Mikael Agricola -seura

Mikael Agricola -seura sai kunnian luovuttaa Helsingissä pienimuotoisessa juhlatilaisuudessa 15.1.2010 seuran pysyvänä asiantuntijana toimivalle ja Agricolan juhlavuoden 2007 pääsihteerille Ossi Tuusvuorelle Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin. Tuusvuori työskenteli myös Agricolan muistomerkin palauttamiseksi Viipuriin, joka lopulta onnistui kesäkuussa 2009. Tuusvuori on tehnyt merkittävää ja pyyteetöntä työtä Mikael Agricolan tunnettavuuden ja seuran eteen muiden ansioidensa lisäksi. Seura onnittelee lämpimästi Ossia ja kiittää niin menneiden kuin tulevien hankkeiden asiantuntevasta ja innovatiivisesta ohjaamisesta.

Ossi Tuusvuori

Agricolan rucouskirja kuvaa ja neuvoo

joulukuun osalta:

Talvikuula on 31 päivää. Päivä pitää

6 hetkee. Yö pitää 18 hetkee. Aurinko

nousee liki 9 ja laskehen liki 3.

Jouluu varten kyllä valmistaan,

niin kaikki iloks hankitaan.

Kylmä elatos vahingon tee,

verta pääsuonest ulos laske.

Mutta älä lyö polvisuonta,

kuin tyhmäst tekevät monta.

Tällä kuulla sopii kaikkinaista ruokaa

syödä (niinkuin Plato sanoo) ja juoda

lämmint juomaa, ja pään ja rinnan

lämminä pitämän pitää. Niin ovat

lämpymät yrtit maksan ja pään

hyväksi. Karta verta laskemasta

Lähde: Kalendarium 2007, Turun yliopisto

Mikael Agricola -seuran syyskokous pidettiin 30.11. klo 17 Turun yliopiston Maaherran makasiinissa. Syyskokous hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä äänesti vanhan hallituksen jatkamaan myös vuonna 2010.

Hallituksessa toimivat vuonna 2010 seuraavat henkilöt:

Puheenjohtaja
Dosentti Jyrki Knuutila, Helsinki

Jäsenet
Professori Kaisa Häkkinen, Paimio, Turun yliopiston edustaja
Fil. maist. Keijo Perälä, Turku, rahastonhoitaja
Vastaava kustannustoimittaja Marja Sevón, Turku
Arkkipiispan sihteeri Heikki Jääskeläinen, Helsinki
Opetusneuvos Pirjo Sinko, Helsinki, opetushallitus
Teol. tohtori Ossi Haaramäki, Nurmo

Varajäsenet
Pääjohtaja Jussi Nuorteva, Helsinki, Arkistolaitos
Professori Markus Hiekkanen, Turun yliopisto, Hgin ja Turun yliopistojen dosentti

Seuralla on tulossa hyvin aktiivinen vuosi, mikäli vain kaikki hankkeet toteutuvat. Suurimpana käynnistyy Viipurin tuomikirkon raunioalueen kunnostushanke, johon Kordelinin säätiö on myöntänyt 15000 euron avustuksen. Vuonna 2010 toteutetaan mittaustyöt, maaperätutkimukset ja arkeologiset koetutkimukset sekä luodaan hankkeen perusta. Lisätietoja hankkeesta löytyy seuran sivuilta. Toukokuussa seura järjestää matkan Novgorodiin yhteistyössä Turkulaisen matkanjärjestäjän MatkaHermeksen kanssa (http://www.matkahermes.net/). Näistä ja muistakin hankkeista tiedotetaan näillä sivuilla sitä mukaa kun lisätietoa saadaan ja ne varmistuvat.

Seura on myös muuttamassa uusiin tiloihin vuoden vaihteessa. Uusi toimisto tulee sijaitsemaan Turun yliopiston Maaherran makasiinissa (Henrikinkatu 10). Arvokkaat ja sijainniltaan erinomaiset tilat seuran kanssa jakaa muun muassa Turun yliopistosäätiö. Syyskokous tutustui uusiin tiloihin glögitilaisuuden merkeissä kokouksen jälkeen.   

Mikael Agricola -seuran hallitus toivottaa hyvää joulunalusaikaa koko jäsenistölle! Tervetuloa mukaan toimintaan myös vuonna 2010.

Aika: Maanantai 30.11.2009 klo 17
Paikka: Porthan-sali, Maaherranmakasiini, Turun yliopisto, Henrikinkatu 10

Kokoukseen voivat osallistua seuran jäsenet, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa vuodelta 2009. Maksu on henkilöjäseniltä 20 €, paitsi opiskelijoilta 10 €. Jäsenmaksu maksetaan seuran pankkitilille 430918-214680 Liedon säästöpankkiin. Merkitkää viestiksi, kenen jäsenmaksusta on kyse.

Jäsenistölle lähetetään kokouskutsu vielä erikseen sähköpostitse viikkoa ennen kokousta.

ESITYSLISTA

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio vuodelle 2010

6. Vahvistetaan jäsenmaksujen suuruudet vuodelle 2010

7. Valitaan hallitukseen jäsenet ja varajäsenet vuodelle 2010

8. Valitaan 2 tilintarkastajaa ja varatilintarkastaja

9. Muut asiat

10. Kokouksen päättäminen

MIKAEL AGRICOLA -SEURAN MATKA AGRICOLAN JALANJÄLJILLÄ
NOVGORODIIN 19.-23.5.2010

Mikael Agricola -seura järjestää yhteistyössä Suomen kirkkohistoriallisen seuran kanssa kevätretken Novgorodiin 19.- 23.5.2010. Vastuullisena matkajärjestäjänä toimii turkulainen matkatoimisto MatkaHermes.

Matka tehdään Ruotsi-Suomen kuninkaan Kustaa Vaasan Moskovaan ja Novgorodiin vuoden 1557 alussa lähettämän rauhanneuvotteluvaltuuskunnan jäljillä. Valtuuskunnan ollessa huhtikuussa 1557 paluumatkalla Novgorodista menehtyi 9.4. valtuuskunnassa merkittävän aseman saavuttanut Turun piispa Mikael Agricola Kuolemajärven (silloisen Uudenkirkon) Kyrönniemellä. Rauhanvaltuuskunnan matkasta kerrotaan Kari Tarkiaisen Agricolan juhlavuonna ilmestyneessä teoksessa ”Ruotsin ja Venäjän rauhanneuvottelut 1557. Mikael Agricola Ruotsin lähetystön jäsenenä”. SKST 1104. Helsinki 2007.

Matkan aikana tutustumme Novgorodiin kirkollisena ja kulttuurisena välittäjänä idän ja lännen välillä sekä kuulemme asiantuntijoiden esityksiä liittyen Agricolaan ja rauhanvaltuuskunnan matkaan.  Lisäksi menomatkalla yövytään Agricolan koulu- ja hautakaupungissa Viipurissa, jossa tutustutaan kesäkuun lopulla 2009 uudelleen paljastettuun Agricolan muistomerkkiin.

Asiantuntijaoppaina matkalla ovat muun muassa arkeologi Aleksandr Saksa (Venäjän tiedeakatemia, Novgorodin yliopisto) sekä Gennadi ja Nina Kovalenko (Novgorodin yliopisto).

Matkaan lähdetään MatkaHermeksen tilausbussilla Turusta keskiviikkona 19.5. klo 16. Kiasman pysäkille Helsinkiin saavutaan noin klo 18. Ensimmäinen yö yövytään Viipurissa ja Novgorodissa on kolme hotelliyötä. Paluu Suomeen tapahtuu sunnuntain ja maanantain välisenä yönä (23./24.5.).

Lisätietoja Mikael Agricolasta Mikael Agricola -seuran verkkosivuilta: www.mikaelagricolaseura.fi.

Alustava matkaohjelma (varaus muutoksiin) on seuraava:

Keskiviikko 19.5.

16.00 Lähtö Turusta, Kauppatorin, ort. kirkko

18.00 Lähtö Helsingistä, Kiasman pysäkki

23.00 Saapuminen Viipuriin ja majoittuminen (Hotelli Viipuri)

Torstai 20.5.

8.00 Aamiainen hotellissa

9.00 Vierailu Agricolan muistomerkillä, Pietari-Paavalin kirkossa ja vanhan tuomiokirkon raunioilla

10.30 Lähtö kohti Pietaria/Novgorodia, matkalla lounas- ja kahvitauot

12.30 Tulo Pietariin. Lounas hotelli Rossijassa (omakustanteinen)

15.00 Lähtö Novgorodiin

18.00 Saapuminen Novgorodiin ja majoittuminen hotelliin (Hotelli Inturist)

– Lyhyt iltakävely ja orientaatio kaupunkiin Aleksandr Saksan opastuksella

– Päivällinen oman valinnnan mukaisessa paikassa

Perjantai 21.5. – Sofian puolen lähiseutu/ länsikaupunki

Yksityiskohtainen aikataulu ja tarkempi ohjelma vahvistetaan matkan aikana

AAMUPÄIVÄ
1. Perynia-Peryn-skiitta ja Novgorodin sloveenien asuinpaikka merovingiajalta sekä Perun -nimisen pakanajumalan palvontapaikka
2. Pyhän Yrjön luostari (1030) sekä Pyhälle Yrjölle nimitetty kirkko (1119)
3. Vitoslavitsy -puuarkkitehtuurinmuseo

LOUNAS
Ravintola Yrjön podvorje, Jurveskoje podvorje (omakustanteinen)

ILTAPÄIVÄ
Kaivauspaikka Troitskiy raskop, kaupungin historia ja Kreml – mm. Sofian katedraali (1045-1050)

18.00 Paikallisen yliopiston edustajien tapaaminen (varmistuu perillä)

20.00 Päivällinen Kefe na sennoi -ravintolassa (omakustanteinen)

Lauantai 22.5. – Torsovaja Storina/itäkaupunki

AAMUPÄIVÄ
Nereditsan kirkko (1198) ja Rurikin gorodische (nähdään kirkolla)
Volotovon Jumalan äidin kuolonuneen nukkumisen kirkko (1352), Hutynin luostari (arkkipiispan residenssi)

LOUNAS
Kafe Kolme Paksua miestä (omakustanteinen)

ILTAPÄIVÄ
1. Jaroslavin tori ja hovi, Pyhälle Nikolaukselle omistettu kirkko (1113-1116)
2. Kristuksen kirkastumisen kirkko (1374), jossa Feofan Kreikkalaisen 1378 maalaamia freskoja
3. Snamensky sobor (The Cathedral of the sign) 1682-1688
4. Fedora Srtatilatin kirkko (1360-1361)

18.00 Risteily Ilmajärvelle (osallistumisvahvistukset menomatkalla, omakustannus, kesto n. 1t.)

Päivällinen ja illanvietto, Hotelli Intourist (omakustannus)

Sunnuntai 23.5.

Aamulla lyhyt osallituminen liturgiaan

12.00 Lähtö Novgorodista, matkalla kahvi- ja ruokatauot

17.00 Ruokailu Viipurissa (Pyöreä torni, omakustannus)

21.30 Saapuminen Helsinkiin

23.30 Saapuminen Turkuun

Bussissa kuulemme seuraavia tietoiskuja ja miniluentoja:

Jyrki Knuutila: Kuninkaantien varret

Kaisa Häkkinen: Kuninkaantien paikannimistä Agricolan aikana – vähän ennen ja jälkeenkin

Jyrki Knuutila: Mikael Agricolan ja Paavali Juustenin matkareitit

Aleksandr Saksa ja Jyrki Knuutila: Hiekkanen: Landskrona – osa varhaista ruotsalaista ja suomalaista valloitushistoriaa

Aleksandr Saksa ja Jyrki Knuutila: Lyhyt johdanto Inkerinmaan historiaan

Aleksandr Saksa: Fennougrien, slaavien ja muiden etnisten ryhmien kohtaaminen Novgorodinnaalla

Kaisa Häkkinen: Venäjän kielen vaikutus suomen kieleen – ja saman toisin päin

Aleksandr Saksa: Rurikin Gorodish ja Staraja Ladoga osana Novgorodin esihistoriaa

Jyrki Knuutila: Pyhä Olavi suomalaisessa kirkkomaisemassa ja Novgorodissa

Matkan hinta 540 € sisältää ryhmäviisumin, bussikuljetuksen, majoitukset (2 hh) aamiaisineen sekä opastukset. Yhden hengen huoneesta peritään 80 euron lisämaksu Novgorodin Inturist hotellissa.

Hintaan ei sisälly ruokailuja eikä mahdollisia maksullisia konsertti- teatteri- tai muita ohjelmia. Ohjelmaan sisältyvät valinnaiset maksulliset ohjelmaosuudet vahvistetaan alkuvuonna 2010.

Tiedustelut ja varaukset: Matkatoimisto MatkaHermes

Puolalankatu 4, 20100 Turku

puh. 02 2505520

puh. 0400 664294

fax 02 250 5548

matkahermes@hotmail.com

www.matkahermes.net

Tulostettavan version ohjelmasta löydät täältä.

Tervetuloa Turun Kirjamessuille tutustumaan seuran toimintaan, Agricolan juhlavuoden 2007 perintöön, Viipurin tuomiokirkko -hankkeeseen sekä tietysti myös Mikael Agricolan historiaan. Osastollamme myydään Pirkko Viitasalon suunnittelemia pronssisia Agricolan juhlavuoden mitaleita.  Osastomme sijaitsee B-hallissa ja sen numero on 96.  Päivystämme messuilla joka päivä.

TIEDOTE
Julkaisuvapaa heti

Mikael Agricola -seura järjestää lauantaina 29. elokuuta opastetun ja ohjelmallisen bussimatkan saaristokaupunki Naantaliin. Matkalla tutustutaan asiantuntijoiden opastuksella Agricolan jalanjäljillä Rymättylän ja Merimaskun kirkkoihin ja Naantalin luostarikirkkoon. Ohjelmassa on myös lounas saaristolaispitopöydästä sekä opastettu kierros Naantalin vanhassa kaupungissa. Päivän päättää kirkkokonsertti Naantalin luostarikirkossa.

Oppaina ja asiantuntijoina matkalla toimivat alansa johtavat asiantuntijat professori Kaisa Häkkinen, professori Markus Hiekkanen sekä dosentti Jyrki Knuutila. Kirkkokonsertissa kuullaan Viipurissa 27.kesäkuuta 2009 Mikael Agricolan muistomerkin paljastusjuhlallisuuksien yhteydessä pidetyn konsertin ohjelmisto, ja siinä esiintyvät Jouni Kuorikoski (baritoni) ja Kari Vuola (urut). Konserttiin on avoinna myös yleisölle.

Vuonna 1557 kuollut suomen kirkon uudistaja, suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isä Mikael Agricola vieraili mm. piispantarkastusmatkoillaan eri puolilla Suomea, myös nykyisen Naantalin saaristokaupungin alueella. Vuonna 2007 vietetyn Mikael Agricolan juhlavuoden perintöä vaaliva Mikael Agricola -seura tulee jatkossa järjestämään asiantuntijoiden opastuksella matkoja muihin Agricola -pitäjiin Turun seudulla ja Suomessa.

Lisätietoa matkasta, konserttiohjelmasta, Viipurin muistomerkin paljastuksesta sekä Mikael Agricolasta ja seuran toiminnasta on seuran kotisivuilla www.mikaelagricolaseura.fi. Agricolan pitäjien ja matkojen esittelyyn voi tutustua ennakolta juhlavuoden raportissa ilmestyneessä Jyrki Knuutilan artikkelissa (ss.75 – 77), joka on luettavissa Mikael Agricola -portaalissa:  http://agricola.utu.fi/mikael/

Matkalle ilmoittautuminen matkatoimisto MatkaHermekselle 24.8.  klo 12 mennessä (matkahermes@hotmail.com , puh. 02 250 5520 ). Lisätietoja: Ossi Tuusvuori, 040 7608280, ossi.tuusvuori@utu.fi.

Opastettu ohjelmallinen bussimatka saaristokaupunki Naantalissa 29. elokuuta 2009

Mikael Agricola seura järjestää opastetun ja ohjelmallisen matkan Saaristokaupunki Naantaliin, jossa tutustutaan asiantuntijoiden opastuksella Agricolan jalanjäljillä Rymättylän sekä Merimaskun kirkkoihin ja Naantalin luostarikirkkoon.  Ohjelmassa on myös opastettu kierros Naantalin vanhassa kaupungissa ja päivän päätteeksi nautitaan kirkkokonsertista luostarikirkossa.

Bussi starttaa klo 11 Turun ortodoksisen kirkon edustalta. Vastuullisena matkanjärjestäjänä on MatkaHermes, ja matkan hinta on 70 €, Mikael Agricola -seuran jäsenille 65€. Hinta sisältää bussimatkan, ohjelman opastuksineen ja esitelmineen sekä pitopöydästä nautittavan runsaan lounaan Pohjankulman tuvassa ( www.pohjankulma.fi )Rymättylässä.

Oppaina ja asiantuntijoina matkalla toimivat alansa johtavat suomalaisasiantuntijat professori Kaisa Häkkinen, professori Markus Hiekkanen sekä dosentti Jyrki Knuutila. Kirkkokonsertissa kuullaan Viipurissa 27.kesäkuuta 2009 Mikael Agricolan muistomerkin paljastusjuhlallisuuksien yhteydessä pidetyn konsertin ohjelmistoa, ja siinä esiintyvät Jouni Kuorikoski (baritoni) ja Kari Vuola (urut). Konserttiin, joka on avoinna myös yleisölle, on vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

Lisätietoa matkasta, konserttiohjelmasta, Viipurin muistomerkin paljastuksesta sekä Mikael Agricolasta ja seuran toiminnasta on näillä sivuilla.  Sitovat ilmoittautumiset MatkaHermekselle (matkahermes@hotmail.com , puh. 02 250 5520, Raimo Kesonen gsm.  0400 664 294) maanantaihin 24.8. klo 12 mennessä.  Varataan oikeus ohjelmamuutoksiin.

Tiedustelut: MatkaHermes tai Ossi Tuusvuori, ossi.tuusvuori@utu.fi, gsm. 040- 7608280 tai info@mikaelagricolaseura.fi

TARKEMMAN MATKAOHJELMAN LÖYDÄT TÄÄLTÄ –  Matkaohjelma

Naantalin kirkossa pidettävän konsertin ohjelman löydät täältä – Konserttiohjelma

Jyrki Knuutilan kirjoitti Agricolan juhlavuoden raporttiin artikkelin Mikael Agricolan pitäjistä, joihin myös Naantali ja Rymättylä kuuluvat.  Raportin löydät täältä (s. 75-77)  –  Artikkeli

Kun Venäjä vuonna 1808 valloitti koko nykyisen Suomen, Viipuri oli ollut venäläinen kaupunki jo sata vuotta. (Kun Viipuria neuvostoaikana kutsuttiin vanhaksi venäläiseksi kaupungiksi, ei väite aivan perätön ollut. Kaupunki oli kuitenkin kuulunut Ruotsin valtakuntaan melkein kaksi kertaa niin kauan kuin Venäjään.) Kaupungin monivaiheinen historia ilmenee myös sen muistomerkeissä. Eikä Mikael Agricolan patsas ole ainoa, joka on pystytetty, poistettu ja taas pystytetty.

1900-luvun alkuvuosina Viipuriin pystytettiin kaksi huomattavaa, Ruotsin ajasta muistuttavaa patsasta. Agricolan lisäksi patsaan sai v. 1908 linnan perustaja Tyrgils Knutsson. Kun kaupunki sentään kuului Venäjän valtakuntaan, myös Venäjän valta sai muistomerkin. Vuonna 1910, kun oli kulunut 200 vuotta Viipurin valloituksesta, patsaan sai myös valloittaja, Pietari Suuri. Vaikka Aleksanteri II sai rauhassa seistä Helsingin Senaatintorilla, Viipurissa Venäjän keisarin muistomerkkiin ei suhtauduttu yhtä suvaitsevasti Suomen itsenäistyttyä.  Jotkut sotilaat kaatoivat sen omavaltaisesti kesällä 1918, eikä sitä palautettu paikalleen. Sen tilalle pystytettiin Suomen leijona. Talvisodan jälkeen venäläiset puolestaan vaihtoivat sen Pietariin, jonka suomalaiset puolestaan taas poistivat jatkosodan aikana. V. 1944 tapahtui toistaiseksi viimeinen vaihto, kun venäläiset jälleen palauttivat keisarinsa kuvan paikalleen. Leninin ohella se esittää  nyt jo varsin pitkää venäläisvallan aikaa Viipurissa.

Viime sotien melskeissä myös Ruotsin marski Tyrgils Knutsson menetti julkisen paikkansa, mutta patsas säilyi varastossa ja pystytettiin uudestaan uuden Venäjän luvalla v. 1993 kaupungin 700-vuotisjuhlien yhteydessä.

Suomen leijonakin on löydetty, vaikka huonossa kunnossa, Monrepos´n puistosta, jossa se kuulemma runneltuna seisoo.

Vaikka Agricolan patsaallakin on takaan arvoitukselliset seikkailut, se voitiin palauttaa katukuvaan rauhallisesti ja ystävyydessä venäläisten kanssa. Voimme vain toivoa, että muistomerkki koetaan myös Viipurissa tulevaisuutta rakentavana menneisyyden hallintana.  Esiintyyhän muistettava henkilö siinä rauhantekijänä, eikä kilpaile vallanpitäjän paikasta kenenkään kanssa.

(Tämän kirjoituksen tiedot perustuvat Max Engmanin äskettäin ilmestyneeseen teokseen ”Pitkät jäähyväiset. Suomi Ruotsin ja Venäjän välissä vuoden 1809 jälkeen,” Suosittelen teosta isänmaan historiasta kiinnostuneille.)

1.7.2009 Keijo Perälä

TIEDOTE

Julkaisuvapaa HETI

AGRICOLAN MUISTOMERKKI PALJASTETAAN VIIPURISSA

Viipurissa paljastetaan lauantaina 27. kesäkuuta 2009 Mikael Agricolan (n. 1507–1557) muistomerkki luterilaisen Pietari-Paavalin kirkon edustalla. Muistomerkin paljastuspuheen pitää patsashankkeen alkusanat vuonna 2000 Kyrönniemessä sijaitsevan Agricolan muistokiven paljastustilaisuudessa lausunut ministeri Jaakko Numminen, joka luovuttaa muistomerkin Viipurin kaupungille.

Numminen paljastaa muistomerkin yhdessä Viipurin piirijohtaja Georgi Porjadinin kanssa. Muistomerkkihanke on osa vuonna 2007 vietetyn Mikael Agricolan juhlavuoden virallista perintöä. Parhaana turistikautena Viipurin keskustassa järjestettävään juhlaan odotetaan runsaasti suomalaista ja paikallista yleisöä. Myös nuori Mikael Agricola on mukana seuraamassa juhlintaa.

Muistomerkin paljastustilaisuudessa Suomen valtiovallan tervehdykset esittävät eduskunnan sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kauko Hänninen sekä opetusministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja. Juhlallisuuksiin osallistuu myös arkkipiispa Jukka Paarma, Venäjän ortodoksisen kirkon piispa Markell sekä Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi. Myös Niilo Rantalan esittämä koulupoika Mikael osallistuu juhlintaan.

Suomenlahden rannalla Kuolemajärven Kyrönniemellä sijaitsevalla Agricolan muistokivellä järjestetään 27.6.aamulla hartaustilaisuus, jossa puhuvat Mikael Agricola -seuran puheenjohtaja Jyrki Knuutila sekä Koiviston (Primorsk) kaupunginjohtaja Aleksei Skorodumov. Lauantaina illalla kirkkokonsertissa esiintyvät Naantalin seurakunnan kanttori Kari Vuola ja bassobaritoni Nicolas Söderlund. Sunnuntaina Pietari-Paavalin kirkossa järjestettävässä ekumeenisessa juhlajumalanpalveluksessa saarnaa arkkipiispa Jukka Paarma.

Juhlallisuuksien yhteydessä lauantaina illalla järjestettävällä laivaristeilyllä vietetään rukoushetki sitten Agricolan aikojen huolestuttavaan kuntoon päässeen Suomenlahden ja Itämeren suojelun merkeissä. Aloitteen tähän on tehnyt Elävä Itämeri -säätiön ja Baltic Sea Action Groupin perustaja Ilkka Herlin, joka on Cargotec Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja on ollut tukemassa muistomerkkihanketta taloudellisesti.

Agricolalle omistetun viikonvaihteen viikon vaihteen monipuolisella ohjelmalla halutaan palauttaa mieliin 101 vuoden takaiset tapahtumat kesäkuussa1908, jolloin Emil Wikströmin alkuperäinen Agricolalle omistettu muistomerkki paljastettiin Viipurin monipäiväisten laulujuhlien yhteydessä silloisen tuomiokirkon edustalla.

Viipurin linnaan Agricola -huone

Viipurin linnan museossa avataan Agricolalle omistettu huone, jossa on näytteillä Agricola 2007 mitalikilpailutöiden näyttely. Mikael Agricola -seura ja Agricolan synnyinpitäjän Pernajan kunta ja seurakunta lahjoittavat museolle vanhan talonpoikaisjaalan pienoismallin. Lisäksi suomalaiset kustantajat Suomalainen Kirjallisuuden Seura, Edita Oy ja BTJ Finland Oy sekä kirkkohallitus ja Mikael Agricola -seura lahjoittavat Viipurin kaupunginkirjastolle juhlavuoden monipuolisen Agricola-aiheisen kirjallisuuden kokoelman.

Muistomerkin paljastamisen kunniaksi Lingsoft Oy julkaisee yhteistyössä Mikael Agricola -seuran kanssa ja kirkkohallituksen taloudellisella tuella juhlavuonna 2007 ilmestyneen Agricola tunnissa -sanaston venäjänkielisen version. Sitä tullaan jakamaan Viipurissa mm. koululaisille sekä kirkoissa ja kirjastoissa. Monikanavaisen sanaston voi lukea myös sähköisenä e-kirjana ja ladata mobiiliversiona puhelimeen, lisätietoja Agricola -sanastosta ja muista One-Hour Words -sanastoista www.onehourwords.com

Mikael Agricola -seuran aloitteesta on yhteistyössä Viipurin kaupungin kanssa käynnistetty jokin aika sitten selvitystyö koskien Viipurin vanhan tuomiokirkon eli kaupunkikirkon alueen monitieteellistä tutkimus- ja kulttuuriperintöhanketta. Tämän lähitulevaisuudessa käynnistyvän hankkeen tavoitteena on saattaa myös Agricolan hautapaikkana pidetty raunioalue arvoiseensa tilaan ja asemaan, onhan se merkittävä eurooppalainen kulttuuriperintökohde. Hanketta esitellään viikonvaihteen aikana Viipurin historiaa ja arkeologiaa hyvin tuntevien arkeologien Aleksanteri Saksan sekä Markus Hiekkasen toimesta. Aiheesta on tiedotettu lähemmin, tiedote löytyy myös osoitteessa http://www.mikaelagricolaseura.fi/?page_id=45

Autuaita ovat rauhantekijät

Muistomerkin pronssinen Agricolaa esittävä puolivartalokuva on uusvalos Emil Wikströmin alun perin kesäkuussa 1908 Viipurissa paljastetun muistomerkin Agricolaa esittäneestä hahmosta. Suomalaiset kuljettivat muistomerkin pronssiset hahmot turvaan talvisodan viime vaiheissa maaliskuun alussa 1940, minkä jälkeen ne katosivat. Suurikokoinen graniittinen jalusta purettiin sodan jälkeen. Uuden muistomerkin harmaa graniittijalusta on veistetty Kamennogorskissa (Antreassa), ja sen kauluskivenä on alkuperäinen, osin vaurioitunut Emil Wikströmin suunnittelema noin 1 tonnin painoinen kauluskivi. Muistomerkissä lukee suomeksi ja venäjäksi raamatun sanat: Autuaita ovat rauhantekijät. Muistomerkin viereen sijoitetussa tekstitaulussa kerrotaan Agricolasta, muistomerkistä ja sen historiasta suomen, venäjän ja ruotsin kielellä.

Hankkeen toteutuksesta on Suomessa vastannut Agricola 2007 -muistomerkkitoimikunta ja Venäjällä Viipurin kaupunki, joka tulee järjestämään myös paljastusjuhlallisuudet yhteistyössä Mikael Agricola -seuran alaisuudessa nykyisin toimivan toimikunnan kanssa. Muistomerkkihanketta tukevat taloudellisesti opetusministeriö, kirkkohallitus, Svenska Kulturfonden, Litteratursällskapet i Finland ja Cargotec Oy.

Viipuri oli nuoren Mikaelin koulukaupunki lähes 10 vuoden ajan 1520-luvulla, ja sinne hänet on myös todennäköisesti haudattu pääsiäisen aikoihin vuonna 1557, kun Turun piispan virassa ollut Agricola oli menehtynyt reessään ollessaan palaamassa Moskovaan ja Novgorodiin suuntautuneelta, kuningas Kustaa Vaasan lähettämän rauhanvaltuuskunnan matkalta.

Mikael Agricolan elämäntyöllä on ollut suuri merkitys suomalaiselle kulttuurille. Häntä pidetään Suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä, kirkon uudistajana sekä rauhanneuvottelijana Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa 1554 –1557. Agricolan perintö elää vahvana nykyisinkin, vaikka hänen kuolemastaan on kulunut jo yli 450 vuotta. Tähän viittasi myös Agricolan juhlavuoden teemana ollut oma kieli, oma mieli.

Viipurin muistomerkkihankkeesta, Agricolasta, juhlavuodesta sekä muistomerkin paljastusjuhlallisuuksista löytyy lisätietoa Mikael Agricola -seuran verkkosivuilta www.mikaelagricolaseura.fi ja juhlavuoden jälkeen perustusta Mikael Agricola portaalista http://agricola.utu.fi/mikael

Lisätietoja antaa muistomerkkitoimikunnan sihteeri Ossi Tuusvuori (ossi.tuusvuori@utu.fi gsm +358-40-7608280).