Mikael Agricola -seuran uudeksi sihteeriksi on valittu 3.10.2015 alkaen FT Tuomo Fonsén. Tehtävää aiemmin hoitanut FM Katariina Ylikännö toimii tästä lähtien seuran Reformaation merkkivuoteen liittyvien asioiden erityisasiantuntijana.
Mikael Agricola -seura järjestää yhteistyössä matkatoimisto MatkaHermeksen kanssa sunnuntaina 22.11.2015 opastetun bussimatkan, jossa tutustutaan Salon seudulla sijaitseviin Rikalanmäkeen, entisen Uskelan seurakunnan hylättyyn kirkonpaikkaan, Perttelin kirkkoon ja Perniön kirkkoon. Seuran omat asiantuntijat, professorit Jyrki Knuutila, Kaisa Häkkinen ja Markus Hiekkanen, toimivat matkan aikana oppaina.
Retken kohteet asettuvat historiallisen Turun ja Viipurin välisen Ison Rantatien linjauksen vaikutuspiiriin Salon seudulla. Agricolakin lienee kulkenut tätä tietä ehkä jo toisella kymmenellä matkatessaan Viipurista Turkuun opiskelemaan, ja se oli myös hänen viimeinen matkareittinsä Ruotsin valtakunnassa syksyllä 1556.
Ensimmäinen kohteemme on maisemallisestikin arvokas Halikon Rikalanmäki, yksi huomattavimmista Suomen muinaisjäännösalueista. Se on ollut merkittävä kauppapaikka jo 1000–1200/1250-luvulla. Sitä ennen paikalta on löydetty rautakautisia polttokenttäkalmistoja 500–700-luvulta ja viikinki- ja ristiretkiajan ruumiskalmisto 1000–1100-luvulta. Alueelta on tehty myös myöhäiseen kivikauteen viittaavia löytöjä. Agricolan aikana Rikalanmäellä oli siis ollut jo hyvin pitkä historia suomalaisena kulttuuriympäristönä.
Myös aikoinaan laajan seurakunnan keskuksena toiminut Uskelan emäkirkko oli seissyt jo pitkään Uskelanjoen penkereellä Agricolan kulkiessa Isoa Rantatietä pitkin. Vaikka nykyään voimme nähdä enää tapulin ja hautausmaan, paikalla ehti sijaita useita puukirkkoja, jotka rakennettiin aina uudelleen entisen paikalle. Ensimmäinen kirkko pystytettiin todennäköisesti noin 1220. Viimeinen kirkko tapuleineen valmistui 1749, mutta jouluaattona 1825 sattuneen maanvyörymän takia se jouduttiin purkamaan.
Pyhälle Bartholomeukselle pyhitetty harmaakivinen Perttelin kirkko lienee rakennettu 1500-luvun alussa ja on siten Agricolan aikalainen. Kivikirkkoa edelsi 1300-luvun alkupuolella pystytetty puinen kirkkorakennus. Nykyisen kivikirkon runkohuone on säilynyt alkuperäisessä asussaan, kun taas asehuone on vuodelta 1750 ja sakaristo vuodelta 1828. Kirkon vanha alttaritaulu ”Pyhä Ehtoollinen”, joka nykyään on sijoitettu sakaristoon, on Lauri Myran 1696 maalaama.
Matkan lopuksi vierailemme Agricolaa hieman vanhemmassa Pyhälle Laurille pyhitetyssä Perniön kirkossa. Se rakennettiin harmaakivestä todennäköisesti 1460–1480. Se on säilynyt hyvin keskiaikaisessa asussaan tähän päivään asti. Kolmilaivaisen kirkon holveja koristavat 1400-luvulta peräisin olevat hienot kalkkimaalaukset. Lisäksi kirkosta löytyy muun muassa suuri puinen triumfikrusifiksi 1300-luvulta, Neitsyt Mariaa ja Jeesus-lasta esittävä veistos 1300-luvun alkupuolelta ja Lauri Myran 1703 maalaama alttaritaulu ”Ehtoollisen asettaminen”.
Matkan ohjelma:
09:00 Lähtö tilausbussilla Turusta Tuomiokirkon edustalta. Bussimatkan aikana Mikael Agricola-seuran asiantuntijat esittelevät Agricolan elämää ja toimintaa.
09:45 Rikalanmäki
10:40 Uskelan emäkirkon paikka
11:30 Lounastauko Salon Piihovin ABC:llä (omakustanteinen)
12:30 Perttelin kirkko
14:00 Perniön kirkko
15:00 Kahvi
15.45 Lähtö takaisin Turkuun
16:30 Saapuminen Turkuun
Matkan hinta sisältäen bussikuljetuksen on 58 €, seuran jäsenille 48 €.
Sitovat ilmoittautumiset 15. marraskuuta mennessä yhteystietoineen MatkaHermekselle:
sähköposti matkahermes@hotmail.com
Puolalankatu 4, 20100 Turku
puh. (Raimo) 0400 664 294, fax. 02 250 5548
Maksuohjeet toimitetaan ilmoittautumisen jälkeen. Varataan oikeus ohjelmamuutoksiin.
Matkaan liittyviin tiedusteluihin vastaa myös:
Tuomo Fonsén, sihteeri, Mikael Agricola-seura, tuofon@utu.fi
Maarian kirkossa syvennytään lokakuussa historiaan. Lauantaina 10.10.15 klo 15 kirkossa kuullaan kahta asiantuntijaa, kun professorit Markus Hiekkanen ja Jyrki Knuutila esittelevät näkökulmia Maarian kirkkoon ja Agricolan ajan messuun.
Markus Hiekkanen, arkeologi ja keskiajan tutkija, kertoo esityksessään siitä, mitä nyt Maarian kirkossa olevasta esineistöstä ja maalauksista on ollut olemassa Mikael Agricolan ja aikalaistensa toimiessa kirkossa. Hiekkanen perehdyttää kuulijoita 1500-luvun kirkkotilaan ja sen jäsentymiseen.
Jyrki Knuutila, käytännön teologian professori ja keskiajan tuntija, lupaa kertoa kuulijoille Agricolan ajan messun käytännöistä. Mikael Agricola laati vuonna 1549 kirkkokäsikirjan, jonka perusteella tiedetään muun muassa kirkkotilan käytöstä messussa. Muun muassa avioliittoon vihkimistä ei suinkaan toimitettu alttarilla, kuten nykyään.
Keskiaikaisen kalenterimerkinnän perusteella 10. lokakuuta olisi Maarian eli Räntämäen kirkon vihkimisen päivä. Nykytutkimuksen mukaan kirkko on rakennettu 1400-luvun alkupuoliskolla. Samalla paikalla on sijainnut ilmeisesti jo 1200-luvulla puinen kirkko ja sitä on edeltänyt pakanuuden ajan pyhä paikka.
Tervetuloa!
Mikael Agricola -seura osallistuu perinteiseen tapaan Turun kirjamessuille 2.-4.10.2015. Seura jakaa messuosastonsa B/7 tänä vuonna Suomen Kielen Seuran ja Kuolemajärvi-säätiön kanssa. Lisäksi seuran matkanjärjestäjänä toimiva MatkaHermes esittelee osastolla seuran tulevia matkoja.
Osastolla on myynnissä suomen kieleen ja Agricolaan liittyvää kirjallisuutta. Yksi myytävistä kirjoista on ministeri Jaakko Nummisen uusi muistelmateos ”Kirkko keskellä yhteiskuntaa – Turun kirkolliskokouksista Armenian patriarkaattiin”. Osastolla on esillä myös Agricolan ajan kasveja Turun yliopiston luonnontieteellisestä puutarhasta. Osastolla vieraileva saa tietoa myös seuran tulevasta ohjelmasta, muun muassa marraskuisesta retkestä Salon seudun keskiaikaisiin kirkkoihin sekä keväisestä matkasta Saksaan Lutherin ja Agricolan jalanjäljille. Osastolla voi tavata itse Agricolan ja hänet voi saada mukaan vaikka yhteiseen selfie-kuvaan!
Mikael Agricola -seura on mukana seuraavissa ohjelmaosioissa, joihin niin seuran jäsenet kuin muut kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita:
Sunnuntai 4.10. klo 12.15 – 12.40, Runohuone Auditorio 2
AGRICOLAN RUNOT, KASVIT JA LINNUT
Keskustelijoina professori Kaisa Häkkinen ja dosentti Terttu Lempiäinen Turun yliopistosta.
Mukana myös Mikael Agricola, jonka kanssa voit ottaa selfien ohjelman jälkeen.
Kustantaja: Mikael Agricola -seura
Sunnuntai 4.10. klo 16.10 – 16.40, Onerva 2. krs
KIRKKO KESKELLÄ YHTEISKUNTAA
Keskustelijoina ministeri Jaakko Numminen, emeritus arkkipiispat John Vikström ja Jukka Paarma sekä kirkkoherra Ville Niittynen.
Ministeri Jaakko Nummisen muistelmateoksen ”Kirkko keskellä yhteiskuntaa – Turun kirkolliskokouksista Armenian patriarkaattiin” (Kirjapaja 2015) teemaan liittyen keskustelevat Jaakko Numminen sekä emeritus arkkipiispat John Vikström ja Jukka Paarma aiheesta, joka on erityisen ajankohtainen nykyajassa – niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Keskustelua johdattelee kirkkoherra Ville Nittynen Kaarinan seurakunnasta.
Kustantaja: Mikael Agricola -seura ja Kirjapaja
Emeritaprofessori Kaisa Häkkinen on lupautunut pitämään varsinaisen jäähyväisluennon sijaan tieteellisen esitelmän Suomen Kielen Seuran kokouksessa tiistaina 27.10.2015 klo 18.30. Esitelmän aiheena on ”Suomen kirjakielen historiaa Turussa”. Kokouspaikka on Fennicumin luentosali XXV (Henrikinkatu 3, 1. krs).
Aika: 23.–24. lokakuuta 2015
Paikka: Turun yliopisto, luentosali Janus (osoite: Kaivokatu 12)
Järjestäjä: Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS)
Yhteyshenkilö: Tuomo Fonsén, tuofon(a)utu.fi
TUCEMEMS:in kansainvälinen kielitieteellinen konferenssi Languages in the Lutheran Reformation lähestyy reformaatiota monikielisyyden näkökulmasta: sen teemoihin kuuluvat kieli, kulttuuri ja kääntäminen. Konferenssin tavoite on tehdä näkyväksi reformaation vaikutusta eri kielissä. Lähtökohtana on kunkin tarkasteltavan kielen linkittyminen osaksi laajaa, Euroopan laajuista vaikutteiden leviämisen verkostoa. Tarkastelun kohteina ovat reformaatioajalla (1500-luku) ja myös sitä ennen ja sen jälkeen ilmestyneet reformaatioon liittyvät kirjoitukset mukaan lukien muun muassa raamatunkäännökset, virret, pamfletit, katekismukset ja saarnat. Tarkoituksena on tuoda yhteen eri kielten verkostot reformaatiossa, sillä tutkittua tietoa on runsaasti eri kielten sisäisistä kehityskuluista, kun taas vaikutteiden liikkumista kielten välillä on tutkittu vain vähän.
Konferenssiin kutsutut esitelmöitsijät edustavat oman kielialansa erityisosaamista. Tarkasteltaviin kieliin kuuluvat alasaksa, englanti, hollanti, islanti, latvia, liettua, puola, ruotsi, suomi, tanska, tšekki, viro ja yläsaksa. Konferenssin jälkeen esitelmöitsijät laativat aiheestaan artikkelin koomateokseen, jonka on tarkoitus ilmestyä TUCEMEMS:in julkaisemana otsikolla ”Languages in the Lutheran Reformation: Textual Networks and the Spread of Ideas”.
Seminaarin englanninkielinen ohjelma löytyy täältä.
Turun pääkirjaston studiossa (Linnankatu 2) järjestetään tiistaina 26.5. klo 15.30 kaikille avoin infotilaisuus vuonna 2017 vietettävästä Reformaation merkkivuodesta.
Vuoden 2017 lähestyessä eri puolilla maailmaa valmistaudutaan viettämään Reformaation merkkivuotta. Suomessa katseet kääntyvät silloin Turkuun, johon reformaation ajatukset aikanaan ensimmäisenä rantautuivat ja josta ne myöhemmin levisivät muualle Suomeen.
Mikä ihmeen reformaatio? Miksi sitä pitää muistaa? Saako reformaatiota juhlia? Miten Saksassa 500 vuotta sitten tapahtuneet asiat liittyvät meidän elämäämme tämän päivän Suomessa?
Tervetuloa mukaan kommentoimaan, keskustelemaan, ideoimaan ja suunnittelemaan yhdessä Reformaation merkkivuotta Turussa!
Mukana Kirkkohallituksen Armoa 2017! -hankkeen projektisihteeri Timo-Matti Haapiainen ja Reformaation merkkivuosi Turussa -hankkeen projektikoordinaattori Katariina Ylikännö.
Jos sinulla on kysymyksiä, ajatuksia tai ideoita merkkivuoteen liittyen, ota rohkeasti yhteyttä:
Projektikoordinaattori Katariina Ylikännö, Turun kaupunki ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, s-posti: katariina.ylikanno[at]evl.fi
Naantalissa järjestetään 20.-23.5.2015 lastenkirjallisuuden festivaali KIRJAHYRRÄ. Ainutlaatuinen festivaali kerää yhteen lastenkirjallisuuden tekijöitä, kirjailijoita, kustantajia, tutkijoita ja lukijoita, lapsista aikuisiin kaikkialta Suomesta ja vähän kauempaakin.
Festivaalin sisältönä ovat lapsille suunnatut tarinankerronnan työpajat, kirjailijoiden ja lukijoiden tapaamiset sekä luku- ja keskustelutilaisuudet, joissa esitellään sekä vanhaa että uudempaa lastenkirjallisuutta. Askartelu- ja kuvituspajat, teatteri-, elokuva- ja musiikkiesitykset kuuluvat niin ikään festivaalin ohjelmistoon.
Festivaali on suunnattu kaikenikäisille ja -kokoisille. Tapahtumassa vierailevat lapset ja nuoret tutustuvat kirjallisuuteen tarinoita tekemällä ja niihin eläytyen. Aikuisille tapahtuma antaa mahdollisuuden saada tietoa ja käydä lasten- ja nuortenkirjallisuuden tekijöiden sekä alan asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa keskusteluja lastenkulttuuria lähellä olevista aiheista.
Naantalin kahvilat, kadut, kirjasto, konserttisalit, koulut, museot, näyttelytilat ja urheiluhalli ovat festivaalin tapahtumapaikkoja. Festivaalin järjestelyissä ovat mukana Naantalin kaupungin ohella mittava joukko kustantajia ja kirja-alan toimijoita ja järjestöjä, korkeakouluja sekä elinkeinoelämän tahoja eri puolilta Suomea – näiden joukossa myös Mikael Agricola -seura.
Torstaina 21.5. festivaalin avajaisissa voi tavata myös Mikael Agricolan. Mikael laulelee ja jutustelee lapsille klo 8.45-12 Luomisen Talon (Seurakuntakeskus, Piispantie 2) historian huoneessa.
Kirjahyrrän ohjelma löytyy täältä.
Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio luovutti palkinnon Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n (SKTL) 60-vuotisjuhlan yhteydessä lauantaina 11.4.2015.
Mikael Agricola -palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta. Vuoden 2015 palkinto myönnetään Juhani Lindholmille hänen suomennoksestaan Thomas Pynchonin romaanista Painovoiman sateenkaari (Teos).
Juhani Lindholmin tulkinta kulttikirjailija Thomas Pynchonin massiivisesta romaanista Gravity’s Rainbow (1974) kuuluu siihen harvalukuiseen joukkoon käännöksiä, joita voi jo työn mittavuuden vuoksi kutsua sankarillisiksi. Lisäksi Lindholm selviytyy urakasta niin hyvin, että raati on katsonut hänen käännöksensä vuoden 2015 Mikael Agricola -palkinnon arvoiseksi, ohi harvinaisen korkeatasoisen ehdokasjoukon.
Lindholm on ottanut haltuun Pynchonin käyttämän kielen slangi-ilmauksista shakespearismeihin ja lukuisien alojen erikoissanastoihin tavalla, joka toivottavasti tulee muodostumaan esikuvalliseksi. Tekstin viittauksien raskaudesta huolimatta hän saa kerronnan svengaamaan alkuteoksen malliin ja kuljettaa yli 400 henkilöhahmon katrasta sujuvasti läpi toisen maailmansodan lopun vyöhykkeiden aina karmivaan loppuun saakka. Painovoiman sateenkaari on vaativa mutta myös riemastuttava lukunautinto, todellinen nykyklassikko. Monet kirjallisuuden ystävät ovat tuskin uskaltaneet toivoa eräänä päivänä pystyvänsä lukemaan sen suomeksi.
Raati on ilolla huomioinut myös Lindholmin suomentaman David Foster Wallacen novellikokoelman Vastenmielisten tyyppien lyhyitä haastatteluja, joka yhtä lailla edustaa korkeaa tasoa. Juhani Lindholm on yli kolmekymmentävuotisen kääntäjäuransa aikana suomentanut ruotsin- ja englanninkielistä kauno- ja tietokirjallisuutta, joukossa lukuisia klassikkoja. Hän on Ian McEwanin teosten luottosuomentaja, jonka tunnettuihin käännöstöihin kuuluvat Robinson Crusoe, Humiseva harju sekä Vänrikki Stoolin tarinoiden tuore laitos, josta Lindholm palkittiin kirjallisuuden valtionpalkinnolla. J.A. Hollon palkinnon Lindholm sai vuonna 2009.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry jakaa Mikael Agricola -palkinnon yhteistyössä Suomen Kirjasäätiön kanssa. Palkinto on perustettu Mikael Agricolan muistovuonna 1957. Siihen kuuluu kunniakirja ja rahapalkinto, jonka määrä on 10 000 euroa. Kiertopalkintona kulkee Ben Renvallin veistos Talonpoika.
Turun Tuomiokirkon Agricola-patsaalla muistettiin Agricolan päivänä 9.4. Suomen reformaattoria ja kirjakielen isää perinteisellä seppeleenlaskulla.
Professori Kaisa Häkkinen ja pastori Tiinakaisa Honkasalo käyttivät puheenvuorot ennen seppeleenlaskua. Myös itse Mikael oli paikalla.
Agricolan patsaalle oli kokoontunut iso joukko eri-ikäisiä kuulijoita.
Seppelenauhan teksti kuului: ”Suomen reformaattorin ja kirjakielen isän elämäntyötä muistaen; Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun kaupunki ja Mikael Agricola -seura”.
Seppeleenlaskun jälkeen Tuomiokirkon Agricola-kappelissa oli mahdollisuus kuulla Mikael Agricolan elämäntyöstä. Professori Kaisa Häkkinen haastatteli Mikael Agricolaa.
Agricolan ja suomen kielen päivän ohjelma jatkui iltapäivällä Maarian kirkolla, jossa professori Markus Hiekkanen ja professori Jyrki Knuutila kertoivat Maarian kirkosta ja kirkkotilan käytöstä Agricolan aikaan. Tilaisuudessa kuultiin myös Mika Ketolan ja pastori Mikko Laurénin puheenvuorot sekä kanttori Ulla Vuolan esittämää urkumusiikkia.
Myöhemmin iltapäivällä järjestettiin Turun yliopistolla Suomen Kielen Seuran Nimien iltapäivä -seminaari. Tilaisuudessa käsiteltiin nimistöntutkimuksen ajankohtaisia aiheita, helsinkiläistä nimimaisemaa, unkarilaisen henkilönnimistön uusia virtauksia sekä lasten etunimien valintaa Suomessa asuvissa monikielisissä perheissä.
Illalla iloinen joukko Agricolan ystäviä kokoontui vielä Kellariravintolaan, jossa oli mahdollisuus tutustua Agricolan ajan ruoka- ja juomakulttuuriin, hörpätä Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Agricola-olutta ja nauttia itsensä Mikaelin seurasta ja musiikista.
Kuvat: Kerttu Palmunen