Mikael Agricola -seura

Viipurissa paljastettiin lauantaina 27.6.2009 Mikael Agricolan muistomerkki Pietari-Paavalin kirkon edustalla. Muistomerkin pronssinen Agricolaa esittävä uusvalos on kopio Emil Wikströmin alunperin kesäkuussa 1908 Viipurissa paljastetusta muistomerkistä, joka tuhoutui talvisodan aikana. Muistomerkin uusi noin 14 tn painava graniittinen jalusta on veistetty Kamennogorskissa (ent. Antrea) ja sen kauluskivenä on alkuperäinen sodassa osin vaurioitunut Emil Wikströmin suunnittelema noin 1 tn painoinen kauluskivi. Muistomerkin viereen pystytettiin muistomerkistä ja Agricolasta kertova tekstilaatta.

Muistomerkin paljastus oli osa vuonna 2007 vietetyn Agricolan juhlavuoden virallista perintöä, josta juhlavuoden valtuuskunta päätti viimeisessä virallisessa kokouksessaan helmikuussa 2008. Muistomerkin paljastustilaisuuteen osallistui Suomen kirkon edustajana arkkipiispa Jukka Paarma.

Hankkeen toteutuksesta on Suomessa vastannut Agricola 2007 muistomerkkitoimikunta ja Venäjällä Viipurin kaupunki, joka järjesti myös paljastusjuhlallisuudet yhteistyössä toimikunnan kanssa. ia.

Muistomerkkihanketta tukivat taloudellisesti opetusministeriö, kirkkohallitus, Svenska Kulturfonden, Litteratursällskapet i Finland ja Cargotec Oy.

Muistomerkkitoimikunta ja
muistomerkkihanke

Juhlavuoden valtuuskunta asetti syksyllä 2006 työ­ryhmän esityksestä aluksi patsastoimikunnan nimellä toimineen asiantuntijoin täydennetyn toimikunnan, jonka tehtäväksi muodostui valmistella Viipuriin suun­nitellun, alun perin 21.6.1900 Viipurin laulujuhlien yhteydessä vihityn Emil Wikströmin Mikael Agricola-muistomerkin uudelleen­pystytystä. Lisäksi toimikunta sai yhdessä sihteeristön kanssa teh­täväkseen valmistella ja esitellä juhlavuoden virallisten taiteellisten hankkeiden, juhlavuoden mitalin, rahan ja postimerkin toteuttamiseen liittyvät kysymykset.

Toimikunnan puheenjohtajaksi nimitettiin työryhmän jäsen, Turun taidemuseon amanuenssi Christian Hoffmann, ja sen sihteerinä toimi juhlavuo­den pääsihteeri Ossi Tuusvuori. Jäseniksi kutsuttiin valtuuskunnan pysyvät asiantuntijat, ministeri Jaakko Numminen sekä varapuheenjohtaja Aleksandr Belov. Lisäksi valtuuskunnan kolmas pysyvä asiantuntija, TT, asessori Ossi Haaramäki osallistui toimikunnan työhön aktiivisesti. Toimikunta kutsui asiantuntijoikseen taide-historioitsija Juha Ilvaksen, Wäinö Aaltosen museon amanuenssin Riitta Kormanon, arkkitehti Juha Lanki­sen Visavuori-säätiön toiminnanjohtajan Juha Myllylän sekä toimitusjohtaja Raimo Kesosen.­ Toimikunnan työhön ovat osallistuneet myös monet muut asiantuntijat.

Muistomerkkitoimikunta kokoontui osin yhdessä työryhmän kokousten kanssa Turussa, Helsingissä ja Visavuoressa Emil Wikströmin museossa, jossa ovat näytteillä mm. Viipurin muistomerkin alkuperäiset veistosluonnokset. Lisäksi toimikunta vieraili eri ko­koonpanoissa useampaan otteeseen Viipurissa ja Ky­rönniemellä. Näiden vierailujen aikana käsiteltiin myös muita juhlavuoden ja sen tapahtumien valmisteluihin liittyviä kysymyksiä. Muistomerkkitoimikunnan toimeksiantoa jatket­tiin juhlavuoden valtuuskunnan toimikauden päätyt­tyä, koska hankkeen toteuttaminen juhlavuonna ei ­­­osoittautunut mahdolliseksi. Valtuuskunnan helmikuussa 2008 tekemän päätöksen mukaisesti muistomerkkitoimikunnan tehtäväksi jäi hankkeen loppuunsaattaminen mahdollisuuksien mukaan vuoden 2008 aikana. Toimikunta siirtyi Mikael Agricola -seuran alaisuuteen.

Viipurin Mikael Agricola
-patsaan historia

Kansallisesti huomattavimmaksi Agricola-muis­tomerkiksi kohosi Viipuriin vuonna 1908 pystytetty Emil Wikströmin veistämä Mikael Agricolan patsas. Kaikki viipurilaiset ja karjalaiset ja monet muutkin Viipurin kävijät muistavat patsaan hyvin. Patsas sijaitsi Linnankadun varrella vastapäätä uutta Tuomiokirkkoa Viklundin talon ja Maaherrantalon välillä. Monet vieläkin elävät viipurilaiset kulkivat kouluun patsaan ohitse.

Wikströmin veistos oli puolivartalokuva puhuvassa asennossa olevasta Agricolasta. Mieltyneenä allegorisiin sommitelmiin Wikström on sijoittanut puolivartalo­kuvan alla olevan saarnatuolia muistuttavan jalustan eteen vanhus–lapsi-ryhmän. Sen oli määrä symboloida elämän kiertokulkua ja lukutaidon merkitystä. Sama teema muutoin toistuu Wikströmin Topelius-patsaassa Vaasan Kirkkopuistikolla. Siinä vanha Topelius kertoo satuja lapsille. Viipurin Mikael Agricolan patsas katosi talvisodan päätösvaiheessa vuonna 1940. Toisten tieto­jen mukaan se on nähty viimeksi suomalaisen kuorma-auton lavalla Viipurista jonkin matkaa Lappeenrannan suuntaan, toisten tietojen mukaan taas sitä kuljetettiin länttä kohti hevosella.

Kun epäiltiin, että patsas oli evakuointivaiheessa suistunut ojaan tai että se oli tarkoituksellisesti upo­tettu, kerättiin asiasta viipurilaisaktivistien Kauko Saa­rentauksen, Reino Arimon ja Juha Lankisen aloitteesta ja Suomen Kuvalehden toimesta vuosina 1987–1988 yleisövihjeitä. Niitä saatiin peräti kolmisenkymmentä. Viipurin kaupunkikuvan ansioituneen tallentajan Juha Lankisen johdolla alueella suoritettiin vuosina 1989 ja 1990 etsintöjä kahden metallinpaljastimen avulla. Kesällä 1989 pengottiin Tienhaaran alue perin pohjin ja kesällä 1990 edettiin Kivisalmen sillalta Tienhaaraan asti, varsin pitkälle Suomen nykyistä rajaa kohti. Mi­tään ei kuitenkaan löytynyt. Näistä etsinnöistä myös TV 1 teki 20 minuutin pituisen filmin. Viipurissa olleen Agricolan patsaan kohtalo on siis toistaiseksi jäänyt arvoitukseksi.

Agricola-patsaasta on tehty yhteensä neljä valua. Kun patsas Viipurissa oli vuonna 1908 paljastettu, tilasi turkulaispatriootti, arkkitehti Alex Nyström seurakunnan varoilla siitä jäljennöksen Turkuun, missä se on edelleen. Kolmas valu Wikströmin Agricola-patsaasta tuli Lahteen. Tämän synnystä kerrotaan, että Lahden kau­pungin edustajat olivat käyneet 1940- ja 1950-luvun vaihteessa Sääksmäen Visavuoressa tutustumassa Emil Wikströmin veistoksiin ja nähneet siellä Oskari Jauhi­aisen parhaillaan viimeistelemässä Agricola-patsastaan. Nähdessään kipsimallin Wikströmin vanhasta Agricolan rintakuvasta he oli­vat päättäneet, että patsas oli saatava myös Lahteen. Lahtelaiset ajattelivat, että patsas olisi huomionosoitus viipurilaisille, joita oli sodan jälkeen paljon asettunut Lahteen, mutta kunnianosoitus myös Agricolan äidille, sillä Agricolan katsottiin olevan hämäläisen äidin poi­ka. Lahden kaupunginhallitus osti vuonna 1950 Emil Wikströmin perikunnalta oikeuden valaa patsas, joka Lahdessa sijoitettiin Erkon puistoon Vuorikadun ja Aleksanterinkadun välille Vuorikadun koulun alapuo­lelle vuonna 1953. Neljäs valu patsaasta on Mikael Agricolan synnyin­kunnassa Pernajassa lähellä Pernajan kirkkoa ja hautausmaata.

Koiviston nuorisoseura pystytti kesällä vuonna 1900 Kuolemajärvelle Agricolan kuolinpaikalle patsaan, graniittisen kiven, johon oli kirjoitettu teksti

”Tässä paikassa kuoli Mikael Agricola, Suomalaisen Kirjallisuuden isä 9 p. huhtikuuta 1557. Koiviston nuorisoseuran toimesta v. 1900.”

Tuo kivi hävisi sodan melskeissä, mutta löytyi ih­meellisellä tavalla, nostettiin paikalleen ja ympäristö kunnostettiin venäläisen akateemikko V. Smirnovin toimesta. Häntä avusti tehtävässä Venäjä–Suomi-seu­ran varapuheenjohtaja Aleksandr Belov. Muistokivi paljastettiin uudelleen kesällä vuonna 2000 yhdessä, ja sen vihkivät arvovaltaisen kutsuvierasjoukon läsnäolles­sa Viipurin silloinen kaupunginjohtaja Georgi Porjadin sekä ministeri Jaakko Numminen. Jaakko Numminen lausui puheessaan patsaan paljastuksen yhteydessä toivomuk­sen, että Emil Wikströmin Agricola-patsas Viipurissa pystytettäisiin uudelleen. Vastauspuheessaan kaupun­ginjohtaja Porjadin yksiselitteisesti ilmoitti, että näin tullaan tekemään. Muistorikkaan patsaan uudelleen pystyttäminen asetettiin Agricolan juhlavuoden kansal­liseksi tavoitteeksi.

Agricolan rucouskirja kuvaa ja neuvoo

joulukuun osalta:

Talvikuula on 31 päivää. Päivä pitää

6 hetkee. Yö pitää 18 hetkee. Aurinko

nousee liki 9 ja laskehen liki 3.

Jouluu varten kyllä valmistaan,

niin kaikki iloks hankitaan.

Kylmä elatos vahingon tee,

verta pääsuonest ulos laske.

Mutta älä lyö polvisuonta,

kuin tyhmäst tekevät monta.

Tällä kuulla sopii kaikkinaista ruokaa

syödä (niinkuin Plato sanoo) ja juoda

lämmint juomaa, ja pään ja rinnan

lämminä pitämän pitää. Niin ovat

lämpymät yrtit maksan ja pään

hyväksi. Karta verta laskemasta

Lähde: Kalendarium 2007, Turun yliopisto

Mikael Agricola -seuran syyskokous pidettiin 30.11. klo 17 Turun yliopiston Maaherran makasiinissa. Syyskokous hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä äänesti vanhan hallituksen jatkamaan myös vuonna 2010.

Hallituksessa toimivat vuonna 2010 seuraavat henkilöt:

Puheenjohtaja
Dosentti Jyrki Knuutila, Helsinki

Jäsenet
Professori Kaisa Häkkinen, Paimio, Turun yliopiston edustaja
Fil. maist. Keijo Perälä, Turku, rahastonhoitaja
Vastaava kustannustoimittaja Marja Sevón, Turku
Arkkipiispan sihteeri Heikki Jääskeläinen, Helsinki
Opetusneuvos Pirjo Sinko, Helsinki, opetushallitus
Teol. tohtori Ossi Haaramäki, Nurmo

Varajäsenet
Pääjohtaja Jussi Nuorteva, Helsinki, Arkistolaitos
Professori Markus Hiekkanen, Turun yliopisto, Hgin ja Turun yliopistojen dosentti

Seuralla on tulossa hyvin aktiivinen vuosi, mikäli vain kaikki hankkeet toteutuvat. Suurimpana käynnistyy Viipurin tuomikirkon raunioalueen kunnostushanke, johon Kordelinin säätiö on myöntänyt 15000 euron avustuksen. Vuonna 2010 toteutetaan mittaustyöt, maaperätutkimukset ja arkeologiset koetutkimukset sekä luodaan hankkeen perusta. Lisätietoja hankkeesta löytyy seuran sivuilta. Toukokuussa seura järjestää matkan Novgorodiin yhteistyössä Turkulaisen matkanjärjestäjän MatkaHermeksen kanssa (http://www.matkahermes.net/). Näistä ja muistakin hankkeista tiedotetaan näillä sivuilla sitä mukaa kun lisätietoa saadaan ja ne varmistuvat.

Seura on myös muuttamassa uusiin tiloihin vuoden vaihteessa. Uusi toimisto tulee sijaitsemaan Turun yliopiston Maaherran makasiinissa (Henrikinkatu 10). Arvokkaat ja sijainniltaan erinomaiset tilat seuran kanssa jakaa muun muassa Turun yliopistosäätiö. Syyskokous tutustui uusiin tiloihin glögitilaisuuden merkeissä kokouksen jälkeen.   

Mikael Agricola -seuran hallitus toivottaa hyvää joulunalusaikaa koko jäsenistölle! Tervetuloa mukaan toimintaan myös vuonna 2010.

Aika: Maanantai 30.11.2009 klo 17
Paikka: Porthan-sali, Maaherranmakasiini, Turun yliopisto, Henrikinkatu 10

Kokoukseen voivat osallistua seuran jäsenet, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa vuodelta 2009. Maksu on henkilöjäseniltä 20 €, paitsi opiskelijoilta 10 €. Jäsenmaksu maksetaan seuran pankkitilille 430918-214680 Liedon säästöpankkiin. Merkitkää viestiksi, kenen jäsenmaksusta on kyse.

Jäsenistölle lähetetään kokouskutsu vielä erikseen sähköpostitse viikkoa ennen kokousta.

ESITYSLISTA

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio vuodelle 2010

6. Vahvistetaan jäsenmaksujen suuruudet vuodelle 2010

7. Valitaan hallitukseen jäsenet ja varajäsenet vuodelle 2010

8. Valitaan 2 tilintarkastajaa ja varatilintarkastaja

9. Muut asiat

10. Kokouksen päättäminen

MIKAEL AGRICOLA -SEURAN MATKA AGRICOLAN JALANJÄLJILLÄ
NOVGORODIIN 19.-23.5.2010

Mikael Agricola -seura järjestää yhteistyössä Suomen kirkkohistoriallisen seuran kanssa kevätretken Novgorodiin 19.- 23.5.2010. Vastuullisena matkajärjestäjänä toimii turkulainen matkatoimisto MatkaHermes.

Matka tehdään Ruotsi-Suomen kuninkaan Kustaa Vaasan Moskovaan ja Novgorodiin vuoden 1557 alussa lähettämän rauhanneuvotteluvaltuuskunnan jäljillä. Valtuuskunnan ollessa huhtikuussa 1557 paluumatkalla Novgorodista menehtyi 9.4. valtuuskunnassa merkittävän aseman saavuttanut Turun piispa Mikael Agricola Kuolemajärven (silloisen Uudenkirkon) Kyrönniemellä. Rauhanvaltuuskunnan matkasta kerrotaan Kari Tarkiaisen Agricolan juhlavuonna ilmestyneessä teoksessa ”Ruotsin ja Venäjän rauhanneuvottelut 1557. Mikael Agricola Ruotsin lähetystön jäsenenä”. SKST 1104. Helsinki 2007.

Matkan aikana tutustumme Novgorodiin kirkollisena ja kulttuurisena välittäjänä idän ja lännen välillä sekä kuulemme asiantuntijoiden esityksiä liittyen Agricolaan ja rauhanvaltuuskunnan matkaan.  Lisäksi menomatkalla yövytään Agricolan koulu- ja hautakaupungissa Viipurissa, jossa tutustutaan kesäkuun lopulla 2009 uudelleen paljastettuun Agricolan muistomerkkiin.

Asiantuntijaoppaina matkalla ovat muun muassa arkeologi Aleksandr Saksa (Venäjän tiedeakatemia, Novgorodin yliopisto) sekä Gennadi ja Nina Kovalenko (Novgorodin yliopisto).

Matkaan lähdetään MatkaHermeksen tilausbussilla Turusta keskiviikkona 19.5. klo 16. Kiasman pysäkille Helsinkiin saavutaan noin klo 18. Ensimmäinen yö yövytään Viipurissa ja Novgorodissa on kolme hotelliyötä. Paluu Suomeen tapahtuu sunnuntain ja maanantain välisenä yönä (23./24.5.).

Lisätietoja Mikael Agricolasta Mikael Agricola -seuran verkkosivuilta: www.mikaelagricolaseura.fi.

Alustava matkaohjelma (varaus muutoksiin) on seuraava:

Keskiviikko 19.5.

16.00 Lähtö Turusta, Kauppatorin, ort. kirkko

18.00 Lähtö Helsingistä, Kiasman pysäkki

23.00 Saapuminen Viipuriin ja majoittuminen (Hotelli Viipuri)

Torstai 20.5.

8.00 Aamiainen hotellissa

9.00 Vierailu Agricolan muistomerkillä, Pietari-Paavalin kirkossa ja vanhan tuomiokirkon raunioilla

10.30 Lähtö kohti Pietaria/Novgorodia, matkalla lounas- ja kahvitauot

12.30 Tulo Pietariin. Lounas hotelli Rossijassa (omakustanteinen)

15.00 Lähtö Novgorodiin

18.00 Saapuminen Novgorodiin ja majoittuminen hotelliin (Hotelli Inturist)

– Lyhyt iltakävely ja orientaatio kaupunkiin Aleksandr Saksan opastuksella

– Päivällinen oman valinnnan mukaisessa paikassa

Perjantai 21.5. – Sofian puolen lähiseutu/ länsikaupunki

Yksityiskohtainen aikataulu ja tarkempi ohjelma vahvistetaan matkan aikana

AAMUPÄIVÄ
1. Perynia-Peryn-skiitta ja Novgorodin sloveenien asuinpaikka merovingiajalta sekä Perun -nimisen pakanajumalan palvontapaikka
2. Pyhän Yrjön luostari (1030) sekä Pyhälle Yrjölle nimitetty kirkko (1119)
3. Vitoslavitsy -puuarkkitehtuurinmuseo

LOUNAS
Ravintola Yrjön podvorje, Jurveskoje podvorje (omakustanteinen)

ILTAPÄIVÄ
Kaivauspaikka Troitskiy raskop, kaupungin historia ja Kreml – mm. Sofian katedraali (1045-1050)

18.00 Paikallisen yliopiston edustajien tapaaminen (varmistuu perillä)

20.00 Päivällinen Kefe na sennoi -ravintolassa (omakustanteinen)

Lauantai 22.5. – Torsovaja Storina/itäkaupunki

AAMUPÄIVÄ
Nereditsan kirkko (1198) ja Rurikin gorodische (nähdään kirkolla)
Volotovon Jumalan äidin kuolonuneen nukkumisen kirkko (1352), Hutynin luostari (arkkipiispan residenssi)

LOUNAS
Kafe Kolme Paksua miestä (omakustanteinen)

ILTAPÄIVÄ
1. Jaroslavin tori ja hovi, Pyhälle Nikolaukselle omistettu kirkko (1113-1116)
2. Kristuksen kirkastumisen kirkko (1374), jossa Feofan Kreikkalaisen 1378 maalaamia freskoja
3. Snamensky sobor (The Cathedral of the sign) 1682-1688
4. Fedora Srtatilatin kirkko (1360-1361)

18.00 Risteily Ilmajärvelle (osallistumisvahvistukset menomatkalla, omakustannus, kesto n. 1t.)

Päivällinen ja illanvietto, Hotelli Intourist (omakustannus)

Sunnuntai 23.5.

Aamulla lyhyt osallituminen liturgiaan

12.00 Lähtö Novgorodista, matkalla kahvi- ja ruokatauot

17.00 Ruokailu Viipurissa (Pyöreä torni, omakustannus)

21.30 Saapuminen Helsinkiin

23.30 Saapuminen Turkuun

Bussissa kuulemme seuraavia tietoiskuja ja miniluentoja:

Jyrki Knuutila: Kuninkaantien varret

Kaisa Häkkinen: Kuninkaantien paikannimistä Agricolan aikana – vähän ennen ja jälkeenkin

Jyrki Knuutila: Mikael Agricolan ja Paavali Juustenin matkareitit

Aleksandr Saksa ja Jyrki Knuutila: Hiekkanen: Landskrona – osa varhaista ruotsalaista ja suomalaista valloitushistoriaa

Aleksandr Saksa ja Jyrki Knuutila: Lyhyt johdanto Inkerinmaan historiaan

Aleksandr Saksa: Fennougrien, slaavien ja muiden etnisten ryhmien kohtaaminen Novgorodinnaalla

Kaisa Häkkinen: Venäjän kielen vaikutus suomen kieleen – ja saman toisin päin

Aleksandr Saksa: Rurikin Gorodish ja Staraja Ladoga osana Novgorodin esihistoriaa

Jyrki Knuutila: Pyhä Olavi suomalaisessa kirkkomaisemassa ja Novgorodissa

Matkan hinta 540 € sisältää ryhmäviisumin, bussikuljetuksen, majoitukset (2 hh) aamiaisineen sekä opastukset. Yhden hengen huoneesta peritään 80 euron lisämaksu Novgorodin Inturist hotellissa.

Hintaan ei sisälly ruokailuja eikä mahdollisia maksullisia konsertti- teatteri- tai muita ohjelmia. Ohjelmaan sisältyvät valinnaiset maksulliset ohjelmaosuudet vahvistetaan alkuvuonna 2010.

Tiedustelut ja varaukset: Matkatoimisto MatkaHermes

Puolalankatu 4, 20100 Turku

puh. 02 2505520

puh. 0400 664294

fax 02 250 5548

matkahermes@hotmail.com

www.matkahermes.net

Tulostettavan version ohjelmasta löydät täältä.

Tervetuloa Turun Kirjamessuille tutustumaan seuran toimintaan, Agricolan juhlavuoden 2007 perintöön, Viipurin tuomiokirkko -hankkeeseen sekä tietysti myös Mikael Agricolan historiaan. Osastollamme myydään Pirkko Viitasalon suunnittelemia pronssisia Agricolan juhlavuoden mitaleita.  Osastomme sijaitsee B-hallissa ja sen numero on 96.  Päivystämme messuilla joka päivä.

Opastettu ohjelmallinen bussimatka saaristokaupunki Naantalissa 29. elokuuta 2009

Mikael Agricola seura järjestää opastetun ja ohjelmallisen matkan Saaristokaupunki Naantaliin, jossa tutustutaan asiantuntijoiden opastuksella Agricolan jalanjäljillä Rymättylän sekä Merimaskun kirkkoihin ja Naantalin luostarikirkkoon.  Ohjelmassa on myös opastettu kierros Naantalin vanhassa kaupungissa ja päivän päätteeksi nautitaan kirkkokonsertista luostarikirkossa.

Bussi starttaa klo 11 Turun ortodoksisen kirkon edustalta. Vastuullisena matkanjärjestäjänä on MatkaHermes, ja matkan hinta on 70 €, Mikael Agricola -seuran jäsenille 65€. Hinta sisältää bussimatkan, ohjelman opastuksineen ja esitelmineen sekä pitopöydästä nautittavan runsaan lounaan Pohjankulman tuvassa ( www.pohjankulma.fi )Rymättylässä.

Oppaina ja asiantuntijoina matkalla toimivat alansa johtavat suomalaisasiantuntijat professori Kaisa Häkkinen, professori Markus Hiekkanen sekä dosentti Jyrki Knuutila. Kirkkokonsertissa kuullaan Viipurissa 27.kesäkuuta 2009 Mikael Agricolan muistomerkin paljastusjuhlallisuuksien yhteydessä pidetyn konsertin ohjelmistoa, ja siinä esiintyvät Jouni Kuorikoski (baritoni) ja Kari Vuola (urut). Konserttiin, joka on avoinna myös yleisölle, on vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

Lisätietoa matkasta, konserttiohjelmasta, Viipurin muistomerkin paljastuksesta sekä Mikael Agricolasta ja seuran toiminnasta on näillä sivuilla.  Sitovat ilmoittautumiset MatkaHermekselle (matkahermes@hotmail.com , puh. 02 250 5520, Raimo Kesonen gsm.  0400 664 294) maanantaihin 24.8. klo 12 mennessä.  Varataan oikeus ohjelmamuutoksiin.

Tiedustelut: MatkaHermes tai Ossi Tuusvuori, ossi.tuusvuori@utu.fi, gsm. 040- 7608280 tai info@mikaelagricolaseura.fi

TARKEMMAN MATKAOHJELMAN LÖYDÄT TÄÄLTÄ –  Matkaohjelma

Naantalin kirkossa pidettävän konsertin ohjelman löydät täältä – Konserttiohjelma

Jyrki Knuutilan kirjoitti Agricolan juhlavuoden raporttiin artikkelin Mikael Agricolan pitäjistä, joihin myös Naantali ja Rymättylä kuuluvat.  Raportin löydät täältä (s. 75-77)  –  Artikkeli

TIEDOTE

Julkaisuvapaa HETI

AGRICOLAN MUISTOMERKKI PALJASTETAAN VIIPURISSA

Viipurissa paljastetaan lauantaina 27. kesäkuuta 2009 Mikael Agricolan (n. 1507–1557) muistomerkki luterilaisen Pietari-Paavalin kirkon edustalla. Muistomerkin paljastuspuheen pitää patsashankkeen alkusanat vuonna 2000 Kyrönniemessä sijaitsevan Agricolan muistokiven paljastustilaisuudessa lausunut ministeri Jaakko Numminen, joka luovuttaa muistomerkin Viipurin kaupungille.

Numminen paljastaa muistomerkin yhdessä Viipurin piirijohtaja Georgi Porjadinin kanssa. Muistomerkkihanke on osa vuonna 2007 vietetyn Mikael Agricolan juhlavuoden virallista perintöä. Parhaana turistikautena Viipurin keskustassa järjestettävään juhlaan odotetaan runsaasti suomalaista ja paikallista yleisöä. Myös nuori Mikael Agricola on mukana seuraamassa juhlintaa.

Muistomerkin paljastustilaisuudessa Suomen valtiovallan tervehdykset esittävät eduskunnan sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kauko Hänninen sekä opetusministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja. Juhlallisuuksiin osallistuu myös arkkipiispa Jukka Paarma, Venäjän ortodoksisen kirkon piispa Markell sekä Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi. Myös Niilo Rantalan esittämä koulupoika Mikael osallistuu juhlintaan.

Suomenlahden rannalla Kuolemajärven Kyrönniemellä sijaitsevalla Agricolan muistokivellä järjestetään 27.6.aamulla hartaustilaisuus, jossa puhuvat Mikael Agricola -seuran puheenjohtaja Jyrki Knuutila sekä Koiviston (Primorsk) kaupunginjohtaja Aleksei Skorodumov. Lauantaina illalla kirkkokonsertissa esiintyvät Naantalin seurakunnan kanttori Kari Vuola ja bassobaritoni Nicolas Söderlund. Sunnuntaina Pietari-Paavalin kirkossa järjestettävässä ekumeenisessa juhlajumalanpalveluksessa saarnaa arkkipiispa Jukka Paarma.

Juhlallisuuksien yhteydessä lauantaina illalla järjestettävällä laivaristeilyllä vietetään rukoushetki sitten Agricolan aikojen huolestuttavaan kuntoon päässeen Suomenlahden ja Itämeren suojelun merkeissä. Aloitteen tähän on tehnyt Elävä Itämeri -säätiön ja Baltic Sea Action Groupin perustaja Ilkka Herlin, joka on Cargotec Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja on ollut tukemassa muistomerkkihanketta taloudellisesti.

Agricolalle omistetun viikonvaihteen viikon vaihteen monipuolisella ohjelmalla halutaan palauttaa mieliin 101 vuoden takaiset tapahtumat kesäkuussa1908, jolloin Emil Wikströmin alkuperäinen Agricolalle omistettu muistomerkki paljastettiin Viipurin monipäiväisten laulujuhlien yhteydessä silloisen tuomiokirkon edustalla.

Viipurin linnaan Agricola -huone

Viipurin linnan museossa avataan Agricolalle omistettu huone, jossa on näytteillä Agricola 2007 mitalikilpailutöiden näyttely. Mikael Agricola -seura ja Agricolan synnyinpitäjän Pernajan kunta ja seurakunta lahjoittavat museolle vanhan talonpoikaisjaalan pienoismallin. Lisäksi suomalaiset kustantajat Suomalainen Kirjallisuuden Seura, Edita Oy ja BTJ Finland Oy sekä kirkkohallitus ja Mikael Agricola -seura lahjoittavat Viipurin kaupunginkirjastolle juhlavuoden monipuolisen Agricola-aiheisen kirjallisuuden kokoelman.

Muistomerkin paljastamisen kunniaksi Lingsoft Oy julkaisee yhteistyössä Mikael Agricola -seuran kanssa ja kirkkohallituksen taloudellisella tuella juhlavuonna 2007 ilmestyneen Agricola tunnissa -sanaston venäjänkielisen version. Sitä tullaan jakamaan Viipurissa mm. koululaisille sekä kirkoissa ja kirjastoissa. Monikanavaisen sanaston voi lukea myös sähköisenä e-kirjana ja ladata mobiiliversiona puhelimeen, lisätietoja Agricola -sanastosta ja muista One-Hour Words -sanastoista www.onehourwords.com

Mikael Agricola -seuran aloitteesta on yhteistyössä Viipurin kaupungin kanssa käynnistetty jokin aika sitten selvitystyö koskien Viipurin vanhan tuomiokirkon eli kaupunkikirkon alueen monitieteellistä tutkimus- ja kulttuuriperintöhanketta. Tämän lähitulevaisuudessa käynnistyvän hankkeen tavoitteena on saattaa myös Agricolan hautapaikkana pidetty raunioalue arvoiseensa tilaan ja asemaan, onhan se merkittävä eurooppalainen kulttuuriperintökohde. Hanketta esitellään viikonvaihteen aikana Viipurin historiaa ja arkeologiaa hyvin tuntevien arkeologien Aleksanteri Saksan sekä Markus Hiekkasen toimesta. Aiheesta on tiedotettu lähemmin, tiedote löytyy myös osoitteessa http://www.mikaelagricolaseura.fi/?page_id=45

Autuaita ovat rauhantekijät

Muistomerkin pronssinen Agricolaa esittävä puolivartalokuva on uusvalos Emil Wikströmin alun perin kesäkuussa 1908 Viipurissa paljastetun muistomerkin Agricolaa esittäneestä hahmosta. Suomalaiset kuljettivat muistomerkin pronssiset hahmot turvaan talvisodan viime vaiheissa maaliskuun alussa 1940, minkä jälkeen ne katosivat. Suurikokoinen graniittinen jalusta purettiin sodan jälkeen. Uuden muistomerkin harmaa graniittijalusta on veistetty Kamennogorskissa (Antreassa), ja sen kauluskivenä on alkuperäinen, osin vaurioitunut Emil Wikströmin suunnittelema noin 1 tonnin painoinen kauluskivi. Muistomerkissä lukee suomeksi ja venäjäksi raamatun sanat: Autuaita ovat rauhantekijät. Muistomerkin viereen sijoitetussa tekstitaulussa kerrotaan Agricolasta, muistomerkistä ja sen historiasta suomen, venäjän ja ruotsin kielellä.

Hankkeen toteutuksesta on Suomessa vastannut Agricola 2007 -muistomerkkitoimikunta ja Venäjällä Viipurin kaupunki, joka tulee järjestämään myös paljastusjuhlallisuudet yhteistyössä Mikael Agricola -seuran alaisuudessa nykyisin toimivan toimikunnan kanssa. Muistomerkkihanketta tukevat taloudellisesti opetusministeriö, kirkkohallitus, Svenska Kulturfonden, Litteratursällskapet i Finland ja Cargotec Oy.

Viipuri oli nuoren Mikaelin koulukaupunki lähes 10 vuoden ajan 1520-luvulla, ja sinne hänet on myös todennäköisesti haudattu pääsiäisen aikoihin vuonna 1557, kun Turun piispan virassa ollut Agricola oli menehtynyt reessään ollessaan palaamassa Moskovaan ja Novgorodiin suuntautuneelta, kuningas Kustaa Vaasan lähettämän rauhanvaltuuskunnan matkalta.

Mikael Agricolan elämäntyöllä on ollut suuri merkitys suomalaiselle kulttuurille. Häntä pidetään Suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä, kirkon uudistajana sekä rauhanneuvottelijana Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa 1554 –1557. Agricolan perintö elää vahvana nykyisinkin, vaikka hänen kuolemastaan on kulunut jo yli 450 vuotta. Tähän viittasi myös Agricolan juhlavuoden teemana ollut oma kieli, oma mieli.

Viipurin muistomerkkihankkeesta, Agricolasta, juhlavuodesta sekä muistomerkin paljastusjuhlallisuuksista löytyy lisätietoa Mikael Agricola -seuran verkkosivuilta www.mikaelagricolaseura.fi ja juhlavuoden jälkeen perustusta Mikael Agricola portaalista http://agricola.utu.fi/mikael

Lisätietoja antaa muistomerkkitoimikunnan sihteeri Ossi Tuusvuori (ossi.tuusvuori@utu.fi gsm +358-40-7608280).

Lingsoft Oy

LEHDISTÖTIEDOTE
Helsinki 27.6.2009

Lingsoft Oy julkaisee monikanavaisessa One-Hour Words -julkaisusarjassaan venäjänkielisen pienoissanakirjan ”Agricola tunnissa – Agricolaa a:sta ö:hön”. Sanasto on sarjan ensimmäinen ei-suomenkielinen julkaisu. Se on julkaistu ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 2007, jolloin tuli kuluneeksi 450 vuotta Agricolan kuolemasta.Nyt Lingsoft jatkaa Agricolan juhlavuonna alkanutta yhteistyötä Agricola-seuran kanssa. Mikael Agricolan muistomerkki paljastetaan Viipurin luterilaisen Pietari-Paavalin kirkon edustalla 27.6.2009, ja tuolloin julkaistaan myös sanasto.

Huumorintajuisella otteella työstetty tietopaketti esittelee venäjänkielisille Suomen kirjakielen isän kompaktissa muodossa. Sanastomuotoinen julkaisu kertoo Agricolan elämästä ja saavutuksista, lisäksi mukana on myös ripaus tuon ajan elämänmenoa. Venäjänkielisen sanaston on toimittanut Aleksandr Belov, ja sitä jaetaan Viipurin seudun koululaisille sekä Pietari-Paavalin kirkossa.

Sanastot tunnissa

Lingsoft Oy:n monikanavaisen One-Hour Words -julkaisusarjan ideana on valita jokin aihe ja tiivistää siitä keskeiset tiedot sanaston muotoon. Lopullisesta tuotteesta tulee mieleen perinteinen tietosanakirja, mutta jokainen One-Hour Words -sanasto on luettavissa tunnissa.

Palkittu integroidun markkinoinnin innovaatio

Sarjan formaatin mukaisesti sanastot julkaistaan neljän eri kanavan kautta. Vihkoversion lisäksi One-Hour Words -sanastoihin voi tutustua mobiilisovelluksena, Internetistä ladattavana sähköisenä e-kirjana ja tekopuheena toteutettuna äänikirjana. Uuden Teknologian Säätiö on palkinnut innovaatiopalkinnollaan Lingsoftin One-Hour Words -konseptin, jossa uusi tekniikka yhdistyy uudenlaiseen integroituun markkinointiin.

Tutustu sanastoihin. Saat sanastoja matkapuhelimeesi soittamalla numeroon 0200 682 55. Puhelun hinta 0,95 €/min mpm. Sanasto-ohjelma toimii uusimmissa puhelinmalleissa, joissa voi käyttää Java-sovelluksia. Saatavana myös painettuna vihkona, e-kirjana ja äänikirjana – www.onehourwords.com

Katriina Pulli
Account Manager
Lingsoft Oy
info@onehourwords.com
puh.

(02) 2793 300

—-

Lingsoft Oy
ИНФОРМАЦИЯ ДЛЯ ПРЕССЫ
Хельсинки 23.6.2009

Lingsoft знакомит читателей с Микаэлем Агриколой – теперь и по-русски
Lingsoft Oy публикует в многоканальной издательской серии One-Hour Words русскоязычный мини-словарь под названием *Агрикола за час –
Агрикола от а до я*. Словарь представляет собой первую нефинноязычную публикацию серии . На финском языке издание впервые вышло в свет
в 2007 году, ознаменованном 450-летием со дня смерти Микаэля Агриколы.
Сейчас фирма Lingsoft продолжает начатое в юбилейный год сотрудничество с Обществом Микаэля Агриколы. Открытие памятника знаменитому епископу-реформатору состоится 27.06.2009 перед лютеранской церковью Петра и Павла. Тогда же будет опубликован словарь.

Пронизанный юмором информационный пакет в компактной форме знакомит русскоязычного читателя с отцом финской письменности. Издание
в форме словаря рассказывает о жизни и деятельности Микаэля Агриколы и вкратце о событиях той эпохи. Русскоязычный словарь, который
будет распространяться среди школьников Выборга и прихожан церкви Петра и Павла, подготовлен Александром Беловым.

Лексика за час

Идея многоканальной издательской серии One-Hour Words фирмы Lingsoft Oy состоит в следующем: важнейшая информация по выбранной теме
собирается в сжатом виде и выдаётся в форме словаря. Окончательная публикация напоминает традиционный энциклопедический словарь,
однако каждую тематическую подборку One-Hour Words можно прочесть в течение часа.

Высоко оцененная инновация интегрированного маркетинга

Тематические подборки издаются четырьмя форматами и соответственно имеют четыре канала доступа. Кроме печатной, тематический словарь
представлен в мобильной версии, в форме загружаемой из Интернета е-книги и звуковой версии. Общество новых технологий наградило
концепцию One-Hour Words фирмы Lingsoft Oy, объединяющую новую технику с современным интегрированным маркетингом, инновационным
призом.

Познакомьтесь с тематическим словарём. Вы можете также получить нужную подборку на свой мобильный телефон, позвонив по телефону +358 (0)200 682 55. Цена мобильной услуги 0,95 €/мин. мтф. Словарная программа действует в большинстве новейших моделей телефонов, имеющих Java-поддержку. Издание имеется также в печатном виде, формате е-книги и звуковой книги.
www.onehourwords.com

Катриина Пулли
Account Manager
Lingsoft Oy
info@onehourwords.com
тел. +358 (02) 2793 300
Lingsoft Oy

Lingsoft – это полный спектр языковых услуг. Фирма предоставляет переводческие и лексические услуги, инструменты для автора и
читателя, поисковые системы, средства для фильтрации и отбора информации, обучающие модули, услуги со звуковым управлением
и е-книги. В т.ч. текстовые редакторы для семи языков корпорации Microsoft Office созданы фирмой Lingsoft. Продукты Lingsoft
работают во всех обычно используемых пользовательских системах и программах. В основу решений положен созданный фирмой
Lingsoft языковой структурный анализ, завоевавший в мире уже статус стандарта.
www.lingsoft.fi

TIEDOTE 27.6.2009
(julkaisuvapaa heti)

Mikael Agricolan muistomerkki paljastetaan Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla 27.6. klo 13. Juhlallisuuksien ohella on tarkoituksena julkistaa uusi Viipurin keskiaikaisen kaupunginkirkon raunioita koskeva kansainvälinen hanke.

Viipuriin muurattiin 1430–1440-luvulla kivinen kaupunginkirkko, joka arkkitehtuuriltaan ja koristelultaan oli erittäin korkeatasoinen. Seuraavalla vuosisadalla siitä tuli Viipurin hiippakunnan tuomiokirkko aina vuoteen 1710 asti, jolloin tsaari Pietari Suuren joukot valloittivat kaupungin. Sen jälkeen se oli vuoroin ortodoksinen kirkko, varastorakennus ja luterilainen kirkko. Helmikuussa 1940 rakennus tuhoutui ilmapommitusten aiheuttamassa tulipalossa, mutta seinämuurit jäivät paikalleen.

Talvisodasta lähtien kirkko on ollut rappeutuva raunio, johon ei Neuvostoliiton aikana juuri tunnettu kiinnostusta. Vieläkään se ei ole arvoaan vastaavassa asemassa kaupungin muistomerkkien joukossa.

Viime vuosina onkin noussut esiin ajatus, että rakennusraunio ympäristöineen tulisi tutkia arkeologisesti ja muin keinoin, konservoida ja restauroida muurit ja muodostaa siitä suojeltu ja hyvin ylläpidetty kohde. Vietettäessä Mikael Agricolan juhlavuotta 2007 esitettiin ajatus tämän hankkeen ja näin muodostuvan monumentin omistamisesta hänelle.

Kun tänä viikonloppuna paljastetaan Viipurissa Agricola-muistomerkki, voisi se antaa alun tällaiselle suurtyölle. Se voisi herättää viipurilaiset syvemmin kunnioittamaan kaupungin keskiajan ja Agricolan perintöä. Tutkimus- ja restaurointihanke voisi olla kansainvälinen siten, että päätoimijoina olisivat Venäjän ja Suomen ammattilaiset (Suomen puolella mm. Turun yliopiston arkeologian oppiaine ja Muuritutkimus ky).

Yhteistyöverkostona voisivat Suomen puolella olla mm. evankelis-luterilainen kirkko, opetusministeriö, viipurilaisperäiset seurat ja rahastot, Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ja Mikael Agricola -seura.

Jotta tämän historiallisesti merkittävän ja arvokkaan kulttuuriperintökohteen merkitys tulisi myös viipurilaisen yleisön tietoon, aihetta käsittelevä Markus Hiekkasen artikkeli julkaistaan Viipuri-lehdessä muistomerkin paljastusjuhlallisuuksien aikaan.

Alueeseen tutustutaan Viipurissa Markus Hiekkasen ja Viipurin kaupungin arkeologista kaivauksista vastaavan Aleksandr Saksan johdolla sunnuntaina 28.6. aamupäivällä.

Lisätietoja hankkeesta antavat:
– Professori Markus Hiekkanen, markus.hiekkanen@utu.fi, gsm: +358405540725
– Agricola 2007 -muistomerkkitoimikunnan sihteeri Ossi Tuusvuori, ossi.tuusvuori@utu.fi, gsm: + 358407608280

Agricolasta, muistomerkkihankkeesta ja kaupunginkirkon hankkeesta on lisää tietoa näillä sivuilla, Agricolan juhlavuoden sivustoilla (www.agricola2007.fi) sekä Mikael Agricola -portaalissa (http://agricola.utu.fi/mikael/

ПРЕСС-РЕЛИЗ 27.6.2009

ЦЕРЕМОНИЯ ОТКРЫТИЯ МЕМОРАЛА МИКАЭЛЯ АГРИКОЛЫ В В ВЫБОРГЕ 27.-28.6.2009

ПОДНЯТИЕ СТАТУСА РУИН ВЫБОРГСКОЙ СРЕДНЕВЕКОВОЙ ЦЕРКВИ ДО ЗАСЛУЖЕННОГО УРОВНЯ

В 1430-1440-х годах в Выборге была заложена каменная городская церковь, которая представляла из себя здание высококлассной архитектуры и была роскошно украшена. В следующем столетии она стала главным кафедральным собором Выборгской епархии, которым была вплоть до захвата города войсками Петра I в 1710-м году. После этого церковь в разные периоды являлась православной церковью, складом и лютеранской церковью. В феврале 1940-го года церковь была уничтожена пожаром, возникшим от попадания авиабомбы, устояли только каменные стены.

В советские времена, начиная с Финской войны, церковь представляла собой разваливающиеся руины, к которым практически не было интереса. Даже в наши дни церковь всё ещё не заняла достойное место среди городских памятников архитектуры.

Недавно появилась идея провести археологические раскопки и другие исследования в районе руин, законсервировать и отреставрировать стены и сделать церковь защищённым и хорошо поддерживаемым историческим объектом. Во время проведения Юбилейного года Микаэля Агриколы в 2007-м году появилась идея посвятить проект реконструкции церкви памяти Микаэля Агриколы.

Открытие в эти выходные мемориала Агиколы в Выборге могло бы положить начало этой колоссальной работе. Оно могло бы разбудить в жителях Выборга глубокое уважение к городским традициям средневековья и наследию Агриколы. Проект по исследованию и реставрации мог бы быть международным. Главными действующими лицами могли бы стать российские и финские специалисты (с финской стороны в том числе археологическое отделение Университета Турку и организация по исследованию стен Muuritutkimus Ky).

Со стороны Финляндии с проектом могли бы сотрудничать например Евангелическо-лютеранская церковь, министерство образования, общества и фонды, чья деятельность или происхождение связано с Выборгом, организация сохранения памяти о погибших на войне, а также общество Микаэля Агриколы.

Чтобы донести значимость этого исторически важного и ценного объекта до жителей Выборга,  по этой теме будет опубликована статья авторства Маркуса Хиекканена в газете «Выборг» в дни открытия памятника Агриколе.

С районом церкви нас познакомят Маркус Хиекканен и ответственный за археологические раскопки в Выборге Александр Сакса утром в воскресение 28-го июня.

Дополнительную информацию о  проекте сообщат:
– профессор Маркус Хиекканен, markus.hiekkanen@utu.fi, gsm. +358405540725
– секретарь комиссии по мемориалу Юбилейного года Агриколы Оси Туусвуори   ossi.tuusvuori@utu.fi, gsm. +358407608280

Информацию о Микаэле Агриколе, а также о проектах мемориала и восстановления церкви вы можете найти на интернет-страницах Общества Микаэля Агриколы, Юбилейного года Агриколы и Портала Микаэля Агриколы www.mikaelagricolaseura.fi, www.agricola2007.fi и http://agricola.utu.fi/mikael/.

План Выборгской средневековой церкви и старого кафедрального собора (Маркус Хиекканен: Средневековые церкви Финляндии, SKS, 2007 стр. 548)

Руины средневековой церкви и старого кафедрального собора зимой (Маркус Хиекканен: Средневековые церкви Финляндии, SKS, 2007 стр. 549)