Mikael Agricola -seura

Arkeologi Ilari Aalto (Turun yliopisto) on valittu 1.10.2016 alkaen Mikael Agricola -seuran sihteeriksi.

Aalto (s. 1990) on arkeologi ja intohimoinen keskiaikaharrastaja. Hän viimeistelee parhaillaan maisterinopintojaan Turun yliopistossa ja ja on tehnyt tutkimusta mm.  Aboa Vetus & Ars Nova -museossa. Hämeenlinnalaissyntyinen Aalto on lapsesta asti ollut kiinnostunut menneisyydestä, ja Hämeen keskiaikainen linna on hänelle tärkeä paikka.

Vapaa-ajallaan Aalto kirjoittaa kahta blogia, joista toinen käsittelee arkeologiaa ja toinen egyptologiaa. Muinainen Egypti onkin keskiajan ohella hänen mieliaiheitaan. Hän harrastaa myös keskiajan elävöittämistä, ja häneen voi törmätä keskiaikaisilla markkinoilla.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen luovutti Ilari Aallolle ja Elina Helkalalle Aleksis Kiven päivänä 10.10.2016. tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon teoksesta Matkaopas keskiajan Suomeen (2015 Atena).

Ilari Aallon kirjoittama ja Elina Helkalan kuvittama Matkaopas keskiajan Suomeen perustuu tiukasti uusimpaan tutkimukseen. Kekseliäästi tekijät johdattavat lukijan turistioppaan tavoin matkalle keskiaikaiseen maailmaan. Keskiajan maailma tapoineen ja käytäntöineen on nykysuomalaiselle kuin vieras maa ja kulttuuri, opasta siis tarvitaan. Siksi lukija perehdytetään niihin asioihin, jotka 1300- ja 1400-lukujen Suomessa matkanneet, toisista kulttuureista tulleet ihmiset ovat kohdanneet kenties hyvinkin vieraina ja outoina. Ihmisten arkielämään kuuluneet asiat, kuten ruoka, vaatteet, tavat, kieli ja kaupankäynti esitellään lukijalle elävästi. (Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 10.10.2016)

Aallon tavoittaa sähköpostiosoitteesta ilanaa(at)utu.fi ja hänen blogikirjoituksiaan voi lukea täältä: http://mullanalta.blogspot.fi/

Ilari Aalto. Kuvaaja: Terho Aalto/Wikimedia

Mikael Agricola -seuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 12. toukokuuta 2016 klo 17.00 Turussa Maaherran makasiinin Porthan-salissa (osoite: Henrikinkatu 10).

Kokouksen jälkeen klo 18.00 Venäjän Tiedeakatemian johtava tutkija, Viipurin arkeologiaprojektin johtaja FT Aleksanteri Saksa esitelmöi aiheesta ”Viipurin arkeologiset tutkimukset ja vanhan tuomiokirkon raunioiden tutkimus- ja restaurointihanke”.

Kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleet kuuntelemaan esitelmää!

Lastenkirjallisuusfestivaali Kirjahyrrän avajaiset järjestetään Naantalin Urheilutalolla keskiviikkona 18. toukokuuta 2016 klo 18.

Mikael Agricola -seuralla on ilo olla jälleen Kirjahyrrän yhteistyökumppani. Avajaisissa on mukana myös prof. emer. Kaisa Häkkinen ”Agricolan äitinä”.

Ohjelma: Kirjahyrra 2016

Avajaisiin voi ilmoittautua seuraavasta linkistä:

https://www.lyyti.in/kirjahyrra

Lauantaina 9. huhtikuuta 2016 vietetty Mikael Agricolan ja suomen kielen päivä alkoi perinteisellä seppeleenlaskulla Agricolan muistomerkin luona Turun tuomiokirkolla klo 11. Aluksi pastori Tiinakaisa Honkasalo lausui tervehdyksen tuomiokirkkoseurakunnan puolesta. Tervehdyksessään pastori Honkasalo huvitti kuulijoita viittaamalla Agricolaan sosiaalisen median (lyh. some) edelläkävijänä, tämä kun kirjoitti ABC-kirjansa alkupuheessa: ”Jumalan käskyt ja mielen, jotka taidat Somen kielen”. Sen jälkeen prof. emer. Kaisa Häkkinen esitti tervehdyksen Mikael Agricola -seuran puolesta. Puheenvuorossaan prof. emer. Häkkinen painotti, ettei Agricola suinkaan ollut ainoa varhainen suomen kirjakielen edistäjä, vaikka onkin selvästi maineikkain. Seppeleenlaskun yhteydessä veisattiin Markku Hietaharjun johdolla virrestä Nyt soikoon taivas kiitostaan (420b), joka tunnettiin jo keskiajalla ja jonka Agricola on merkinnyt muistiin sen latinankielisin sanoin (Exultet coelum laudibus).

Seppeleenlaskun jälkeen ohjelma jatkui tuomiokirkon Agricola-kappelissa. Prof. emer. Kaisa Häkkinen haastatteli nuorta Mikael Agricolaa, jota esitti yo. Niilo Rantala. Tilaisuudessa kuultiin muun muassa Agricolan henkilöhistoriasta sekä hänen työstään suomen kielen käytön edistämiseksi. Lisäksi esiteltiin myös Agricola-kappelia ja sen pyhimyskappelina toimimisen historiaa, josta kertovat yhä kappelin seinillä näkyvät keskiaikaiset kuvat.

Lopuksi siirryttiin Maarian kirkossa pidettyyn tilaisuuteen, jossa prof. emer. Kaisa Häkkinen ja prof. Terttu Lempiäinen kertoivat Agricolan ajan hyötykasveista, niiden kasvatuksesta Suomessa ja niiden suomenkielisistä nimityksistä. Kuultiin sekä tutuista, nykyäänkin yleisesti viljellyistä kasveista että eksoottisista lajeista. Paikalla oli myös Mikael, joka lauloi vanhan kevätlaulun Tempus adest floridum. Tilaisuuden päätteeksi pastori Mikko Laurén piti hartauden, minkä jälkeen Maarian seurakunta tarjosi kuulijoille kahvia ja nisupullaa kirkon asehuoneessa (Agricolan ei tiedetä käyttäneen lainkaan itäsuomalaista sanaa vehnä, vaan pelkästään länsisuomalaista sanaa nisu). Tilaisuus veti Maarian kirkkoon toista sataa kiinnostunutta kuulijaa.

Lataa tästä: Käsiohjelma Agricolan jalanjäljillä Kuninkaantiellä

MIKAEL AGRICOLAN JALANJÄLJILLÄ KUNINKAANTIELLÄ

5.-8.toukokuuta 2016

Mikael Agricola-seuran kevätretki suuntautuu helatorstain viikonvaihteessa Agricolan jalanjäljille Pernajaan ja Viipuriin

Tutustumme matkan aikana asiantuntijoiden mm. prof. emer. Kaisa Häkkinen ja prof. emer. Simo Heininen sekä Venäjän Tiedeakatemian johtavan tutkijan, FT Aleksanteri Saksan opastuksella Suomen uskonpuhdistajan ja kirjakielen isän Mikael Agricolan synnyinpitäjään Pernajaan ja sen upeaan keskiaikaiseen kivikirkkoon sekä Agricolan koulukaupunkiin Viipuriin, josta suuntaamme pitkin Karjalan kannaksen Suomenlahden rantatietä Agricolan kuolinpaikalle Kuolemajärven Kyrönniemelle sekä sieltä edelleen Terijoen kauniiden rantamaisemien kautta keväiseen Pietariin. Matkan hintaan sisältyvät opastukset, kaupunkikerrokset bussilla sekä muu ohjelma, majoittuminen hotelleissa aamiaisineen sekä ohjelmassa erikseen merkityt ruokailut.

Matkaohjelma (ajat paikallista aikaa)

Helatorstai 5.5.2016 Turku-Helsinki-Pernaja-Viipuri

06:30 Lähtö aamulla Turusta ortodoksisen kirkon pysäkki 06:40 Tuomiokirkon edusta (Agricolan patsas)

08:45 Kiasman pysäkki Helsinki (Mannerheimin patsaan luota)

10:00 Pernaja: tutustuminen Mikael Agricolan kastekirkkoon, jossa klo 10 alkaen suomen- ja ruotsinkielinen hartaus ja ehtoollinen, sekä tämän jälkeen Pernajan muihin Agricola-kohteisiin: Agricolan patsas syntymäkodin eli Sigfridin tilan oletettu paikka sekä tapaaminen Pernajan Mikael Agricola-seuran edustajien kanssa.

n. 12:00 Lounas Loviisantien varrella ennen moottoritielle siirtymistä (omakustanteinen; ST1, jossa lounasannos ja Scanburger; vaihtoehtoina vieressä sijaitseva Neste-Motorest (Kotipizza).

n. 14:00 Rajamuodollisuudet Vaalimaalla

n. 17:00 Tulo Viipuriin, jossa majoittuminen hotelliin

18:00 Tutustuminen Jevgeni Filippovin My Vyborg -galleriaan ja Agricola-aiheiseen näyttelyyn

20:00 Päivällinen Pyöreässä tornissa (sisältyy hintaan, ennakkoon tilatut menut)

Perjantai 6.5.2016 Viipurissa

07:30 Aamiainen hotellissa

9:00 Käynti Agricolan muistomerkillä ja kukkien lasku, jonka jälkeen Viipuri luterilaisen seurakunnan (Inkerin kirkko) kirkkoherra Vladimir Dorodnij kertoo Pietari-Paavalin kirkon vaiheista sen 25 vuotta sitten tapahtuneen uudelleen käyttöönoton jälkeen.

Ap. ja ip. ohjelmaa Agricolan koulukaupungissa Viipurissa (vaihtoehtoisia, ohjelma tarkentuu huomioiden matkalle osallistujien toiveet, bussi käytössä):

MonRepos’n puisto; Viipurin linna, jossa mm. Viipurin ja tuomiokirkon raunioiden arkeologisten kaivauksien näyttely ja ”Leninin hahmo” näyttely; Viipurin arkeologinen museo ja Eremitaasin Viipurin filiaalissa (taidemuseo); Tuomiokirkon raunioalue; jne.

Pyrimme sopimaan yhteiset vierailukohteet ja lisäksi toivomukset kohteista sekä kuljetuksista matkan mielellään jo heti alkaessa tai viimeistään aamulla 6.5. Raimolle, Marille tai Seppo-Juhanille.

Lounas (vapaa, omakustanteinen)

16:00 – 17.30 Yleisötilaisuus Viipurin kaupunginkirjaston auditoriossa: Mikael Agricolan Viipuri -reformaation merkkivuosi ja Viipurin vanhan tuomiokirkon raunioalueen tutkimus- ja restaurointihanke. Asiantuntijapuheenvuorot: Simo Heininen, Kaisa Häkkinen, Aleksanteri Saksa.

19:00 Ilta vapaa

Lauantai 7.5.2016 Viipuri-Terijoki-Pietari  

07:30 Aamiainen hotellissa

09:30 lähtö Viipurista kohti Pietaria rantatien reittiä. Käynti Agricolan muistomerkillä ja pirttimuseossa Kuolemajärven Kyrönniemessä (varauksella tien kunto huomioiden)

n. 12:00 Pysähdys Terijoella: kävely rantabulevardilla ja kiertoajelu, lounas (sisältyy hintaan)

n. 14:00 Lähtö Terijoelta rantatietä Pietariin

n. 15:30 Pietarissa, jossa majoittuminen hotelli Rossijaan (Huom! hotellin muutos johtuen MM-jääkiekkokisojen hotellipakettivarauksista. sq. Chernyshevsky 11, puh. 7-812-329-39-01)

19:00 Kiertoajelu Pietarissa

Ilta vapaa

Sunnuntai 8.5.2016 Pietari-Viipuri-Helsinki-Turku

07:30 Aamiainen

Ap. Mahdollisuus osallistua suomenkieliseen jumalanpalvelukseen klo 10:30 Pyhän Marian kirkossa, jossa saarnaa TT Ossi Haaramäki tai tutustua esim. Eremitaasiin (bussikuljetus, lähtö hotellista tarkemmin sovittavana aikana), kirkkokahvit

12:00 Lähtö Pietarista (tarvittaessa hotellista)

Ajetaan ohikulkutietä Viipuriin

n. 14:00 Lounas Viipurissa ravintola Kameleot (omakustanteinen, suositusruokavaihtoehdot)

n. 15:00 Lähtö Viipurista kohti Vaalimaan raja-asemaa, jossa rajamuodollisuudet

n. 19:00 Kiasman pysäkki Helsingissä

21:00 Tulo Turkuun

Matkanjärjestäjä varaa oikeuden ohjelmamuutoksiin

Mikael Agricola-seuran matkanjärjestäjä ja vastuullinen matkanjärjestäjä:

Matka Hermes/Saarijärven matkatoimisto

Puolalankatu 4, 20100 Turku

puh. Raimo +358 400 664294 ja Marianne +358 40 7034491

matkahermes@hotmail.com

www.matkahermes.com

Bussi SJOY: Seppo-Juhani +358 40 5060330

Matkanjohtaja: Ossi Tuusvuori, Pysyvä neuvonantaja, Mikael Agricola-seura + 358 40 7608280, ossi.tuusvuori@utu.fi               

Osoitteita, karttoja:

Viipuri matkailuportaali   http://fi.vyborg-info.ru/

Pietari matkailuportaali   http://www.visit-petersburg.ru/en/

Hotelli Druzhba, Viipuri

Osoite; Zheleznodorozhnaya ul., 5, Vyborg, Leningrad Oblast, Russia, 188800

Puh. +7 813 782–23-83

ks. kartta

https://www.google.com/maps/place/Gostinichnyy+kompleks+%22Druzhba%22/@60.715673,28.744997,15z/data=!4m2!3m1!1s0x0:0xd66a0107eb7d8f7a

Hotelli Rossija, Pietari

196070, St. Petersburg, sq. Chernyshevsky, 11

Puh. 7-812-329-39-01

http://rossiya-hotel.ru/eng/

ks. kartta

http://rossiya-hotel.ru/eng/contacts/

Eremitaasin Viipurin Filiaali

Osoite: 1, Ladanova st., Vyborg

http://erm.vbgcity.ru/

https://www.hermitagemuseum.org/wps/portal/hermitage/explore/buildings/exhibition-center/vyborg/?lng=

Mikael Agricola -seura osallistuu perinteiseen tapaan Turun kirjamessuille 2.-4.10.2015. Seura jakaa  messuosastonsa B/7 tänä vuonna Suomen Kielen Seuran ja Kuolemajärvi-säätiön kanssa. Lisäksi seuran matkanjärjestäjänä toimiva MatkaHermes esittelee osastolla seuran tulevia matkoja.

Osastolla on myynnissä suomen kieleen ja Agricolaan liittyvää kirjallisuutta. Yksi myytävistä kirjoista on ministeri Jaakko Nummisen uusi muistelmateos ”Kirkko keskellä yhteiskuntaa – Turun kirkolliskokouksista Armenian patriarkaattiin”.   Osastolla on esillä myös Agricolan ajan kasveja Turun yliopiston luonnontieteellisestä puutarhasta.  Osastolla vieraileva saa tietoa myös seuran tulevasta ohjelmasta, muun muassa marraskuisesta retkestä Salon seudun keskiaikaisiin kirkkoihin sekä keväisestä matkasta Saksaan Lutherin ja Agricolan jalanjäljille. Osastolla voi tavata itse Agricolan ja hänet voi saada mukaan vaikka yhteiseen selfie-kuvaan!

Mikael Agricola -seura on mukana seuraavissa ohjelmaosioissa, joihin niin seuran jäsenet kuin muut kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita:

Sunnuntai 4.10. klo 12.15 – 12.40, Runohuone Auditorio 2

AGRICOLAN RUNOT, KASVIT JA LINNUT

Keskustelijoina professori Kaisa Häkkinen ja dosentti Terttu Lempiäinen Turun yliopistosta.

Mukana myös Mikael Agricola, jonka kanssa voit ottaa selfien ohjelman jälkeen.

Kustantaja: Mikael Agricola -seura

Sunnuntai 4.10. klo 16.10 – 16.40, Onerva 2. krs

KIRKKO KESKELLÄ YHTEISKUNTAA

Keskustelijoina ministeri Jaakko Numminen, emeritus arkkipiispat John Vikström ja Jukka Paarma sekä kirkkoherra Ville Niittynen.

Ministeri Jaakko Nummisen muistelmateoksen ”Kirkko keskellä yhteiskuntaa – Turun kirkolliskokouksista Armenian patriarkaattiin” (Kirjapaja 2015) teemaan liittyen keskustelevat Jaakko Numminen sekä emeritus arkkipiispat John Vikström ja Jukka Paarma aiheesta, joka on erityisen ajankohtainen nykyajassa – niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Keskustelua johdattelee kirkkoherra Ville Nittynen Kaarinan seurakunnasta.

Kustantaja: Mikael Agricola -seura ja Kirjapaja

MEDIATIEDOTE

Torstaina 9.4.2015 liput nousevat salkoihin Mikael Agricolan ja suomen kielen päivän kunniaksi. Suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isän, reformaattorin ja Turun piispan kuolinpäivää juhlistetaan Turussa monin tavoin. Turussa Tuomiokirkon kupeessa sijaitsevalla Agricolan patsaalla, Maarian kirkossa, Turun yliopistolla ja Kellariravintolassa järjestettävästä ohjelmasta vastaavat Mikael Agricola -seura, Tuomiokirkkoseurakunta, Maarian seurakunta, Suomen Kielen Seura ja Kellariravintola.

Agricolan päivän vietto alkaa klo 11 perinteisellä seppeleenlaskulla Agricolan patsaalla Tuomiokirkon vieressä. Alkutervehdyksen lyhyessä muistohetkessä lausuu pastori Tiinakaisa Honkasalo ja yhteislaulua johtaa kanttori Anu Åberg Tuomiokirkkoseurakunnasta. Mikael Agricola -seuran puheenvuoron käyttää seuran varapuheenjohtaja, professori Kaisa Häkkinen. Seppeleenlaskun jälkeen ohjelma jatkuu Tuomiokirkon Agricola-kappelissa, jossa professori Kaisa Häkkinen kertoo Suomen uskonpuhdistajan ja kirjakielen isän elämäntyöstä. Tässä vaiheessa seuraan liittyy myös itse Mikael…

Iltapäivällä klo 14 alkaa Maarian seurakunnan ja Mikael Agricola -seuran yhteinen tilaisuus Maarian kirkossa (Maunu Tavastin katu 2). Tilaisuuden teemana on ”Maarian kirkko Agricolan aikaan”. Professori Markus Hiekkanen kertoo kirkon historiasta aiheenaan ”Eletään vuotta 1549: Mikael Agricola ja juuri sata vuotta täyttänyt Maarian kirkko”. Professori Jyrki Knuutila jatkaa avaamalla näkymiä Agricolan ajan kirkolliseen elämään aiheenaan ”Maarian kirkkotilan käyttö Mikael Agricolan kirkkokäsikirjan (1549) mukaan”. Tilaisuuden musiikista vastaa kanttori Heikki Rainio. Tilaisuuden päätteeksi yleisöllä on mahdollisuus nauttia kahvitarjoilusta ja keskustella edellä kuullusta.

Klo 16.30 alkaa Turun yliopistolla Suomen Kielen Seuran nimistöntutkimukseen liittyvä Nimien iltapäivä -seminaari. Seminaari pidetään Turun yliopiston Fennicumin suomen kielen seminaarisalissa (Henrikinkatu 3, 1. krs.). Tilaisuudessa käsitellään muun muassa nimistöntutkimuksen ajankohtaisia aiheita, helsinkiläistä nimimaisemaa, unkarilaisen henkilönnimistön uusia virtauksia sekä lasten etunimien valintaa Suomessa asuvissa monikielisissä perheissä.

Agricolan päivän päätteeksi Turun Kellariravintola (Linnankatu 16) kutsuu klo 19.30 nauttimaan Agricolan ajan ruoka- ja juomakulttuurista itsensä Mikaelin seurassa. Yhteistyössä Mikael Agricola -seuran ja Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan kanssa toteutetun illan ohjelmassa on herkullisten makuelämysten lisäksi mielenkiintoisia puheenvuoroja ja musiikkia. Illan buffetmenu ja tietoa tästä ja muista Agricolan päivän tapahtumista löytyy Mikael Agricola -seuran verkkosivuilta www.mikaelagricolaseura.fi.

Agricolan päivän tilaisuudet ovat avoimia kaikille asiasta kiinnostuneille. Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja: Katariina Ylikännö, Mikael Agricola -seuran sihteeri, katariinaylikanno@gmail.com, puh. 040 341 7649

Mikael Agricola-seura järjestää sunnuntaina 7.9.2014 matkan Agricolan jalanjäljillä Maskuun, Vahdolle ja Ruskoon

Mikael Agricola -seura järjestää yhteistyössä matkatoimisto MatkaHermeksen kanssa sunnuntaina 7.9.2014 opastetun bussimatkan, jossa tutustutaan Ruskon, Vahdon ja Maskun kirkkoihin sekä Agricolan prependatiloihin Ruskolla. Seuran omat asiantuntijat, professorit Jyrki Knuutila, Kaisa Häkkinen ja Markus Hiekkanen, toimivat matkan aikana oppaina. Paikallisina asiantuntijoina toimivat Maskun ja Ruskon seurakuntien edustajat sekä Vahto-seuran puheenjohtaja, tutkija Turkka Myllykylä.

Miten nämä paikkakunnat ja niiden kirkot liittyvät Mikael Agricolaan?

Maskun 1400–1500-luvun taitteessa ja Ruskon 1500-luvun alkupuolella rakennetut kivikirkot ovat olleet olemassa Mikael Agricolan aikana. Vahdolle rakennettiin saarnahuone vuonna 1638, jonka lahjoitti Maskun Kankaisten rouva Margareta Fincke (kuuluisan sotapäällikön Evert Kaarlenpoika Hornin leski) saarnahuoneen paikalle Kierikkalan kylään, tehtiin  puukirkko vuonna 1688. Se siirrettiin siirrettiin nykyiselle paikalleen Laukolan kylään vuonna 1804, jolloin kirkkoa myös laajennettiin.

Maskun, Ruskon ja Vahdon kirkot liittyvät Mikael Agricolaan siten, että niissä on noudatettu hänen piispuusaikanaan laatimia kirkko-oikeudellisia ja jumalanpalveluselämään liittyneitä määräyksiä. Maskun ja Ruskon pitäjillä on lisäksi suora yhteys Mikael Agricolaan henkilönä. Ne liittyivät näet hänen palkkaukseensa. Hänen palkkansa osana oli nimittäin Laurentiuksen prebenda eli Turun tuomiokirkon Pyhän Laurin alttarin ylläpitoon tarkoitetut vuokratulot. Ne kerättiin Ruskon ohella Kaarinassa, Maariassa, Paimiossa, Paraisilla, ja Vehmaalla sijanneilta tuomiokirkon omistamilta tiloilta lampuodeilta eli vuokraviljelijöiltä. Mikael Agricola sai tämän lisäksi myös kymmenysverotuloja palkkauksekseen Maskun kihlakunnasta, johon kuului Maskun lisäksi Maaria, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Raisio ja Rymättylä.

Saamme Ruskolla myös tilaisuuden tutustua lyhyellä kävelyllä Agricolan omistuksessa aikanaan olleisiin tiloihin, jotka sijaitsevat aivan Ruskon kirkon lähellä: nykyiseen pappilaan ja Nissin tilaan sekä näemme  myös Munittulan vanhat talot. 1540-luvulla Munittulan talo kuului Turun viimeiselle katoliselle tuomiorovastille, hänen jälkeensä Naantalin luostarille  ja 1650-luvulta alkaen Munittula oli Turun akatemian palkkatila. Sen tuotosta nautti 1600-luvulla mm. lääkärinä ja kasvitutkijana mainetta saavuttanut professori Elias Tillandz., joka julkaisi 1673 ensimmäisen suomalaisen kasviston  ”Catalogus Plantarum”.

Olette sydämellisesti tervetulleita tälle Mikael Agricola -seuran alkusyksyn matkalle ”Agricolan jalanjljillä”!

Matkan alustava ohjelma:
9:00   Lähtö tilausbussilla Turusta (9:00 tuomiokirkon edustalta, 9:10 ortodoksisen kirkon edustalta, tämän jälkeen tarvittaessa rautatieasemalta) Maskuun. Bussimatkojen aikana Mikael Agricola-seuran asiantuntijoiden toimesta retken kohteiden ja teeman esittelyä.
10:00     Jumalanpalvelus Maskun kirkossa
n. 11:00     Maskun keskiaikaisen kirkon esittely
12:00     Sadonkorjuuajan keittolounas Kaiturin tilalla ja tilaan tutustuminen
13:00    Lähtö Vahdolle, jossa tutustuminen Vahdon kirkkoon,  jonka jälkeen nautitaan Ruskon srk:n tarjoamat kahvit Vahdon seurakuntatalossa
14:30     Tutustuminen Ruskon keskiaikaisen kirkkoon ja kävelyretki Agricolan prependatiloilla Ruskon kirkon läheisyydessä
n. 16:00     Lähtö kohti Turkua
n. klo  16:30 Saapuminen Turkuun

Matkan hinta sis. bussikuljetuksen ja keittolounaan Kaiturin tilalla on 55 €, seuran jäsenille 45€.

Mikael Agricola-seuran jäseneksi voit liittyä seuran kotisivuilla: liity jäseneksi
Sitovat ilmoittautumiset  1.9. mennessä yhteytietoineen vastaavana matkajärjestäjänä toimivalle MatkaHermekselle. Maksuohjeet toimitetaan ilmoittautumisen jälkeen kaikille ilmoittautuneille. Varataan oikeus ohjelmamuutoksiin.

Voit tulostaa ohjelman täältä: Agricolan jalanjäljillä Maskuun Vahdolle ja Ruskoon 7. 9. 2014 – esite
Ilmoittautumiset ja lisätietoa matkasta:
http://www.matkahermes.com
sähköposti matkahermes(at)hotmail.com
Puolalankatu 4, 20100 Turku
puh. (Raimo) 0400 664 294, fax.  02 250 5548
Matkaan liittyviin tiedusteluihin vastaa myös:
Ossi Tuusvuori, Pysyvä neuvonantaja, Mikael Agricola-seura
ossi.tuusvuori(at)utu.fi, 040 7608280

LEHDISTÖTIEDOTE

Mikael Agricola -palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta. Palkinnon arvo on 10 000 euroa. Vuonna 2014 palkinto myönnetään Ilona Nykyrille Hans Falladan romaanista Yksin Berliinissä (Gummerus).

Falladan suurteos on harvinaisen tarkka aikalaiskuvaus työväenluokkaisten ihmisten omatoimisesta vastarinnasta natsi-Saksan ajan Berliinissä. Teoksen lyhyempi versio on suomennettu vuonna 1949, mutta Nykyrin suomennos tuo klassikon hienolla tavalla osaksi aikaamme. Hänen käännöksensä tekee oikeutta Falladan romaanin kaikille tasoille perusteellisesta detaljikuvauksesta imaisevaan tunnelmaan. Erityiskiitoksen Nykyri ansaitsee luontevasta dialogista. Berliinin katujen ajoittain karkeakin kieli soi suomeksi elävänä ja voimallisena.

Pseudonyymia Hans Fallada käyttänyt Rudolf Ditzen (1893–1947) kirjoitti viimeiseksi jääneen teoksensa vain kuukaudessa amfetamiinin ja alkoholin avittamana. Nykyrin huolellinen suomennostyö lienee vienyt aikaa huomattavasti enemmän, mutta kirjailijan työlle ei voisi parempaa tulkkia kuvitella.

Ilona Nykyri on kääntänyt saksalaista kauno- ja tietokirjallisuutta noin viidentoista vuoden ajan. Aiempia merkittäviä suomennoksia ovat esimerkiksi Thomas Mannin Buddenbrookit ja vuoden 2013 Agricola-ehdokkaanakin ollut Robert Walserin Kävelyretki ja muita kertomuksia.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Laura Lahdensuu
050-5857719
kirjallisuudenkaantajat@sktl.fi

”Kaarinan Ravattulan kylästä läheltä Aurajoen rantaa tehtiin loppukesällä arkeologinen suurlöytö. Peltojen keskellä sijaitsevalta metsäsaarekkeelta löytyi 1100-luvulla rakennetun kirkon hyvin säilyneet perustukset ja sitä ympäröivä kirkkomaa, johon on haudattu noin sata vainajaa. Löytö on ainutlaatuinen ja antaa uutta valaistusta kristinuskon varhaisvaiheille Suomessa.”

Lue lisää aiheesta ja 8.4. klo 18 Piikkiön seurakuntatalolla pidettävästä asiaa koskevasta tilaisuudesta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sivuilta: Piikkiössä kirkkohistoriaa arkeologin silmin

(Seurakuntayhtymän viestintä 25.3.2014 / MS-K)