большой радостью хочется отметить, что  Микэль Агрикола  вернулся на выборгскую землю, вновь перешагнул все границы, объединил людей в добрых делах. Всё это воодушевляет нас на  новые дела и сотрудничество.
Поздравляю всех с юбилеем.  Желаю всем моим  финским друзьям крепкого здоровья, успехов, процветания их замечательной стране Финляндии.

Юрий Оглоблин.

Mikael Agricola -seura osallistuu taas tuttuun tapaan Turun kirjamessuille 1.-3.10.2010. Osastomme on hallissa A osasto a1, joka on Alvar Aalto-säätiön vieressä hyvällä paikalla heti A-hallin sisääntuloaulasta johtavien ovien vieressä (sisääntullessä vasemmalla).

Esiinnymme messuilla lauantaina 2.10. seuraavasti:
Klo 10.30     Mikael Agricola -seura esittää. FT Markus Hiekkanen ja FT Kari Uotila kertovat Viipurin vanhan tuomiokirkon raunioiden kulttuuriperintöhankkeesta. Professori Kaisa Häkkinen esittelee uutta Agricola-kalenteria ja uutta Agricola-tutkimusta. Haastattelijana toimii Ossi Tuusvuori.

Osastollamme on tietoa Agricolasta sekä seuran toiminnasta. Myynnissä on myös uusi Agricolan yrtit -kalenteri vuodelle 2011. Ilmoittaudu meille, mikäli olet kiinnostunut toimimaan päivystäjänä.

Tervetuloa mukaan vanhat ja uudet messukävijät!

Harvoin ilmat ovat suosineet suomalaisia matkalaisia sellaisella valon ja lämmön määrällä kuin Mikael Agricola -seuran ja Suomen Kirkkohistoriallisen seuran matkalla Viipuriin ja Novgorodiin 19.–23. toukokuuta. Koko kevään valmisteltu matka ja monipuolinen ohjelma toteutui vaikuttavasti ja mieliin jäävästi.

Koko matkan ajan oppaana ja tulkkina auliisti palvellut Viipurin ja Pietarin alueen pääarkeologi, suomea puhuva tri Aleksander Saksa loihti heti aamusta 20.5. esiin keskeiset kehitysnäkymät vanhan tuomiokirkon raunioilla:

–    raunioalueen väliaikainen omistusjärjestely on Viipurin kaupungin ja Venäjän valtion välillä sovittu,
–    tämä antaa mahdollisuuden Turun yliopiston arkeologiselle laitokselle prof. Markus Hiekkasen johdolla suunnitella alueen mittaus- ja kai-vaustöitä, jotka alkanevat jo kesäkuun aikana
–    mittaustyö tehdään laajana raunioalueen lähiympäristössä

Niin meno- kuin tulomatkallakin Novgorodiin kuuntelimme lyhyitä tietoiskuja suomen kielen ja kirjakielemme isän elämän vaiheista. Se kaikki oli ”juurihoitoa”, jota Agricola-seuran jäsenyys parhaimmillaan antaa. Jyrki Knuutila, Kaisa Häkkinen, Jouko Martikainen, Aleksanteri Saksa takasivat korkealaatuisen, poikkitieteellisen luentosarjan ”kolahtamisen” kuulijoiden iloksi. Kiitos vielä kaikesta.

Perillä Novgorodissa:

–    arkeologi Sergei Trofimov esitteli syvällisesti kaupungin menneisyyttä
–    saimme nähdä itäslaavien ”lähtöruudun” Ilmajärven rannalla
–    kuten myös Rudrik-varjagin linnan rauniot, lukuisat luostarit ja kirkot freskoineen 1100-luvulta
–    osallistuimme juhlahetkeen, Jaroslav Viisaan yliopiston humanistien kokoukseen, jossa luovutettiin Agricola-juhlamitalit prof. Gennadi ja Nina Kovalenkolle ja Novgorodin Muinaismuistoyhdistykselle
–    osallistuimme jokiristeilylle Olhavanjoella sekä sunnuntaiaamuna Helluntaimessuun Pyhän Sofian katedraalissa Kremlin keskuksessa

Kaikki tämä unohtumatonta ja muistorikasta elettyä elämää.

P.S. Kannattaa liittyä jäseneksi Agricola-seuraan. Saat katetta 20 euron jäsenmaksullesi – paljon.

Ossi Haaramäki, teol. tri

Myös yleisradio uutisoi seuran matkasta. Uutisen löydät täältä.

Valtiotieteiden maisteri, TT h.c. ja kirjahistorian tutkija Anna Perälä luennoi sunnutaina 9.5.  klo 18  Martinkirkossa aiheesta ”Kuvat Mikael Agricolan teoksissa”.

TIEDOTE
Julkaisuvapaa 9.4. klo 14

Vuoden 2010 Mikael Agricola -palkinto on päätetty myöntää
Ville Keynäkselle François Rabelaisin teoksen Pantagruelin
kolmas kirja suomennoksesta.

Lautakunta perustelee päätöstään seuraavasti:

François Rabelaisin Pantagruelin kolmas kirja muodostaa
kolmannen osan kahden jättiläisen, Gargantuan ja Pantagruelin,
vaiheista kertovassa teoksessa, jonka ydinajatus koskee ihmisen
elämisen, ajattelemisen ja ilmaisemisen vapautta. Ville Keynäs
on osannut herättää henkiin nykysuomeksi tämän ranskalaisen
kirjallisuuden mestariteoksen ja eurooppalaisen
renessanssikirjallisuuden aarteen. Ihmisen subjektiuden
pohdinnasta tulee Keynäksen luontevassa suomennoksessa elävää
sanaa, joka ei jätä omankaan aikamme lukijaa kylmäksi.

Kääntäjä Ville Keynäs liikkuu kuin kotonaan
rabelaismaisuudessa, pyhän sanan ja auktoriteettien
karnevalisoinnissa. Keynäs tavoittaa suomennoksessaan
ilmiömäisesti koko keskiajan saarna- ja markkinapuheesta
peräisin olevan groteskin repertuaarin. Keynäksen Rabelais-
suomennoksessa voi suorastaan kuulla myöhäiskeskiaikaisen
markkinatorin kovaäänisen, räävittömän puheen: irvailun,
naurun, hulluttelun, asioiden loputtoman saivartelun ja
vääntelyn, superlatiivisen liioittelun ja kohtuuttomuuden,
ruumiillisuuden ja henkisyyden rinnastamisen, erilaisten
puhetapojen ja käytäntöjen sekä kirjallisen ja suullisen
kulttuurin suruttoman sekoittamisen.

Rabelaisin teos on 1500-luvulta saakka tarjonnut yhä uusille
lukijoiden sukupolville hohottavaa elämäniloa vastapainoksi
elämisellemme systeemien, muottien ja auktoriteettien
puristuksessa. Rabelaisin kirjallisuuden lääke on suora
toiminta. Hän ei lohduttele eikä sääli ketään, ei tyydy
valittelemaan systeemiä, vaan antaa Jättiläisensä ja hänen
ystävänsä tarttua auktoriteetteja ja muka aukottomia
järjestelmiä niskasta ja sanasta, pyöritellä ne tainnoksiin ja
jatkaa sitten iloista kulkuaan. Tekopyhä hurskastelu,
filosofinen saivartelu, tieteellinen jargon, Pyhä Kirjallisuus,
kapitalistinen systeemi – kaikki saavat Rabelaisin kyydissä
huutia.

Rabelaisin renessanssiriemuttelun lisäksi Ville Keynäs on
jatkanut vuonna 2009 ansiokkaasti ranskalaisen
nykykirjallisuuden suomennosten parissa ja laajentanut
suomalaisten lukijoiden tajuntaa Philippe Claudelin, Michel
Houellebecqin, sekä yhdessä Anu Partasen kanssa suomentamansa
Jean-Christophe Grangén teoksilla.

Edellisen vuoden merkittävän kaunokirjallisen teoksen
erinomaisesta suomennoksesta myönnettävä Mikael Agricola –
palkinto on perustettu Mikael Agricolan juhlavuotena 1957.
Palkinnon myöntää Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry.
Siihen kuuluu kiertopalkintona Ben Renvallin pienoisveistos
Talonpoika sekä kunniakirja ja rahapalkinto, jonka määrä on 5
050 euroa. Suomen kirjasäätiö maksaa puolet palkintosummasta.

Palkintolautakuntaan ovat kuuluneet Suomen arvostelijain
liiton nimeäminä kirjallisuuskriitikot Päivi Kosonen ja Risto
Niemi-Pynttäri ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton
edustajana suomentaja Anna-Maija Viitanen.

TIEDOTE
Julkaistu 7.4. klo 14

Mikael Agricolan (n.1510–1557) ja suomen kielen päivää vietetään jälleen 9.4. koko maassa. Mikael Agricola -seura järjestää Turussa ohjelmaa kevätkokouksensa yhteydessä. Agricolan päivän juhlaesitelmässä tutustutaan professori Kaisa Häkkisen johdolla tietokantaan, jonka avulla Agricolan tuotanto on jälleen monipuolisemmin saavutettavissa. Tilaisuudessa myös julkistetaan Häkkisen toimittama Agricolan Psalttarin (1551) uusi, helposti luettava laitos.

Agricolan ajan suomen kieli ei aukene helposti nykylukijalle. Suurin este on Agricolan vaihteleva kirjoitustapa, joka poikkeaa nykysuomen selkeästä oikeinkirjoitusjärjestelmästä. Tekstien kirjoittaminen ääntämisen mukaisella tavalla helpottaa lukemista olennaisesti. Suurin osa Agricolan kielestä on ymmärrettävää alkuperäisessä hahmossaan.

Maaherranmakasiinin (Henrikinkatu 10) Porthan-salissa klo 16.30 alkavassa esitelmätilaisuudessa professori Kaisa Häkkinen ja tutkija Nobufumi Inaba Turun yliopiston suomen kielen oppiaineesta kertovat aiheesta ”Mikael Agricolan teosten uudet muodot” ja näyttävät, miten nykyaikainen tietotekniikka palvelee uutta Agricola-tutkimusta ja -harrastusta. Häkkisen ja Inaban monivuotisen hankkeen tuloksena laadittu morfosyntaktinen tietokanta avaa digitaaliseen muotoon saatettua Agricolan kirjallista tuotantoa siten, että sen pohjalta voidaan tuottaa erityisesti tutkijoille tarkoitettuja, monitieteistä Agricola-tutkimusta palvelevia erikoiseditioita, osatietokantoja ja hakuja sähköisessä muodossa. Tietokannasta on toki hyötyä myös muille Agricolasta kiinnostuneille.

Agricolan Psalttarin julkistaminen

Tilaisuudessa julkistetaan myös Mikael Agricolan Psalttarin (1551) uusi laitos, jonka on toimittanut Kaisa Häkkinen. Julkaisu ilmestyy suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen yhteisessä julkaisusarjassa nimeltä Wanhan suomen arkisto. Agricolan alkuperäiset sananmuodostustavat ja lauserakenteet on säilytetty, jotta lukijalle syntyy oikea kuva Agricolan kielen ominaislaadusta.  Agricolan Psalttarin koko teksti tuleekin näin neljän ja puolen vuosisadan takaa kaikkien suomalaisten ulottuville.

Psalmien kirja eli Psalttari on kristikunnan vanhin ja ahkerimmin käytetty rukouskirja. Keskiajan latinankielisten psalmien perinne jatkui uskonpuhdistuksen jälkeen suomen kielellä. Psalmeja on hengellisen sisältönsä lisäksi arvostettu myös runotaiteena. Vaikka varmaa tietoa Psalttarin todellisesta suomentajasta tai suomentajista ei ole, Agricolan oma kädenjälki näkyy Psalttarissa konkreettisimmin esipuherunossa, jossa luetellaan muinaisten suomalaisten epäjumalia ja kerrotaan pakanallisista palvontamenoista. Runo on suomalaisen uskontotieteen vanhin ja usein siteerattu lähde. Runossa mainitaan monia sellaisia uskomusolentoja, jotka ovat myöhemmin jatkaneet elämäänsä Kalevalan sivuilla.

Mikael Agricola -seuran kevätkokouksen ja esitelmätilaisuuden jälkeen klo 17.45 on seppeleenlaskutilaisuus Agricolan patsaalla, josta siirrytään Turun tuomikirkon Agricola-kappeliin klo 18 alkavaan Vesper-tilaisuuteen. Agricolan päivän kahvit nautitaan vesperin jälkeen tuomiokirkon sakastissa. Tervetuloa!

Lisätietoja:
Professori Kaisa Häkkinen, 02-3335280  kaisa.hakkinen(at)utu.fi
Mikael Agricola -seuran sihteeri  Anniina Lehtokari, 040-5296685, anniina.lehtokari (at)utu.fi
Mikael Agricola -seuran kotivsivut     www.mikaelagricolaseura.fi

Mikael Agricolan juhlaviikonlopun alustava ohjelma – lisätietoja lähempänä ajankohtaa!

PERJANTAI 8.4.2011

15:00-18:00

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n Mikael Agricola -palkinnon ja J. A. Hollo palkinnon luovutustilaisuus Katedralskolanin juhlasalissa (Vanha suurtori 1).
SKTL järjestää bussikuljetuksen Helsingistä perjantaina 8.4. (lähtö klo 11.30, paluu Turusta klo 18.30, perillä Helsingissä n. klo 21.00). Ilmoittautumiset liiton toimistoon sktl(at)sktl.fi viimeistään maanantaina 4.4.

18:00-19:00
Mikael Agricola-seuran kevätkokous seuran jäsenille Katedralskolanin juhlasalissa

LAUANTAI  9.4.2011

11:00-11:30
Seppeleenlaskutilaisuus Mikael Agricolan patsaalla, Turun tuomiokirkko
(Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun kaupunki, Mikael Agricola -seura)

11:15-12:00
Agricolan jalanjäljillä – opastettu kierros. Oppaana dosentti Markus Hiekkanen. Kierros lähtee Agricolan patsaalta seppeleenlaskutilaisuuden jälkeen.

12:00-13:30
Porthan -salissa (Maaherran makasiini, Henrikinkatu 10) Agricola-aiheista ohjelmaa yleisölle:
–  Viipurin tuomiokirkon hankkeen esittely
–  Agricolan kasvit -kirjan julkistaminen ja esittely
–  Katsaus ajankohtaiseen Agricola-tutkimukseen, mm. Agricolan sanakirjahankkeeseen
–  Seuran toiminnan esittelyä

14:00
Lasten nukketeatteriesitys: Tervetuloa kotikirkkoon. Esityksen järjestää 2 X Koo -teatteri, jossa mukana nukkejen lisäksi lastenohjaajat Kaija Vähä-Vahe ja Kirsi Koskinen. Kesto n. 25 minuuttia, Porthan-sali

14:00-16:00
Agricolan päivän ohjelmaa Maarian kirkolla (Mauno Tavasti katu)
– Tervetuloa
–  Tytti Issakainen: Äiti Agricolan takana
–  Nuori Agricola (Niilo Rantala) esiintyy
–  Esimakua kesän Tallgren-näytelmästä
– Kahvit
–  Dosentti Markus Hiekkanen: Maarian kirkon esittely, ”Agricolan ajalta”

17:00-18:00
Iltatilaisuus Turun tuomiokirkkossa
– Agricolan päivän esitelmät klo 17 Tarkk’ampujan kappelissa: Emeritus professori Erkki Tuppurainen ”Agricola ja virsi”  ja professori Jorma Hannikainen ”Agricolan tekstit M. B. Gunnaeruksen introituskokoelmassa (1605)”.
– Agricolan päivän iltaehtoollinen & musiikkitilaisuus  klo 18 : Kanttori, MuM, FT Atte Tenkasen johtama lauluryhmä esittää Agricolan ajan kirkkolauluja
– Kahvitilaisuus sakastissa yleisölle (heti hartauden päätyttyä)

Seura pidättää oikeuden muutoksiin. Muutoksista tiedotetaan näillä sivuilla ja tarkempi ohjelma lähetetään sähköpostitse jäsenistölle ennen ajankohtaa. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille asiasta kiinnostuneille. Lämpimästi tervetuloa!

Mikael Agricola -seuran kevätkokous pidetään Agricolan päivänä 9.4. klo 16 Porthan-salissa, Maaherranmakasiinissa (Henrikinkatu 10). Kokouksen jälkeen professori Kaisa Häkkinen ja tutkija Nobufumi Inaba pitävät esitelmän aiheesta ”Mikael Agricolan teosten uudet muodot”. Häkkinen ja Inaba kertovat ja
näyttävät, miten nykyaikainen tietotekniikka palvelee uutta Agricola-tutkimusta ja  -harrastusta. Tilaisuudessa julkistetaan myös Mikael Agricolan Psalttarin (1551) uusi, helposti luettava laitos, jonka on toimittanut Kaisa Häkkinen.

Tuomiokirkon kupeessa seisovan Agricolan patsaan juurelle lasketaan perinteisesti juhlamenoin seppele klo 17.45. Tämän jälkeen kokoonnutaan Agricolan päivän vesperiin Agricola-kappelissa. Tilaisuus päättyy kahvitilaisuuteen Tuomikirkon sakastissa. Tervetuloa!

Mikael Agricola -seura sai kunnian luovuttaa Helsingissä pienimuotoisessa juhlatilaisuudessa 15.1.2010 seuran pysyvänä asiantuntijana toimivalle ja Agricolan juhlavuoden 2007 pääsihteerille Ossi Tuusvuorelle Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin. Tuusvuori työskenteli myös Agricolan muistomerkin palauttamiseksi Viipuriin, joka lopulta onnistui kesäkuussa 2009. Tuusvuori on tehnyt merkittävää ja pyyteetöntä työtä Mikael Agricolan tunnettavuuden ja seuran eteen muiden ansioidensa lisäksi. Seura onnittelee lämpimästi Ossia ja kiittää niin menneiden kuin tulevien hankkeiden asiantuntevasta ja innovatiivisesta ohjaamisesta.

Ossi Tuusvuori

Arkeologiset kaivaukset vuosina 2011-2013

Viipurin vanhan Tuomiokirkon raunioalueen arkeologiset koekaivauksia on suoritettu vuosina 2011-2012. Elokuussa 2013 kaivaukset jatkuvat raunioiden sisäalueella. Lisätietoa aiheesta myöhemmin.

Viipuri 10.-12.10.2010

 

Matkakertomus

10-12.10.2010 Viipuri -mittauksiin osallistuivat Aleksanteri Saksa, Jari Venhe, Sulo Okkonen ja allekirjoittanut Kari Uotila.

Matkan tavoite nro 1.

Laadittiin kirkon raunion ja kellotornin alueelle kiinteät kiintopisteet ja niihin sidottu paikallinen koordinaatisto, jossa on kaikkiaan yhdeksän kiintopistettä. Näistä kaksi on kellotornin kupeessa, kolme kirkon sisäpuolella, yksi kirkon eteläseinustalla ja muut tutkimuskohteen läheisyydessä. Kaikki pisteet tarkistettiin useammalla orientoinnilla.

Kiintopisteitä ei vielä sidottu yleisempään koordinaatistoon tai korkeusjärjestelmään.

Matkan tavoite nro 2.

Kirkon raunion pohjois- ja itäseinien ulkopuoli kartoitettiin alustavasti mittauksin. Lisäksi mitattiin tarkemmin eteläseinän ulkoseinästä havaittuja kaarirakenteita, jotka sijaitsevat aivan nykyisen maan pinnan tasossa.

Matkan tavoite nro 3.

Kirkon raunio kuvattiin sekä maa -tasossa että kellotornista käsin. Syksyn eteneminen oli pudottanut lehdet länsiseinän edustan puista ja se saatiin aikaisempaa paremmin kuvattua. Itäpäädyssä olevat puut olivat vielä suurelta osin lehdessä ja estivät erityisesti seinien yläosien kuvaamisen tornista käsin.

Matkan tavoite nro 4.

Pohdittiin ja mietittiin raunion korjaamisen näkökulmaa muuraustyön kannalta. Rkm Jari Venheen kanssa todettiin että toisen kerroksen ikkuna-aukkojen kunto on hyvin huolestuttava mutta että niissä on mahdollisten tukirakenteiden rakentaminen hyvin vaikeaa, koska alla olevat ikkunapenkit ovat myös rapautumassa pois kovaa vauhtia. Sortuvan rakennusosan sitominen viereiseen muuriosaan voi johtaa laajempiin tuhoihin. Mahdollisen tuen pitäisi olla ulkopuoliseen tukirakenteeseen perustuva, joka tarkoittaisi raunion ympärille rakennettavia telineitä.

Myös kohteiden prioriteettiarvioita pitäisi ehkä tehdä siltä pohjalta, että ovatko kirkon kaikki osat yhtä tärkeitä vai pyritäänkö ensisijaisesti suojelemaan ja korjaamaan esim. vanhimpia osia.

Todettiin myös että eteläseinän läntisin aukko on laajalta alueelta liikkeessä alaspäin, josta kertovat halkeamalinjat kuten jo aikaisemmin on havaittu. Kohteen puurakenteen suojaamisella olisi lähinnä kulkemista ja sitä kautta käyttäjiä suojaava vaikutus, sillä koko yläpuolisen rakennusmassan kestävä tuki pitäisi rakentaa hyvin kestäväksi jolloin mahdollinen kohteen tutkimus ennen varsinaisia korjaustöitä tulisi vaikeaksi. Länsipäädyn kolmas aukko (yläpuolella vain suora kivimuuraus) todettiin myös hyvin hankalaksi suojattavaksi ja siinäkin puurakenteilla olisi lähinnä käyttöä rajoittava merkitys.

Muurin harjaosien ja suoriin seiniin syntyneiden hyllyjen rakenteiden suojaaminen talvea vasten olisi ehdottoman tärkeää mutta vaatisi kohteeseen seinien päälle kattorakenteet. Työn toteutus on mahdollista ennen talvea 2010-2011 mutta käytännön työmaan organisointi voi olla taloudellinen ja aikatauluhaaste.

Suojarakenteiden osalta todettiin myös se, että sellaisten rakentaminen (ovat sitten puuta, metallia tai muurausta) on askel jolla vastuu raunioista ja niissä liikkujista siirtyy ainakin osittain tukirakenteiden tekijöille ja heidän taustaorganisaatioilleen. Myös kysymys esim. puisten tukirakenteiden säilyvyydestä kohteessa nousi esiin. Jos alaspäin painuneet rakenteet nojaavat esim. puisiin tukiosiin ja niistä puretaan puurakenteita esim. talven kuluessa niin vahingot voivat olla hyvin merkittävät.

Raunioiden lehtipuupohjainen puusto oli kevään raivaustöistä saanut osittain uutta puhtia. Tämä tarkoitti sitä, että osa pajukoista oli n. 1.5-2 m pitkää ja lienee ensi vuonna n. 3-4 m korkeaa. Raunion puustoa ja siellä olevaa lahoavaa humusmaa-ainesta pitäisi pystyä merkittävästi vähentämään alueelta.

Lisäksi havaittiin ainakin kirkon eteläisessä ulkoseinässä tasaisin välein porattuja (n. 70 cm syviä) pyöreitä aukkoja jotka ulottuvat vinoittain muurin sisään maan alle. Nykyisessä tilanteessa ne johtavat ainakin sulamisvettä suoraan raunion maanalaisiin osiin. Reikien syntyhistoria jäi tässä vaiheessa arvoitukseksi.

Matkan tavoite nro 5.

Kellotornin läntisen seinän mittauksia aloitettiin ja todettiin lounaiskulman rakenteellinen heikkous ja kulmakivien liikkuminen. Nykyinen tilanne dokumentoitiin mittauksin ja valokuvin. Kohteen korjauksista keskusteltiin paikan päällä.

Kokonaisuutena kellotornin mittaustyö saatiin alulle mutta ei vielä valmiiksi.

Kaarinassa 13.10.2010

FT Kari Uotila

Muuritutkimus ky

Viipuri 21.-23.6. ja 28.-30.6.2010

Matkakertomus

Mittaustyön kulku:

Ensimmäisellä viikolla saavutettiin osittain asetetut tavoitteet. Maanantain ja osin tiistain voimakkaat sateet haittasivat mittauksia merkittävästi sillä läpimärkiä laastipintoja ei pystytty kunnolla mittaamaan. Toisella viikolla kirkkaalta pilvettömältä taivaalta paistanut aurinko rytmitti osaltaan muurien fotogrammetria-kuvausta.

Tällä hetkellä on kirkon eteläpuolella alustavat kiintopisteet joiden avulla on tehty mittaukset kirkon ulkopuolen länsipäädyssä ja eteläseinässä ja koko sisätilassa. Alueella ei ole Viipurin kaupungin tai muun soveltuvan viranomaistahon koordinaatistoa joten tässä vaiheessa on parasta pitäytyä omassa koordinaatistossa. Kirkon pohjoinen seinä ja itäpääty ovat vielä osin mittaamatta. Mittaus tehtiin kahdella tekniikalla, jolloin osa seinistä laserkeilattiin n. 10-20 mm pistepilvenä ja osa mitattiin tarkkaan prismattomalla takymetrillä. Käytössä oli siis kaksi mittalaitetta saman aikaisesti.

Kaikki kirkon sisä- ja ulkoseinät on kuvattu kameratornilla, johon oli sijoitettu canon ja olympos – digijärkkärit. Kuvaus tehtiin fotogrammetrisesti niin että pala muuria saatiin kuvattua kohtisuoraan n. 5 m korkeudelta. Kuvat voidaan yhdistää helposti panoraamakuviksi tai niitä voidaan käyttää yksittäisinä dokumentointikuvina.

Muurien harjaosien kunto tutkittiin ja kuvattiin alustavasti läheisestä kellotornista, joten matalalentokuvauskalustoa, kuten heliumpalloa, ei kohteessa tarvita näillä näkymin tarvita jollei sitten näyttävyyssyistä. Lehtipuiden kasvustot haittasivat muurien harjaosan havainnointia ja myös länsipäädyn rakenteiden dokumentointia. Tältä osin tarkempi tutkimus kannattaa tehdä lehtipuiden siirryttyä talvikuosiin.

Jatkovaiheet:

Seuraavaksi siirrytään mittausaineiston muokkaukseen ja editointiin ja kuvausmateriaalin editointiin ja sijoittamiseen kolmiulotteiseen malliin jonka osalta ollaan pidemmällä heinäkuun kuluessa. Tavoitteena on että käytössä on alustava malli kirkon nykytilanteesta syyskuussa. On todennäköistä että mittauksia pitää täydentää erityisesti pohjoisseinän ja itäpäädyn osalta – ehkä heinäkuun lopulla samaan aikaan A. Saksan kaivausten kanssa. Tuolloin kyseessä olisi 2-3 päivän mittaussessio kesäkuun mittausten tapaan mahdollisesti heinäkuun viimeisellä viikolla.

Tiedottaminen:

Päivien kuluessa tutkimuksia ja koko hanketta esiteltiin lehdistölle ja radiolle ja lisäksi esim. Ulf Sundqvistin vetämälle suomalais-ruotsalaiselle delegaatiolle tiistain 29.6. seuran ryhmän vierailun lisäksi. Samoin osallistuttiin Suomi-päivän alustavaan suunnitteluun konsuli Häikiön kanssa. Tältä osin on järjestäjille – konsulaatille – ilmoitettu että Markus Hiekkanen esittelee hanketta Suomi-päivien aikana.

Yleisiä tutkimuksellisia havaintoja:

Kirkon sisäseinäpinnoissa on ilmeisesti jonkin korjausvaiheen kuluessa tehty tiilimuuraus-ennallistuksia esim. eteläseinän holvin alaosien osalta. Samoin on mahdollista että eräät muutkin nyt havaittavat rakenteelliset piirteet osoittautuvat myöhemmissä tutkimuksissa aikaisempien tutkijasukupolvien valistuneiksi arvauksiksi tai tutkimustiedoksi joka on merkitty muureihin. Kyseessä ei siis ole pelkästään keskiajalta 1900-luvulle rakennettu rakennus vaan rakennus, johon on tehty erilaisia ennallistuksia. Tämä tarkoittaa varsinaisen rakennusarkeologisen tutkimuksen osalta hyvin suurta haastetta. Korjaus-ennallistusvaiheiden erottaminen alkuperäisistä on varsinaisen tutkimuksen ensimmäisiä tehtäviä jotta vältytään suurten tutkimusvoimavarojen sijoittamiselta korjaustöiden tutkimukseen.

Kirkon sisäpuolella on merkittäviä määriä kiviä, tiiliä ja sekundaareja rakennusosia, kuten keskiosassa oleva betonilaatta ja siihen liittyvä kiviperustus. Nämä voivat olla mahdollisen maatutkauksen kannalta hyvin rajoittavia tekijöitä sillä ainakaan harva maatutkauslinjasto ei ohita kovin hyvin purkumassaa.

Itse rauniokohteessa havaittiin päivien aikana ainakin kolme hyvin kriittistä rakenteellista kohtaa, joita käytiin läpi myös mukana lomailleen arkkitehti Sakari Mennun kanssa. Näitä ovat länsipäädyn kolmas aukko – mahdollinen ikkuna-aukko; eteläseinän läntisin aukko ja kolmantena eteläseinän itäisen osan toisen kerrosten ikkunoiden yläpuoliset osat. Näiden osalta seuraava voimakas sade tai seuraava talvikausi voi olla viimeinen. Jokaisessa edellä mainitussa kohteessa sortuma tuo mukanaan melko suuria rakennusmassoja mukanaan.

Kokonaisuutena rauniossa on useita sortumavaarallisia alueita ja siellä liikkuminen pitäisi EU-suomalaisnormien perusteella kieltää. Kohde on kuitenkin selvästikin sekä paikallisten asukkaiden liikkumisaluetta ja lasten leikkialuetta ja samoin raunioita käytetään runsaasti henkilövalokuvien taustana sekä turistikuviin että selvästi myös taiteellisesti tavoitteellisempiin kuviin. Rauniot toimivat myös paikallisten lasten ja nuorten urheiluliikuntatilana.

Kaarinassa 3.7.2010
FT Kari Uotila
Muuritutkimus ky