Valtiotieteiden maisteri, TT h.c. ja kirjahistorian tutkija Anna Perälä luennoi sunnutaina 9.5. klo 18 Martinkirkossa aiheesta ”Kuvat Mikael Agricolan teoksissa”.
TIEDOTE
Julkaisuvapaa 9.4. klo 14
Vuoden 2010 Mikael Agricola -palkinto on päätetty myöntää
Ville Keynäkselle François Rabelaisin teoksen Pantagruelin
kolmas kirja suomennoksesta.
Lautakunta perustelee päätöstään seuraavasti:
François Rabelaisin Pantagruelin kolmas kirja muodostaa
kolmannen osan kahden jättiläisen, Gargantuan ja Pantagruelin,
vaiheista kertovassa teoksessa, jonka ydinajatus koskee ihmisen
elämisen, ajattelemisen ja ilmaisemisen vapautta. Ville Keynäs
on osannut herättää henkiin nykysuomeksi tämän ranskalaisen
kirjallisuuden mestariteoksen ja eurooppalaisen
renessanssikirjallisuuden aarteen. Ihmisen subjektiuden
pohdinnasta tulee Keynäksen luontevassa suomennoksessa elävää
sanaa, joka ei jätä omankaan aikamme lukijaa kylmäksi.
Kääntäjä Ville Keynäs liikkuu kuin kotonaan
rabelaismaisuudessa, pyhän sanan ja auktoriteettien
karnevalisoinnissa. Keynäs tavoittaa suomennoksessaan
ilmiömäisesti koko keskiajan saarna- ja markkinapuheesta
peräisin olevan groteskin repertuaarin. Keynäksen Rabelais-
suomennoksessa voi suorastaan kuulla myöhäiskeskiaikaisen
markkinatorin kovaäänisen, räävittömän puheen: irvailun,
naurun, hulluttelun, asioiden loputtoman saivartelun ja
vääntelyn, superlatiivisen liioittelun ja kohtuuttomuuden,
ruumiillisuuden ja henkisyyden rinnastamisen, erilaisten
puhetapojen ja käytäntöjen sekä kirjallisen ja suullisen
kulttuurin suruttoman sekoittamisen.
Rabelaisin teos on 1500-luvulta saakka tarjonnut yhä uusille
lukijoiden sukupolville hohottavaa elämäniloa vastapainoksi
elämisellemme systeemien, muottien ja auktoriteettien
puristuksessa. Rabelaisin kirjallisuuden lääke on suora
toiminta. Hän ei lohduttele eikä sääli ketään, ei tyydy
valittelemaan systeemiä, vaan antaa Jättiläisensä ja hänen
ystävänsä tarttua auktoriteetteja ja muka aukottomia
järjestelmiä niskasta ja sanasta, pyöritellä ne tainnoksiin ja
jatkaa sitten iloista kulkuaan. Tekopyhä hurskastelu,
filosofinen saivartelu, tieteellinen jargon, Pyhä Kirjallisuus,
kapitalistinen systeemi – kaikki saavat Rabelaisin kyydissä
huutia.
Rabelaisin renessanssiriemuttelun lisäksi Ville Keynäs on
jatkanut vuonna 2009 ansiokkaasti ranskalaisen
nykykirjallisuuden suomennosten parissa ja laajentanut
suomalaisten lukijoiden tajuntaa Philippe Claudelin, Michel
Houellebecqin, sekä yhdessä Anu Partasen kanssa suomentamansa
Jean-Christophe Grangén teoksilla.
Edellisen vuoden merkittävän kaunokirjallisen teoksen
erinomaisesta suomennoksesta myönnettävä Mikael Agricola –
palkinto on perustettu Mikael Agricolan juhlavuotena 1957.
Palkinnon myöntää Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry.
Siihen kuuluu kiertopalkintona Ben Renvallin pienoisveistos
Talonpoika sekä kunniakirja ja rahapalkinto, jonka määrä on 5
050 euroa. Suomen kirjasäätiö maksaa puolet palkintosummasta.
Palkintolautakuntaan ovat kuuluneet Suomen arvostelijain
liiton nimeäminä kirjallisuuskriitikot Päivi Kosonen ja Risto
Niemi-Pynttäri ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton
edustajana suomentaja Anna-Maija Viitanen.
TIEDOTE
Julkaistu 7.4. klo 14
Mikael Agricolan (n.1510–1557) ja suomen kielen päivää vietetään jälleen 9.4. koko maassa. Mikael Agricola -seura järjestää Turussa ohjelmaa kevätkokouksensa yhteydessä. Agricolan päivän juhlaesitelmässä tutustutaan professori Kaisa Häkkisen johdolla tietokantaan, jonka avulla Agricolan tuotanto on jälleen monipuolisemmin saavutettavissa. Tilaisuudessa myös julkistetaan Häkkisen toimittama Agricolan Psalttarin (1551) uusi, helposti luettava laitos.
Agricolan ajan suomen kieli ei aukene helposti nykylukijalle. Suurin este on Agricolan vaihteleva kirjoitustapa, joka poikkeaa nykysuomen selkeästä oikeinkirjoitusjärjestelmästä. Tekstien kirjoittaminen ääntämisen mukaisella tavalla helpottaa lukemista olennaisesti. Suurin osa Agricolan kielestä on ymmärrettävää alkuperäisessä hahmossaan.
Maaherranmakasiinin (Henrikinkatu 10) Porthan-salissa klo 16.30 alkavassa esitelmätilaisuudessa professori Kaisa Häkkinen ja tutkija Nobufumi Inaba Turun yliopiston suomen kielen oppiaineesta kertovat aiheesta ”Mikael Agricolan teosten uudet muodot” ja näyttävät, miten nykyaikainen tietotekniikka palvelee uutta Agricola-tutkimusta ja -harrastusta. Häkkisen ja Inaban monivuotisen hankkeen tuloksena laadittu morfosyntaktinen tietokanta avaa digitaaliseen muotoon saatettua Agricolan kirjallista tuotantoa siten, että sen pohjalta voidaan tuottaa erityisesti tutkijoille tarkoitettuja, monitieteistä Agricola-tutkimusta palvelevia erikoiseditioita, osatietokantoja ja hakuja sähköisessä muodossa. Tietokannasta on toki hyötyä myös muille Agricolasta kiinnostuneille.
Tilaisuudessa julkistetaan myös Mikael Agricolan Psalttarin (1551) uusi laitos, jonka on toimittanut Kaisa Häkkinen. Julkaisu ilmestyy suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen yhteisessä julkaisusarjassa nimeltä Wanhan suomen arkisto. Agricolan alkuperäiset sananmuodostustavat ja lauserakenteet on säilytetty, jotta lukijalle syntyy oikea kuva Agricolan kielen ominaislaadusta. Agricolan Psalttarin koko teksti tuleekin näin neljän ja puolen vuosisadan takaa kaikkien suomalaisten ulottuville.
Psalmien kirja eli Psalttari on kristikunnan vanhin ja ahkerimmin käytetty rukouskirja. Keskiajan latinankielisten psalmien perinne jatkui uskonpuhdistuksen jälkeen suomen kielellä. Psalmeja on hengellisen sisältönsä lisäksi arvostettu myös runotaiteena. Vaikka varmaa tietoa Psalttarin todellisesta suomentajasta tai suomentajista ei ole, Agricolan oma kädenjälki näkyy Psalttarissa konkreettisimmin esipuherunossa, jossa luetellaan muinaisten suomalaisten epäjumalia ja kerrotaan pakanallisista palvontamenoista. Runo on suomalaisen uskontotieteen vanhin ja usein siteerattu lähde. Runossa mainitaan monia sellaisia uskomusolentoja, jotka ovat myöhemmin jatkaneet elämäänsä Kalevalan sivuilla.
Mikael Agricola -seuran kevätkokouksen ja esitelmätilaisuuden jälkeen klo 17.45 on seppeleenlaskutilaisuus Agricolan patsaalla, josta siirrytään Turun tuomikirkon Agricola-kappeliin klo 18 alkavaan Vesper-tilaisuuteen. Agricolan päivän kahvit nautitaan vesperin jälkeen tuomiokirkon sakastissa. Tervetuloa!
Lisätietoja:
Professori Kaisa Häkkinen, 02-3335280 kaisa.hakkinen(at)utu.fi
Mikael Agricola -seuran sihteeri Anniina Lehtokari, 040-5296685, anniina.lehtokari (at)utu.fi
Mikael Agricola -seuran kotivsivut www.mikaelagricolaseura.fi
PERJANTAI 8.4.2011
15:00-18:00
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n Mikael Agricola -palkinnon ja J. A. Hollo palkinnon luovutustilaisuus Katedralskolanin juhlasalissa (Vanha suurtori 1).
SKTL järjestää bussikuljetuksen Helsingistä perjantaina 8.4. (lähtö klo 11.30, paluu Turusta klo 18.30, perillä Helsingissä n. klo 21.00). Ilmoittautumiset liiton toimistoon sktl(at)sktl.fi viimeistään maanantaina 4.4.
18:00-19:00
Mikael Agricola-seuran kevätkokous seuran jäsenille Katedralskolanin juhlasalissa
LAUANTAI 9.4.2011
11:00-11:30
Seppeleenlaskutilaisuus Mikael Agricolan patsaalla, Turun tuomiokirkko
(Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun kaupunki, Mikael Agricola -seura)
11:15-12:00
Agricolan jalanjäljillä – opastettu kierros. Oppaana dosentti Markus Hiekkanen. Kierros lähtee Agricolan patsaalta seppeleenlaskutilaisuuden jälkeen.
12:00-13:30
Porthan -salissa (Maaherran makasiini, Henrikinkatu 10) Agricola-aiheista ohjelmaa yleisölle:
– Viipurin tuomiokirkon hankkeen esittely
– Agricolan kasvit -kirjan julkistaminen ja esittely
– Katsaus ajankohtaiseen Agricola-tutkimukseen, mm. Agricolan sanakirjahankkeeseen
– Seuran toiminnan esittelyä
14:00
Lasten nukketeatteriesitys: Tervetuloa kotikirkkoon. Esityksen järjestää 2 X Koo -teatteri, jossa mukana nukkejen lisäksi lastenohjaajat Kaija Vähä-Vahe ja Kirsi Koskinen. Kesto n. 25 minuuttia, Porthan-sali
14:00-16:00
Agricolan päivän ohjelmaa Maarian kirkolla (Mauno Tavasti katu)
– Tervetuloa
– Tytti Issakainen: Äiti Agricolan takana
– Nuori Agricola (Niilo Rantala) esiintyy
– Esimakua kesän Tallgren-näytelmästä
– Kahvit
– Dosentti Markus Hiekkanen: Maarian kirkon esittely, ”Agricolan ajalta”
17:00-18:00
Iltatilaisuus Turun tuomiokirkkossa
– Agricolan päivän esitelmät klo 17 Tarkk’ampujan kappelissa: Emeritus professori Erkki Tuppurainen ”Agricola ja virsi” ja professori Jorma Hannikainen ”Agricolan tekstit M. B. Gunnaeruksen introituskokoelmassa (1605)”.
– Agricolan päivän iltaehtoollinen & musiikkitilaisuus klo 18 : Kanttori, MuM, FT Atte Tenkasen johtama lauluryhmä esittää Agricolan ajan kirkkolauluja
– Kahvitilaisuus sakastissa yleisölle (heti hartauden päätyttyä)
Seura pidättää oikeuden muutoksiin. Muutoksista tiedotetaan näillä sivuilla ja tarkempi ohjelma lähetetään sähköpostitse jäsenistölle ennen ajankohtaa. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille asiasta kiinnostuneille. Lämpimästi tervetuloa!
Mikael Agricola -seuran kevätkokous pidetään Agricolan päivänä 9.4. klo 16 Porthan-salissa, Maaherranmakasiinissa (Henrikinkatu 10). Kokouksen jälkeen professori Kaisa Häkkinen ja tutkija Nobufumi Inaba pitävät esitelmän aiheesta ”Mikael Agricolan teosten uudet muodot”. Häkkinen ja Inaba kertovat ja
näyttävät, miten nykyaikainen tietotekniikka palvelee uutta Agricola-tutkimusta ja -harrastusta. Tilaisuudessa julkistetaan myös Mikael Agricolan Psalttarin (1551) uusi, helposti luettava laitos, jonka on toimittanut Kaisa Häkkinen.
Tuomiokirkon kupeessa seisovan Agricolan patsaan juurelle lasketaan perinteisesti juhlamenoin seppele klo 17.45. Tämän jälkeen kokoonnutaan Agricolan päivän vesperiin Agricola-kappelissa. Tilaisuus päättyy kahvitilaisuuteen Tuomikirkon sakastissa. Tervetuloa!
Mikael Agricola -seura sai kunnian luovuttaa Helsingissä pienimuotoisessa juhlatilaisuudessa 15.1.2010 seuran pysyvänä asiantuntijana toimivalle ja Agricolan juhlavuoden 2007 pääsihteerille Ossi Tuusvuorelle Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin. Tuusvuori työskenteli myös Agricolan muistomerkin palauttamiseksi Viipuriin, joka lopulta onnistui kesäkuussa 2009. Tuusvuori on tehnyt merkittävää ja pyyteetöntä työtä Mikael Agricolan tunnettavuuden ja seuran eteen muiden ansioidensa lisäksi. Seura onnittelee lämpimästi Ossia ja kiittää niin menneiden kuin tulevien hankkeiden asiantuntevasta ja innovatiivisesta ohjaamisesta.
Ossi Tuusvuori
Talvikuula on 31 päivää. Päivä pitää
6 hetkee. Yö pitää 18 hetkee. Aurinko
nousee liki 9 ja laskehen liki 3.
Jouluu varten kyllä valmistaan,
niin kaikki iloks hankitaan.
Kylmä elatos vahingon tee,
verta pääsuonest ulos laske.
Mutta älä lyö polvisuonta,
kuin tyhmäst tekevät monta.
Tällä kuulla sopii kaikkinaista ruokaa
syödä (niinkuin Plato sanoo) ja juoda
lämmint juomaa, ja pään ja rinnan
lämminä pitämän pitää. Niin ovat
lämpymät yrtit maksan ja pään
hyväksi. Karta verta laskemasta
Lähde: Kalendarium 2007, Turun yliopisto
Mikael Agricola -seuran syyskokous pidettiin 30.11. klo 17 Turun yliopiston Maaherran makasiinissa. Syyskokous hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä äänesti vanhan hallituksen jatkamaan myös vuonna 2010.
Hallituksessa toimivat vuonna 2010 seuraavat henkilöt:
Puheenjohtaja
Dosentti Jyrki Knuutila, Helsinki
Jäsenet
Professori Kaisa Häkkinen, Paimio, Turun yliopiston edustaja
Fil. maist. Keijo Perälä, Turku, rahastonhoitaja
Vastaava kustannustoimittaja Marja Sevón, Turku
Arkkipiispan sihteeri Heikki Jääskeläinen, Helsinki
Opetusneuvos Pirjo Sinko, Helsinki, opetushallitus
Teol. tohtori Ossi Haaramäki, Nurmo
Varajäsenet
Pääjohtaja Jussi Nuorteva, Helsinki, Arkistolaitos
Professori Markus Hiekkanen, Turun yliopisto, Hgin ja Turun yliopistojen dosentti
Seuralla on tulossa hyvin aktiivinen vuosi, mikäli vain kaikki hankkeet toteutuvat. Suurimpana käynnistyy Viipurin tuomikirkon raunioalueen kunnostushanke, johon Kordelinin säätiö on myöntänyt 15000 euron avustuksen. Vuonna 2010 toteutetaan mittaustyöt, maaperätutkimukset ja arkeologiset koetutkimukset sekä luodaan hankkeen perusta. Lisätietoja hankkeesta löytyy seuran sivuilta. Toukokuussa seura järjestää matkan Novgorodiin yhteistyössä Turkulaisen matkanjärjestäjän MatkaHermeksen kanssa (http://www.matkahermes.net/). Näistä ja muistakin hankkeista tiedotetaan näillä sivuilla sitä mukaa kun lisätietoa saadaan ja ne varmistuvat.
Seura on myös muuttamassa uusiin tiloihin vuoden vaihteessa. Uusi toimisto tulee sijaitsemaan Turun yliopiston Maaherran makasiinissa (Henrikinkatu 10). Arvokkaat ja sijainniltaan erinomaiset tilat seuran kanssa jakaa muun muassa Turun yliopistosäätiö. Syyskokous tutustui uusiin tiloihin glögitilaisuuden merkeissä kokouksen jälkeen.
Mikael Agricola -seuran hallitus toivottaa hyvää joulunalusaikaa koko jäsenistölle! Tervetuloa mukaan toimintaan myös vuonna 2010.
Aika: Maanantai 30.11.2009 klo 17
Paikka: Porthan-sali, Maaherranmakasiini, Turun yliopisto, Henrikinkatu 10
Kokoukseen voivat osallistua seuran jäsenet, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa vuodelta 2009. Maksu on henkilöjäseniltä 20 €, paitsi opiskelijoilta 10 €. Jäsenmaksu maksetaan seuran pankkitilille 430918-214680 Liedon säästöpankkiin. Merkitkää viestiksi, kenen jäsenmaksusta on kyse.
Jäsenistölle lähetetään kokouskutsu vielä erikseen sähköpostitse viikkoa ennen kokousta.
ESITYSLISTA
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio vuodelle 2010
6. Vahvistetaan jäsenmaksujen suuruudet vuodelle 2010
7. Valitaan hallitukseen jäsenet ja varajäsenet vuodelle 2010
8. Valitaan 2 tilintarkastajaa ja varatilintarkastaja
9. Muut asiat
10. Kokouksen päättäminen
MIKAEL AGRICOLA -SEURAN MATKA AGRICOLAN JALANJÄLJILLÄ
NOVGORODIIN 19.-23.5.2010
Mikael Agricola -seura järjestää yhteistyössä Suomen kirkkohistoriallisen seuran kanssa kevätretken Novgorodiin 19.- 23.5.2010. Vastuullisena matkajärjestäjänä toimii turkulainen matkatoimisto MatkaHermes.
Matka tehdään Ruotsi-Suomen kuninkaan Kustaa Vaasan Moskovaan ja Novgorodiin vuoden 1557 alussa lähettämän rauhanneuvotteluvaltuuskunnan jäljillä. Valtuuskunnan ollessa huhtikuussa 1557 paluumatkalla Novgorodista menehtyi 9.4. valtuuskunnassa merkittävän aseman saavuttanut Turun piispa Mikael Agricola Kuolemajärven (silloisen Uudenkirkon) Kyrönniemellä. Rauhanvaltuuskunnan matkasta kerrotaan Kari Tarkiaisen Agricolan juhlavuonna ilmestyneessä teoksessa ”Ruotsin ja Venäjän rauhanneuvottelut 1557. Mikael Agricola Ruotsin lähetystön jäsenenä”. SKST 1104. Helsinki 2007.
Matkan aikana tutustumme Novgorodiin kirkollisena ja kulttuurisena välittäjänä idän ja lännen välillä sekä kuulemme asiantuntijoiden esityksiä liittyen Agricolaan ja rauhanvaltuuskunnan matkaan. Lisäksi menomatkalla yövytään Agricolan koulu- ja hautakaupungissa Viipurissa, jossa tutustutaan kesäkuun lopulla 2009 uudelleen paljastettuun Agricolan muistomerkkiin.
Asiantuntijaoppaina matkalla ovat muun muassa arkeologi Aleksandr Saksa (Venäjän tiedeakatemia, Novgorodin yliopisto) sekä Gennadi ja Nina Kovalenko (Novgorodin yliopisto).
Matkaan lähdetään MatkaHermeksen tilausbussilla Turusta keskiviikkona 19.5. klo 16. Kiasman pysäkille Helsinkiin saavutaan noin klo 18. Ensimmäinen yö yövytään Viipurissa ja Novgorodissa on kolme hotelliyötä. Paluu Suomeen tapahtuu sunnuntain ja maanantain välisenä yönä (23./24.5.).
Lisätietoja Mikael Agricolasta Mikael Agricola -seuran verkkosivuilta: www.mikaelagricolaseura.fi.
Alustava matkaohjelma (varaus muutoksiin) on seuraava:
Keskiviikko 19.5.
16.00 Lähtö Turusta, Kauppatorin, ort. kirkko
18.00 Lähtö Helsingistä, Kiasman pysäkki
23.00 Saapuminen Viipuriin ja majoittuminen (Hotelli Viipuri)
Torstai 20.5.
8.00 Aamiainen hotellissa
9.00 Vierailu Agricolan muistomerkillä, Pietari-Paavalin kirkossa ja vanhan tuomiokirkon raunioilla
10.30 Lähtö kohti Pietaria/Novgorodia, matkalla lounas- ja kahvitauot
12.30 Tulo Pietariin. Lounas hotelli Rossijassa (omakustanteinen)
15.00 Lähtö Novgorodiin
18.00 Saapuminen Novgorodiin ja majoittuminen hotelliin (Hotelli Inturist)
– Lyhyt iltakävely ja orientaatio kaupunkiin Aleksandr Saksan opastuksella
– Päivällinen oman valinnnan mukaisessa paikassa
Perjantai 21.5. – Sofian puolen lähiseutu/ länsikaupunki
Yksityiskohtainen aikataulu ja tarkempi ohjelma vahvistetaan matkan aikana
AAMUPÄIVÄ
1. Perynia-Peryn-skiitta ja Novgorodin sloveenien asuinpaikka merovingiajalta sekä Perun -nimisen pakanajumalan palvontapaikka
2. Pyhän Yrjön luostari (1030) sekä Pyhälle Yrjölle nimitetty kirkko (1119)
3. Vitoslavitsy -puuarkkitehtuurinmuseo
LOUNAS
Ravintola Yrjön podvorje, Jurveskoje podvorje (omakustanteinen)
ILTAPÄIVÄ
Kaivauspaikka Troitskiy raskop, kaupungin historia ja Kreml – mm. Sofian katedraali (1045-1050)
18.00 Paikallisen yliopiston edustajien tapaaminen (varmistuu perillä)
20.00 Päivällinen Kefe na sennoi -ravintolassa (omakustanteinen)
Lauantai 22.5. – Torsovaja Storina/itäkaupunki
AAMUPÄIVÄ
Nereditsan kirkko (1198) ja Rurikin gorodische (nähdään kirkolla)
Volotovon Jumalan äidin kuolonuneen nukkumisen kirkko (1352), Hutynin luostari (arkkipiispan residenssi)
LOUNAS
Kafe Kolme Paksua miestä (omakustanteinen)
ILTAPÄIVÄ
1. Jaroslavin tori ja hovi, Pyhälle Nikolaukselle omistettu kirkko (1113-1116)
2. Kristuksen kirkastumisen kirkko (1374), jossa Feofan Kreikkalaisen 1378 maalaamia freskoja
3. Snamensky sobor (The Cathedral of the sign) 1682-1688
4. Fedora Srtatilatin kirkko (1360-1361)
18.00 Risteily Ilmajärvelle (osallistumisvahvistukset menomatkalla, omakustannus, kesto n. 1t.)
Päivällinen ja illanvietto, Hotelli Intourist (omakustannus)
Sunnuntai 23.5.
Aamulla lyhyt osallituminen liturgiaan
12.00 Lähtö Novgorodista, matkalla kahvi- ja ruokatauot
17.00 Ruokailu Viipurissa (Pyöreä torni, omakustannus)
21.30 Saapuminen Helsinkiin
23.30 Saapuminen Turkuun
Bussissa kuulemme seuraavia tietoiskuja ja miniluentoja:
Jyrki Knuutila: Kuninkaantien varret
Kaisa Häkkinen: Kuninkaantien paikannimistä Agricolan aikana – vähän ennen ja jälkeenkin
Jyrki Knuutila: Mikael Agricolan ja Paavali Juustenin matkareitit
Aleksandr Saksa ja Jyrki Knuutila: Hiekkanen: Landskrona – osa varhaista ruotsalaista ja suomalaista valloitushistoriaa
Aleksandr Saksa ja Jyrki Knuutila: Lyhyt johdanto Inkerinmaan historiaan
Aleksandr Saksa: Fennougrien, slaavien ja muiden etnisten ryhmien kohtaaminen Novgorodinnaalla
Kaisa Häkkinen: Venäjän kielen vaikutus suomen kieleen – ja saman toisin päin
Aleksandr Saksa: Rurikin Gorodish ja Staraja Ladoga osana Novgorodin esihistoriaa
Jyrki Knuutila: Pyhä Olavi suomalaisessa kirkkomaisemassa ja Novgorodissa
Matkan hinta 540 € sisältää ryhmäviisumin, bussikuljetuksen, majoitukset (2 hh) aamiaisineen sekä opastukset. Yhden hengen huoneesta peritään 80 euron lisämaksu Novgorodin Inturist hotellissa.
Hintaan ei sisälly ruokailuja eikä mahdollisia maksullisia konsertti- teatteri- tai muita ohjelmia. Ohjelmaan sisältyvät valinnaiset maksulliset ohjelmaosuudet vahvistetaan alkuvuonna 2010.
Tiedustelut ja varaukset: Matkatoimisto MatkaHermes
Puolalankatu 4, 20100 Turku
puh. 02 2505520
puh. 0400 664294
fax 02 250 5548
www.matkahermes.net
Tulostettavan version ohjelmasta löydät täältä.